...
Luostareiden perustajia
Pyhittäjäisien Sergein ja Hermanin lisäksi Valamon historiasta löytyy useita tunnettuja luostarissa 1000-luvun ensimmäisillä vuosisadoilla eläneitä kilvoittelijoita.
Pyhittäjä Avrami Rostovilaisen elämäkerta mainitsee tämän rukoilijan aloittaneen luostarikilvoituksensa Valamon Pyhän Kolminaisuuden luostarissa. Siellä igumeni Feognost vihki hänet munkiksi. Valamosta hän siirtyi Rostoviin ja perusti sinne luostarin Herran ilmestyksen muistoksi. Elämäkerran mukaan pyhittäjä Avrami kuoli vuonna 1010.
Pyhittäjä Kornili saapui Valamoon 12. vuosisadalla. Siellä jonkin aikaa kilvoiteltuaan hän siirtyi Ääniselle, missä perusti luostarin Herran Äidin kunniaksi. Se tunnettiin Paleostrovin luostarin nimellä.
Novgorodista kotoisin ollut pyhittäjä Arseni kilvoitteli Athosvuorella. Täältä hän palasi pohjolaan mukanaan siunauksena saatu Neitsyt Marian ikoni. Pyhä Arseni saapui Valamoon noin vuonna 1393, mutta huomattuaan sen jo hyvin järjestäytyneeksi luostariksi, hän siirtyi Etelä-Laatokalle Konevitsan saareen ja perusti sinne oman luostarin.Valamon igumeni Sila lähetti munkki Lavrentin vuonna 1397 Konevitsaan pyytämään pyhittäjäisä Arsenia takaisin Valamoon. Tämä vastasi kutsuun kuitenkin kieltävästi ja jäi omalle saarelleen.
Myös pyhittäjä Savvati Solovetskiläinen kilvoitteli Valamossa, mutta vuonna 1425 hän siirtyi Solovetskin saarelle. Syynä tähän oli hurskaalle rukoilijalle Valamossa osoitettu suuri kunnioitus. Sitä nöyrä kilvoittelija Savvati ei voinut kestää vaan lähti yksinäiselle saarelleen. Samoihin aikoihin Valamossa kilvoitteli Savvatin oppilas Gennadi, joka myös siirtyi Solovetskiin. Myöhemmin pyhittäjä Gennadista tuli Novgorodin arkkipiispa. Tuon ajan Valamon kilvoittelijoita oli myös pyhittäjä Jefrosim Sinojeserski. Tämäkin kilvoittelija oli paennut omasta luostaristaan ihmisten hänelle osoittamaa kunniaa, mutta ei saanut olla rauhassa Valamossakaan. Suuret ihmisjoukot vaelsivat hänen luokseen ja niin pyhittäjäisä karsoi parhaaksi palata takaisin luostariinsa Tverin lähelle.
Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläinen saapui Valamoon vuonna 1474. Igumeni Joakim vihki Aleksanterin munkiksi tämä ollessa 26-vuotias. Vietettyään luostarissa useita vuosia erilaisissa kuuliaisuustehtävissä Pyhittäjäisä Aleksanteri siirtyi erakoksi luostarista seitsemän virstan päässä olevaan Pyhityssaareen, missä hän asui ahtaassa kallioluolassa. Sieltä tämä erakkoisä siirtyi Aunukseen Syvärille ja perusti sinne luostarin Pyhän Kolminaisuuden kunniaksi.
Pyhittäjä Aleksanterin aikana Valamossa kilvoitteli myös hänen oppilaansa Afanasi. Hänestä tuli myöhemmin Aunuksen kaupungista kahdenkymmenenkahden virstan päässä sijainneen Säntämän luostarin perustaja. Myös pyhittäjäisä Adrian Ondrusovalainen oli pyhittäjien Aleksanterin ja Afanasin aikalainen. Hän perusti Aunukseen Laatokan rannalle Ondrusovan luostarin.
Pyhien rukoilijoiden suuri joukko todistaa Valamon luostarin varhaisemman historian korkeasta hengellisestä kivoituselämästä.
Pyhittäjäisät - rukoilkaa Jumalaa meidän puolestamme!
Lähde: Arkkimandriitta Panteleimon - Valamon Paterikon, luostarin isien elämäkertoja
...