Kirjoittaja Aihe: Ortodoksisuus 2  (Luettu 26804 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33646
Vs: Ortodoksisuus 2
« Vastaus #105 : 02.04.21 - klo:14:54 »
Ei kuulukaan, mutta sitä tapahtuu tälläkin foorumilla.  Minä en kuitenkaan vihaa Päivi Räsästä vaan sitä  johtajuutta' jota hän väärinkäyttää. Sen seurauksena tuhannet ovat eronneet Ev.lut. kirkosta.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21725
Vs: Ortodoksisuus 2
« Vastaus #106 : 02.04.21 - klo:14:55 »
Vihaaminen ei kuulu herännäisyyteen!  :eusa_pray:

Sinulla taitaa olla selkeä käsitys siitä mitä herännäisyyteen kuuluu ja mitä ei kuulu.
Mihin itse kuulut?

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4783
Vs: Ortodoksisuus 2
« Vastaus #107 : 02.04.21 - klo:16:54 »
Sinulla taitaa olla selkeä käsitys siitä mitä herännäisyyteen kuuluu ja mitä ei kuulu.
Herännäisyyttä suurin piirtein määritellään Siionin virsien veisuulla.  :109:

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33646
Vs: Ortodoksisuus 2
« Vastaus #108 : 04.04.21 - klo:00:19 »
Kristus nousi kuolleista !

Totisesti nousi !



 
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6310
Vs: Ortodoksisuus 2
« Vastaus #109 : 04.04.21 - klo:01:00 »
(perutaan sittenkin)
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21985
Vs: Ortodoksisuus 2
« Vastaus #110 : 04.04.21 - klo:07:17 »
    KRISTUS NOUSI KUOLLEISTA – TOTISESTI NOUSI (suomi)
    KRISTUS ÄR UPPSTÅNDEN – SANNERLIGEN UPPSTÅNDEN (ruotsi)
    KRISTUS ER OPPSTANDEN – SANNELIG OPPSTANDEN (norja)
    KRISTUS ER OPSTANDEN – SANDELIG OPSTANDEN (tanska)
    KRISTUS ER UPPRISINN – SANNARLEGA UPPRISINN (islanti)
    HRISTÓS VOSKRÉSE – VOISTINU VOSKRÉSE (kirkkoslaavi)
    HRISTÓS ANÉSTI – ALITHÓS ANÉSTI (kreikka)
    KRISTUS ON ÜLESTÕUSNUD – TOESTI ÜLESTÕUSNUD (viro)
    CHRISTUS IST AUFERSTANDEN – ER IST WAHRHAFTIG AUFERSTANDEN (saksa)
    CHRIST IS RISEN – INDEED IS RISEN (englanti)
    KRISTOS NOUZI KUOLENNOIZ – TOVESSAH NOUZI (karjala)
    KRISTAS KAGGÖÖDI JAMM´JEST – TUODI KAGGÖÖDI (kolttasaame)
    CRISTUS RESURREXIT – VERE RESURREXIT (latina)
    KRISZTUS FELTÁMADT – IGAZAN FELTÁMADT (unkari)
    CHRIST EST RESSUSCITÉ – EN VÉRITÉ IL EST RESSUSCITÉ (ranska)
    CHRISTO E RISORTO – VERAMENTE E RISORTO (italia)
    CHRISTO HA RESUCITADO – EN VERDAD HA RESUCITADO (espanja)
    KRISTUS KÉLÉSI – IŠTIKRU´ JU´ KÉLÉSI (liuettua)
    CHRISTO RELEVIGIS EL LA MORTINTOJ – VERE RELEVIGIS (esperanto)
    QOM MORAN MEN QABRO – SHARIRO ITH QOM (aramea/syyria)
    AL-MASSIAH QAAM – HAKKAN QAAM (arabia)
    HRISTÓS AFTÓNF – ALITHÓS AFTÓNF (kopti)
    HRUSTIS HARAYAVEY MERELOTZ – ORHINAL E HAROUTIM HRISTOSI (armenia)
    KRISTE ARSDGA – TŠEŠMAITAD ARSDGA (gruusia)
    HRISTOS ULDZYSÁ SULTÍS – ZEM IK ULDZYSÁ SULTÍS (udmurtti)
    HRISTOS A ÍNVIAT – ADEVARAT A ÍNVIAT (romania)
    KRISHTI U NGJALL – VÉRTET U NGJALL (albania)
    CHRISTUS IS OPGESTAAN – HIJ IS WAARLIJK OPGESTAN (hollanti)
    HRISTOS UVASKRJÓS – SOPRAVDU UVASKRJÓS (valkovenäjä)
    CHRYSTUS ZMARTWYCHWSTAL – ZAPRAWDE ZMARTWYCHWSTAL (puola)
    KRISTUS VSTAL Z MRTVYCH – VPRAVDE VSTAL Z MRTVYCH (tsekki)
    HRISTOS VÁSKRSE – VAISTINU VÁSKRSE (serbia)
    HRISTOS VOSKRESE – NAISTINA VOSKRESE (bulgaria)
    HRISTOS VOSKRES – VOISTINU VOSKRES (ukraina)
    HARISTOS UKATSU – ZITSUMI UKATSU (japani)
    KRISTU UDHITHANAI – AVAN SATHAYAMAYUM UDHITHANAI (malayalam)
    KRISTO AMEFUFUKA – KWELI AMEFUFUKA (swahili)
    KRISTO AZUUKIDDE – KYAMAZIMA AZUUKIDDE (luganda)
    KRISTO NI MURIÛKU – NI MURIÛKU NAMA (kikuyu)
    KRISTO ASIMUKUSE – ASIMUKUSHE TOTÓ (luhya)
    KRISTO ANYAN – AMPA WANYAN (twi)
    KRISTUS AKUI YA SON – AKUI YA SON BEBELA (beti)
     KRISTUSAQ ONGOIHTAQ – ILAAMUN ONGOIHTAQ (aleutti)

Poissa Thomas McElwain

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2754
Vs: Ortodoksisuus 2
« Vastaus #111 : 04.04.21 - klo:08:38 »
Tethutkęǫh neh Thsakaǫhe·tas -- Tu·kęs tethutkęǫh. mingo irokeesi.
Sai körttien vihan päällensä kääntämällä ystävällisenä eleenä kaikki Malmivaaran 158 virttä englanniksi (ca 10.000 riimitettyä riviä), kuulemma kamala ja kuvottava teko.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33646
Vs: Ortodoksisuus 2
« Vastaus #112 : 18.04.21 - klo:15:36 »
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33646
Vs: Ortodoksisuus 2
« Vastaus #113 : 21.04.21 - klo:08:34 »
Aari Surakan nimestä aukeni edesmenneiden ortodoksi-vaikuttajien luettelo.
Useita tuttuja nimiä kirkosta, kulttuurista ja yhteiskunnasta minäkin löysin vaikka en ortodoksi olekaan.

http://www.isarauno.fi/?page_id=81
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa sivullinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 606
Vs: Ortodoksisuus 2
« Vastaus #114 : 04.05.21 - klo:19:56 »
Tämä taitaa olla jostain elokuvasta, vai mistähän on? Ihan kuin siinä erakkomunkki olisi etsimässä hiljentymispaikkaa ja löytäisi paikan, johon kohoaisi luostari? Maisema voisi olla pohjoisvenäläinen, ehkä jopa Ääniseltä? Veisu on kaunista.

https://www.youtube.com/watch?v=D36mBv0rOMc

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33646
Vs: Ortodoksisuus 2
« Vastaus #115 : 04.05.21 - klo:20:16 »
Todella kaunista.  Myöskin valokuvat miesten kasvoista ovat syvällisiä, otoksina taitavia.
Ilmeet ovat aitoja, eivät poseerattuja. Yleensäkin koen karua kauneutta köyhänoloisissa ihmisissä ja heidän kylissään. Raha ei ole pihannut aitoutta.

Kirkot ovat ylenpalttisen kultaisia. Se korottaa taivaallisia, ei ihmistä.

Olenkohan ymmärtänyt oikein ?
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa sivullinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 606
Vs: Ortodoksisuus 2
« Vastaus #116 : 04.05.21 - klo:20:39 »

Kirkot ovat ylenpalttisen kultaisia. Se korottaa taivaallisia, ei ihmistä.

Olenkohan ymmärtänyt oikein ?

En tiedä, mutta ainakin ajatuksena hieno. Ortodoksinen kirkkohan ei ole sillä tavalla "sanan kirkko" kuin luterilainen on. Mitä olen ortodokseilta itseltään kuullut, monet aistit ovat liturgiassa käytössä: kuoron veisuu kuulolle, kirkon koristelun ja ikonien kauneus näköaistille ja suitsukkeen tuoksu hajuaistille. Itse alan ajattelemaan mieluummin tuonilmaisia ort.kirkon liturgiassa kuin jossain kuivahkossa saarnassa, tai sitten vaikka katolisessa kirkkolaulussa, joka on myös valtavan kaunista. Miksi luterilaiset on hylänneet kauneuden, vaikka se on varmasti Jumalan luomaa.

Poissa sivullinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 606
Vs: Ortodoksisuus 2
« Vastaus #117 : 04.05.21 - klo:20:53 »
Tämä taitaa olla jostain elokuvasta, vai mistähän on? Ihan kuin siinä erakkomunkki olisi etsimässä hiljentymispaikkaa ja löytäisi paikan, johon kohoaisi luostari? Maisema voisi olla pohjoisvenäläinen, ehkä jopa Ääniseltä? Veisu on kaunista.

https://www.youtube.com/watch?v=D36mBv0rOMc
Tämä nyt jäi vaivaamaan. Solovetskin tai Petsamon kanssa tällä varmaan on jotain tekemistä? Molemmissa oli luostari. Niiden historiatkin on tullut luettua. Alussa näkyy selvästi tuntureita ja maasto on pohjoisen tuntuista.

Poissa Thomas McElwain

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2754
Vs: Ortodoksisuus 2
« Vastaus #118 : 08.05.21 - klo:15:42 »
Kauniista kirkkomusiikista (tietysti makuasia) olisi myös luterilaisilla. On olemassa ainakin 209 J.S. Bachin kantaattia, elikä kirkkovuosi on runsaasti peitetty.
Sai körttien vihan päällensä kääntämällä ystävällisenä eleenä kaikki Malmivaaran 158 virttä englanniksi (ca 10.000 riimitettyä riviä), kuulemma kamala ja kuvottava teko.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33646
Vs: Ortodoksisuus 2
« Vastaus #119 : 08.05.21 - klo:16:43 »
Nyt olen googlannut sanat skiitta ja skeema. Ne esiintyvät toistuen ortodoksisissa kertomuksissa.

Muistan kuinka pelkäsin lapsena noita mustapukuisia skeemaan vihkiytyneitä munkkeja ja nunnia, heidän valokuviaam kirjoissa Rakas entinen Karjala ja Karjala muistojen maa.

Eikä tunnu kusuvalta vieläkään.
...

Ortodoksi.net:
Skiitta   (venäjäksi: skit, kreikaksi: skiti, englanniksi: skete) on tyypillisesti sen varhaisimmassa muodossaan pienen kirkon ympärille ryhmittyneiden keljoissa asuvien yleensä munkkien yhteisö, kilvoituspaikka, eräänlainen pienoisluostari, joka kuuluu jonkun suuremman luostarin alaisuuteen. Munkit elävät skiitoissa joko kinobioottisessa yhteisössä tai erakkoina, jolloin jokainen harrastaa omaa rukoussääntöään ja elää erillään muista.

Usein skiitoista kasvaa aikaa myöten suuriakin luostariyhteisöjä, joilla olisi käytännössä mahdollisuus myös elää itsenäistä pääluostarista riippumatonta elämää, mutta esim. luostarien ohjesäännöt tai muut vastaavat säädökset estävät sen.

Hengellinen isä tai miesluostarin johtaja, igumeni tai naisluostarissa igumenia, johtaa skiitan ja koko yhteisön hengellisiä ponnisteluja. Skiitoissa saatetaan tehdä myös erilaisia käsitöitä tai muita omalle skiitalle tai pääluostarille tärkeitä töitä ja usein skiitat ovat erikoistuneet näissä töissä tekemään erilaisia asioita pääluostarin tarpeitten mukaan, kuten esim. ikonimaalausta, viljelyä, korjaustöitä, tekstiilejä, kultauksia, jne.

Luokka: Luostarilaitos[/i]


Skeema
Kohteesta Ortodoksi.net


Skeema (kreikaksi: σχήμα – shima / muoto, hahmo, venäjäksi: схима – shima) on nimitys, jota käytetään munkkeuden yhteydessä munkista tai nunnasta, joka vihkiytyy skeemaan eli joka pukeutuu tietynlaiseen munkin tai nunnan asuun.

Skeemasta on slaavilaisessa perinteessä kaksi astetta:

ns. pieni skeema ja
suuri skeema.
Suureen skeemaan vihitystä munkista, nunnasta tai igumenista / igumeniasta käytetään skeema-alkuista nimeä: skeemamunkki, skeemapappismunkki, skeemaigumeni.

Skeemalla on alun perin tarkoitettu munkin kaavun päälle laitettavaa, esiliinan kaltaista asustetta, joskus sillä on tarkoitettu koko munkin asua. Kyseiseen esiliinan kaltaiseen vaatteeseen on kuvattu Kristuksen kiduttamiseen käytetyt välineet ja ilmeisesti toisinaan munkkeuden historiassa on tavattu skeemamunkkeja, jotka ovat myös itse kantaneet erilaisia kidutusrautoja ja ristejä ruumiiseensa sidottuina. Nykyisin tällaisia ei enää yleensä ole.

Skeemamunkkeus on varsin harvinainen munkkeuden aste ja suureen skeemaan vihkiminen on nykyaikana erittäin harvinaista etenkin Suomessa. Skeemassa munkki tai nunna on kuvaannollisesti valmis kaikin mahdollisin rukouksellisin tavoin luovuttamaan koko elämänsä ihmisten pelastamiseksi, symbolisesti hän on ikään kuin valmis vaikka ”ristiinnaulittavaksi” ristille, jota hän kantaa.

Suureen skeemaan vihitään usein vanhoja munkkeja hieman ennen kuolemaa. Suuressa skeemassa munkki tai nunna saa vapautuksen oman kinobioottisen luostarinsa järjestyksestä ja mahdollisuuden toteuttaa omaa rukousjärjestystä ja elämänrytmiänsä, joskus myös esimerkiksi erakkona. Skeema on siis eräänlainen tavoitteellinen henkinen taso, joka ylittää ihmisen maalliset halut. Se on elämää jatkuvassa rukouksessa. Se on Herramme Jeesuksen Kristuksen kävelevänä ikonina olemista. Ihmiset, niin maallikot kuin munkitkin, hakevat skeemamunkilta hengellisiä neuvoja omaan uskonnolliseen ja hengelliseen elämäänsä.

Suureen skeemaan vihkiytyvä munkki tai nunna luopuu tämän toisen vihkimisen yhteydessä ensimmäisessä vihkimyksessä (pienessä skeemassa munkiksi tai nunnaksi) saamastaan luostarinimestä ja saa uuden nimen, millä osoitetaan, että hän on täysin luopunut maallisesta elämästä.

Hieman riippuen luostaritraditiosta, munkkeudessa on useita eri asteita alkaen noviisista ja päätyen suureen skeemaan. Noviisi (venäjäksi: послушникъ, poslushnik) on ensimmäinen kokelasvaihe, jota seuraavat viitankantajamunkkeus (kreikaksi: ρασσοφορος, rassoforos; venäjäksi: рясофоръ, rjasofor), ns. pieni skeema (kreikaksi: σταυρφορος, stavroforos; venäjäksi: крестоносецъ, krestonosets, ”ristinkantaja”) ja lopulta suuri skeema (kreikaksi: μεγαλοσχημος, megaloschimos; venäjäksi: cхима, shima).

Suureen skeemaan pukeutuneilla on kreikkalaisessa traditiossa erilainen asu kuin slaavilaisessa traditiossa. Etenkin itäslaavilaisessa traditiossa munkki tai nunna on pukeutunut teräväkärkiseen hupulliseen asuun ja eräitä muitakin eroja on olemassa niin näkyvässä pukeutumisessa kuin viitan alle jäävässä pukeutumisessa. Munkille vihkimisen yhteydessä annettava, munkin vaatetukseen kuuluva, viitan alla pidettävä paramantia (kreikkaisilla analavon) on suuressa skeemassa yleensä suurempi. Skeemamunkin päähineenä on slaavilaisessa perinteessä kukuli (kreikaksi: κουκούλι – neulottu myssy, venäjäksi: кукуль) huovasta valmistettu ja risteillä koristeltu päähine.

Hannu Pyykkönen

Luokka: Luostarilaitos

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)