JSv... evankelisuudessa minäkin tykkään juuri tuosta piirteestä. Ehkä meillä ex-vapaakirkollisilla on pakko olla jonkinlainen pelastusvarmuus, koska muuten me hajoaisimme hyvin suureen sisäiseen ja teologiseen ristiriitaan. Äääh.. mitenhän tuota kuvaisi "ulkopuoliselle"?
Jopa vuosikausia meille on tolkutettu, että teidän täytyy tietää olevanne uskossa. Teidän on täytynyt tehdä uskonratkaisu. Te ette saa epäillä. Ja niin edelleen. Vaikka kuinka yrittäisimme päästä eroon tuosta tietoisuuden tasolla, se kuitenkin jää meillä nakuttamaan johonkin alitajunnan tasolle. Ehkä tuon tähän yhden tekstini, joka toivottavasti kuvaa sitä vaikeutta päästä eroon vanhasta ajattelusta. Historiastani: olen ollut ev.lut. kirkon piirissä 2003 tammikuusta alkean. Teksti on kirjoitettu tänä kesänä ja kirjoitin sen kun taas kerran jostain tunki päähän jotain siitä vanhasta ajattelusta.
Toivon, että tekstiä ei kopioida edes osittain mihinkään muualle ilman lupaani.
--
Hyvästi...
...herra Konservatiivi Kristillisyys. Oli hauska tuntea sinua useita vuosia, mutta nyt luulen, että minun on aika lopullisesti karistaa sinut kannoiltani. Se saattaa olla hankalaa, koska nyt olen yrittänyt sitä jo parin vuoden ajan, mutta ehkäpä tämä auttaa, kun kirjoitan sinulle kirjeen.
Muistan sen huuman, jonka sait aikaan. Kerrankin sai olla oikeassa, kerrankin sai olla taitava, kerrankin sai kokea olevansa parempi kuin muut. Sinun seurassasihan jokainen muttuu heti ainoaksi totuudeksi. Jostain syystä suhteemme ei kuitenkaan toiminut, vaan se rikkoontui kaksi-kolme vuotta sitten. Sinä taisit löytää paremman kaverin kuin minut, mutta jäit kuitenkin seuraamaan minua. Kavereitasi oli monta, jotka syyttivät, jotka viskoivat kiviä kiven jälkeen. ***poistin pätkän, koska minua tuntevat voivat yhdistää sen muihinkin ihmisiin*** . En pysty enää syyttämään ihmistä, vaan syytän sinua, herra Konservatiivi Kristillisyys. Sinä saat ihmiset nostettua toistensa kimppuun.
Onneksi kuitenkin sinunkin seurassasi on ollut ihmisiä, jotka eivät sinua ole täysin todesta ottaneet. Voisin luetella heistä monta, mutta taidan jättää heidän nimensä rauhaan. Sitten sinun seurassasi myös jotkut hajosivat. Minä hajosin aika pahasti, mutta selvisin sentään hengissä. Muitakin minunlaisiani on. Sitten on myös niitä, jotka hajosivat ja heidän ajallinen vaelluksensa on jo päättynyt. Oletko nyt, herra Konservatiivi Kristillisyys, tyytyväinen? Tietenkin olet! Nythän voit sanoa, että mitäs sinä sanoit! Kun ihminen luopuu sinusta, hän murskaantuu. Mutta sinä olit se, joka on saanut minut ja heidät luopumaan sinusta. Sinun ilkeytesi, sinun itsekeskeisyytesi, sinun kovuutesi. Et tainnut muistaa, että Jeesus jätti meidän tehtäväksi myös lähimmäisen rakastamisen? Sen olet unohtanut. Sen sijaan olet ottanut itsellesi tuomarin viran ja sitä virkaa olet jakanut niille, jotka sinun seuraasi ovat vahingossa lyöttäytyneet. Tai oikeastaan minä kyllä en halua antaa ihmisille vastuuta siitä. Sinä itse, herra Konservatiivi Kristillisyys, houkuttelit hedät. Sinä petit heidät valheellisilla lupauksillasi, maanittelullasi. Nyt se saa loppua ainakin minun kohdallani!
Oli hauska tavat herra Konservatiivi Kristillisyys. Nyt halua jättää sinut ja sinun pelisi taakseni. Sen haluan tehdä kokonaan. Pysy poissa minun seurastani! Häivy!
Teme