Syvimmin tähän taisi päästä käsiksi kun törmäili Saksan kirkkotaisteluun, sillä Kolmannen Valtakunnan Volkskirche riisui omasta ns kristinuskostaan kaiken juutalaisuutta muistuttavankaan.
Ensimmäisenä lensi yli laidan koko Vanha Testamentti kaikkine kirjoineen ja tietysti Jeesuksen juutalaisuus. Niissä itsessään jo on mahdottomasti sellaista, jota ei voi erottaa kristinuskosta ja siitähän Tunnustuskirkko nosti metakan.
Jääkö lopulta muuta eroa kuin tämä, että meillä on Messiaan saapumisesta eri näkemys... Vaikka onhan sitä jo siinäkin. Toisinaan siitä huolimatta tuntuu kuin ei voisi olla kristitty olematta samalla juutalainen.
Uskonnolliset rituaalit ja menot eri uskonto- ja kirkkokunnissa ovat kehittyneet omia aikojaan ja teitään omiin suuntiinsa, niillä saattaa olla merkitystä tai sitten ei. Tai jokin tapa tai meno merkitsee yhdelle vaan ei toiselle. Laskeeko haudalle kukkia vai pieniä kiviä...