Kirjoittaja Aihe: Kävitkö kirkossa 23  (Luettu 26178 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Pyryharakka

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5094
Vs: Kävitkö kirkossa 23
« Vastaus #15 : 19.01.20 - klo:20:56 »
Tänään käytiin Lappeen kirkossa. Siellä oli Herättäjän kirkkopyhä ja Urpo Karjalainen saarnaamassa. Tykkäsin saarnasta. Urpon tapaan siellä oli paljon Raamatun ja juutalaisten historiaa. Se avasi päivän evankeliumia minulle, joka ei ole historiaa niin paljon lukenut.
Messun jälkeen oli seurakuntakodilla seurat. Tuli suu niin hyvän makuseks, kun sai körttivirsiö veisata.  :023:
Pyryharakka

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33645
Vs: Kävitkö kirkossa 23
« Vastaus #16 : 26.01.20 - klo:12:46 »
Kävimme, pitkästä aikaa kun minun yskäni ei enää liian paljon häiritse kirkkosalissa.
Anna-Mari Kopi piti hyvän saarnan.
  u s k o n  olemuksesta. Siitä miten eri tavoin tästä asiasta  ajatellaan ja puhutaan.
Kirkkovuoden aihe onkin Jeesus herättää uskon.
Nainen Sykarin kaivolla sai Jeesukselta ymmärrystä, kuunteli ja antoi aikaansa ja läsnäoloaan  koko paikkakunnalle. Siitä seurasi usko sillä paikkakunnalla.

Viristä pidin eniten VK 296 Sinuhun Jeesus ainoaan:

1.
Sinuhun, Jeesus, ainoaan
mä turvaan tuskissani.
En toista turvaa tunnekaan
mä ahdistuksissani.
Ei mikään voima maallinen,
ei taitavinkaan ihminen
voi auttaa ahdistuksesta.
Siis sinua
vain huudan, toivo ainoa.

2.
Kun suuret synnit ahdistaa
ja sydäntäni soimaa,
suo, että sielu tuta saa
kuolosi kovan voimaa.
Oi Jeesus Kristus, minua
nyt Isän luona puolusta.
Vapahda synnin kuormasta
ja vaarasta.
Niin itse lupaat sanassa.

3.
Suo usko mulle armostas,
se kallis lahja taivaan,
niin että varjeluksessas
kestäisin kaiken vaivan.
Sinua anna rakastaa
ja veljeäni armahtaa.
Näin eläissä ja kuollessa
suo apua,
karkota viekas kiusaaja.

4.
Kunnia Jumalallemme,
Isälle, Luojallemme,
ja Kristukselle, Pojalle,
rakkaalle Herrallemme,
niin Hengelle myös Pyhälle,
lohduttajalle hyvälle.
Hän täällä meitä opettaa
ja vahvistaa,
iäiseen riemuun valmistaa.



Konrad Hubert 1540. Ruots. Laurentius Petri Gothus 1564. Suom. Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605. Uud. Elias Lönnrot 1872, komitea 1984. | Sävelmä: Saksassa 1541.

https://www.youtube.com/watch?v=ZnXsWEWxk0Y
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Pyryharakka

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5094
Vs: Kävitkö kirkossa 23
« Vastaus #17 : 26.01.20 - klo:16:13 »
Tänään tuli käytyä "tiekirkossa". Lähdin kävelemään kylätiemme metsätaivalta kuunnellen puhelimen kautta jumalanpalvelusta Savonlinnasta. Se käy paremman puutteessa. Omaan messuun ei nyt tehnyt mieli osallistua. Se pidetään vasta klo 17 seurakuntakeskuksessa gospelmessuna ja paikalla on isohko ryhmä rippikoululaisia.
Hauska yksityiskohta sattui, kun lauluryhmä lauloi Kari Haapalan laulua: Minne tie vie.
"Minne tie vie,
sinne mennä tahdon,
olen matkalla mielin levollisin.
Minne tie vie,
sinne mennä tahdon,
etsin Mestarin jäljet jostakin."


Ensin vai hymyilytti tuo, minne tie vie. Se vei naapurikylään, Pätäriin. Sinne ajattelin mennä, ennen kuin kääntyisin takaisin.
Ensin ajattelin, ettei Mestarin jälkiä sillä tiellä näy. Eihän siellä näkynyt muuta kuin oravan, kärpän, myyrien, metson ja jonkun pienemmän metsäkanalinnun, ehkä pyyn jäljet. Sitten oivalsin, että kyllä oikeastaan jonkinlainen vertauskuva Mestarin jäljistä näkyi.
Tie kulki metsäluonnon keskellä. Luontohan on Luojan luomistyötä. Metsäpohjasta pilkotti risut ja puolukanvarvut lumen seasta. Tie sen sijaan oli ihmisen tekemä. Se on tämän talven ollut etupäässä kurainen ja ruma. Nyt sen peitti noin puolentoista sentin paksuinen viti valkoinen, kaunis lumikerros. Se jos mikä mielestäni hyvin kuvasi Mestarin jälkeä.

Paluumatkan kuuntelin Järvenpään kirkosta 18.1. nauhoitettua ekumeenista jumalanpalvelusta.
Niin meni kahden tunnin ja 10 km "tiekirkko" mukavasti.  :023:
Pyryharakka

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33645
Vs: Kävitkö kirkossa 23
« Vastaus #18 : 26.01.20 - klo:16:45 »
Rakas Pyrtsi, juuri tästäkin uskon alueesta körttipappimme Anna-Mari puhui.
Usko käsittää paljon laajemman Jumalan kokemisen kuin  Raamatun ja sen lauseet.

Jumalan voi kokea läsnäolona, toisissa ihmisissä, luomakunnassa kaikkineen, koko planeetassamme josta huolen pitäminen ja vastuu kuuluu myös uskoon.

Jumalan suuruus on käsittämätön, siksi hän voi kohdata ja kutsua omansa monen eri alueen kautta.

Lumen peittämä marto maa on hyvä vertaus Armon peittämiin synteihin !    :057:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8337
Vs: Kävitkö kirkossa 23
« Vastaus #19 : 30.01.20 - klo:21:13 »
Tänään tuli käytyä "tiekirkossa". Lähdin kävelemään kylätiemme metsätaivalta kuunnellen puhelimen kautta jumalanpalvelusta Savonlinnasta. Se käy paremman puutteessa. Omaan messuun ei nyt tehnyt mieli osallistua. Se pidetään vasta klo 17 seurakuntakeskuksessa gospelmessuna ja paikalla on isohko ryhmä rippikoululaisia.
Hauska yksityiskohta sattui, kun lauluryhmä lauloi Kari Haapalan laulua: Minne tie vie.
"Minne tie vie,
sinne mennä tahdon,
olen matkalla mielin levollisin.
Minne tie vie,
sinne mennä tahdon,
etsin Mestarin jäljet jostakin."


Ensin vai hymyilytti tuo, minne tie vie. Se vei naapurikylään, Pätäriin. Sinne ajattelin mennä, ennen kuin kääntyisin takaisin.
Ensin ajattelin, ettei Mestarin jälkiä sillä tiellä näy. Eihän siellä näkynyt muuta kuin oravan, kärpän, myyrien, metson ja jonkun pienemmän metsäkanalinnun, ehkä pyyn jäljet. Sitten oivalsin, että kyllä oikeastaan jonkinlainen vertauskuva Mestarin jäljistä näkyi.
Tie kulki metsäluonnon keskellä. Luontohan on Luojan luomistyötä. Metsäpohjasta pilkotti risut ja puolukanvarvut lumen seasta. Tie sen sijaan oli ihmisen tekemä. Se on tämän talven ollut etupäässä kurainen ja ruma. Nyt sen peitti noin puolentoista sentin paksuinen viti valkoinen, kaunis lumikerros. Se jos mikä mielestäni hyvin kuvasi Mestarin jälkeä.

Paluumatkan kuuntelin Järvenpään kirkosta 18.1. nauhoitettua ekumeenista jumalanpalvelusta.
Niin meni kahden tunnin ja 10 km "tiekirkko" mukavasti.  :023:

Jumala on ylensä siellä missä vähiten odottaisi.

Pienessä körttiseurassa veisuunkeskellä neljän mummelin keskellä.
Jeesus ei syntynyt Hotelliin 5 tähteä.
Hän ei ollut palatseissa tai isoissa seurakunnissa saarnaamassa, vaan tallas pitkin katuja.
Opetti, että köyhä on rikas.
Yleensäkin Jeesus on siellä missä ihmismieli viimeiseksi kuvittelisi.
Tavallisen kärsivän luona, ei megakirkossa.

Ton mä oon pikkasen tajunnut ja nytkin kun viimeksi oltiin Liepajassa ja mun työläinen, siis itse sanoo olevansa, mulle hän on vaan työkaveri, niin hän siellä kylissä kun oltiin, niin että hänellä on pomo mukana, niin sanoin sille useasti, ei niin.
ihan yhtä hyvin voisin olla samoissa köyhissä oloissa.
En oo sen kummempi kuin kukaan tässä kylässä.
Päin vastoin olen huono ihminen.

Oikeasti ton totuuden olen aina tiennyt, mutta körtit toi sen niin selvästi mulle eteen, että meni ns, jakeluun.
Kait sitä joskus kuvittelin nuorena, että tässä tulen kertomaan jotain evankeliumista jota ettte tiedä.
Nykyään oon ihan hiljaa tietämisistäni ja enempi häpeän sitä ja yritän kulkea vierellä, mielellään alempana kuin neuvomassa.
« Viimeksi muokattu: 30.01.20 - klo:21:21 kirjoittanut Viisveisaaja »
Tik toc.

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8337
Vs: Kävitkö kirkossa 23
« Vastaus #20 : 30.01.20 - klo:22:15 »

Oikeesti kävin zyrkasdsakin, siis Oulussa mun lemppis zyrkassa.
Tuiran kirkko.

Täynnä outoa jengii Oulun keskustasta.

Istuin tapani mukaan taakse, kun mulla 24 tuntia töitä ja työreleissä.
Viereen tuli joku rippikoulutyttö.
Sellanen revityt farkut ja kapinallinen katse.

Oli niin kapinallinen katse, että teki mieli halata ja sanoa, että sisko olen ollut siellä, siis samassa tilassa samalla asenteella.

No otin coolisti sjyngasin mukana ja tein virheitä, erityisesti niissä Herra armahda ja muussa liirumlaarumeissa.
Mimillä alko oleen ihan hauskaa ja ei ollut kiree kuin viulunkieli.

No sit tuli saarna ja molemmat otettiin känny ja alettiin selaan.
No ne saarnat ikävä vaan enempi on pakkopulla zyrkassa,
Tietty jos on joku körttisaarnaaja, niin voi olla eri.

Joku Juhani kun rakastaa eikä moralisoi, niin sellaisen saarnaa kuulee, mutta muuten ei.

No luulen että lopussa tyttökin suli kirkossa käyntiin.

Jotenkin messuissa on paljon hyvää, mutta jotain ihmisen tasolle tulemisessa puuttuu.
Tik toc.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16857
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Kävitkö kirkossa 23
« Vastaus #21 : 16.02.20 - klo:14:54 »
Tuli käytyä kirkossa ja pappi sai vaivautuneeksi. Pahin oli editoimattomat esirukoukset, viisi eri monisanaista rukousta Pohjois-Korean kääntymisen puolesta ja rukous koiran puolesta. Vastaa Jumala pian kun tiedät asiani. Muukin oli vähän niin ja näin. Kyseinen pappi on eläke ässä eikä ymmärrä lähteä.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Vs: Kävitkö kirkossa 23
« Vastaus #22 : 16.02.20 - klo:16:19 »
Kuulin pitkästä aikaa tutun papin saarnaavan. Hän puhui omaan persoonalliseen tapaansa, mikä ilahdutti. Ajatus johti joustavasti toiseen ja edelleen kolmanteen. Pysyttiin kuitenkin teemassa. Esirukous oli osittain rippikouluryhmän kokoama. Hienoja teolgisia vivahteita oli siis turha odottaa, mutta aitoja huolia tuotuna Jumalan eteen kuitenkin. Puhutteli.

Kirkkokahvien jälkeen jäin pienellä porukalla juttelemaan kanttorin kanssa. Sekin oli rakentava kokemus.

Poissa Pyryharakka

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5094
Vs: Kävitkö kirkossa 23
« Vastaus #23 : 16.02.20 - klo:22:15 »
Mie kuuntelin tänään jumalanpalveluksen Lapualta. Seurakuntapastori Heli Pääkkönen saarnasi, liturgina Matti Salomäki. Tykkäsin saarnasta. Se oli sellainen pirteä. Lopussa kiitosvirtenä Herraa hyvää kiittäkää körttinuotilla ilman urkusäestystä.
En lähtenyt omaan messuun, kun se oli taas rippikoulujuttu. Sitä paitsi meillä oli seurakunnan oma Majataloilta. Sinne oli pakko mennä, kun olin lupautunut juontajaksi. Puhujana oli Topi Knihtilä kerotmassa Open Doors'in työstä ja vainotuista kristityistä ympäri maailmaa.
Pyryharakka

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Kävitkö kirkossa 23
« Vastaus #24 : 23.02.20 - klo:10:58 »
Radiojumalanpalvelus  Joroisten kirkosta. Laulettiin paljon ja kauniisti,

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33645
Vs: Kävitkö kirkossa 23
« Vastaus #25 : 23.02.20 - klo:12:18 »
Ikurin Kynttiläkirkko Tampereelta oli kaunis kokemus vaikka telkkarin kauttakin.

Pidin kaikesta minkä näin ja koin. Ihmiset pimeässä metsässä kynttilöineen , jäälyhtyjen loistellessa taivaallista valoaan. Lapset lauloivat ja kanttori soitti. Papissa ei ollut tippaakaan hurskastelijaa.

https://areena.yle.fi/1-50278010

Tällainen on hyvä kirkko nykyisille ihmisille, sekä nuorille että vanhoille.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Kalistaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2575
Vs: Kävitkö kirkossa 23
« Vastaus #26 : 27.02.20 - klo:21:16 »


Pelastusarmeijan vasta remontoidussa pyhätössä äskeisenä ja siis jo menneenä sunnuntaina Helsingin Castréninkadulla istui Kalistaja. Nelisenkymmentä ihmistä siellä, heistä noin 2/3 talolle ja väelle tuttua peruskauraa. Upseeri - tai joku sellainen - puhui  Sykarin kaivosta ja puhui myös Sakkeuksesta. Jeesuksesta tietty myös. Vähän hajanaisesti otti asioita esiin sieltä sun täältä, mutta ei se nyt isommin haitannut. Pala kakkua ja siivu pullasta oli Kalistajan paperilautasella. Kaksi kupillista kahvia Kalistaja joi. :kahvi: :kahvi:

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8337
Vs: Kävitkö kirkossa 23
« Vastaus #27 : 01.03.20 - klo:22:21 »

Pelastusarmeijan vasta remontoidussa pyhätössä äskeisenä ja siis jo menneenä sunnuntaina Helsingin Castréninkadulla istui Kalistaja. Nelisenkymmentä ihmistä siellä, heistä noin 2/3 talolle ja väelle tuttua peruskauraa. Upseeri - tai joku sellainen - puhui  Sykarin kaivosta ja puhui myös Sakkeuksesta. Jeesuksesta tietty myös. Vähän hajanaisesti otti asioita esiin sieltä sun täältä, mutta ei se nyt isommin haitannut. Pala kakkua ja siivu pullasta oli Kalistajan paperilautasella. Kaksi kupillista kahvia Kalistaja joi. :kahvi: :kahvi:

Kävin kanssa tänään rälläkässä ja tuli jo toinen, kun vanhoillapäivillä on alkanut papiksi vastan.

Siis yks Esa pelastusarmejan kypärävarastonhoitaja tai no joku vuos yks ja kaks, mut nyt siis sanoi mulle, että olen pappina täällä Hesan osattolla.

Mä, et aijjaa, niinku pappina, ei hyvä Sylvi ja kamalaa.
Mehän soiteltiin kimpassa kitaraa aikoinaan ja olit hauska ja ties mitä.
Mites nyt noin.

Toinen yks Kai, niin luterilaiseksi papiksi vihkimyksen tai jonkun liirumlaarumin teki ja pappina.

Aloin ajatteleen, et onkohan mussa jotain vialla, kun kavereista tulee pappeja?
Miulummin mminusta vaikka juoppoja.
En tahtoisi, et kukaan muuttuu joksikin.
Vaikka mulla bisnes menee hyvin ja työläisiäkin aika liuta, niin en koskaan halua, että mua kutsuttaisiin pomoksi tai muuksi sellaisiksi.

No onneksi kavereissani pikkaisen, kuten Raamatussa on, niin astian makua vielä.
Esa on aika huumorimiehiä vieläkin.
Hukkas jonkun kohdan mistä piti lukea ja sanoi, et kyllä se oli se teksti täällä ja jotain hölmöili.
Tuli tunne, et no vähän samaa vielä kundissa on.

Kai nyt on legenda jo eläessään. sellainen kirjanoppinut, mutta onneksi astian ääntä vielä tulee ja teologia ei ihan kohdilleen osu, mutta nöyränä miehenä osaa tunnistaa tai tunnustaa, että virhe tuli tehtyä. Se on harvinaista, nykyään, kun on tää sos media, niin jengi vaan puollustelee.

Kerran yhessä kokouksessa, siis hengellisessä tilasuudessa.
En tiedä mitä tilattu, niin oltiin mä ja kuusi mummoa.
Silloin en ollut mummo iässä, nyt oon.
No ne kysy, et onko ketään kun vois säestää pianolla.
No ei ollut kuin yksi Jaana.
No paimen sit, et Jaana konnaqkuorosta vanha narkkari tai jotainh, niin et hän säestää.
Jaana alkoi, En muista virttä, mut et, Herraa hyvää kiittäkää tutum tu tum tum tum Painavalla ROCK tyylillänsä.
Katoin mummoja, et pahesuuko ne tota Astian ääntä, no ei.
Sit seuraava säkeistö, halleluujaa !! ja pianoa rockissa tum tu tum tu tum ja vielä pieno soolo kuin piku Riku Rickhad.

Astian maku ja ronskius on minusta ihan hienoa.
Sen kerran kun olen pulpetin takaa saarnanut maallikkona, niin jengi on kyllä ollut, et voiks noin ja toi kyllä jotenkin.
Tik toc.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Vs: Kävitkö kirkossa 23
« Vastaus #28 : 02.03.20 - klo:08:21 »
Ei ihmninen muutu muuksi, kun ryhtyy papiksi. Vanhat kirkkokunnat puhuvat jostakin 'hengellisestä säädystä', mutta siihen 'säätyynhän' kaikki kristityt kuuluvat. Olisinpa ollut kuulemassa tuota pikku-Rikun tyyliin säestettyä virttä!

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16857
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Kävitkö kirkossa 23
« Vastaus #29 : 02.03.20 - klo:09:54 »
Ei ihmninen muutu muuksi, kun ryhtyy papiksi. Vanhat kirkkokunnat puhuvat jostakin 'hengellisestä säädystä', mutta siihen 'säätyynhän' kaikki kristityt kuuluvat. Olisinpa ollut kuulemassa tuota pikku-Rikun tyyliin säestettyä virttä!

Täsmälleen. Uskoontulo ei muuta ihmisen luonnetta tippaakaan, mutta hurskastelu lisääntyy usein.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi