En malta olla laittamatta "välikommenttia" ilman runoa ja uusia sanoja...siis vähän sotken...
Riitan viimeisin runo herättää vaan niin voimakkaat, hienot ja elävät muistot.
Olen saanut kokea ja nähdä tuon rautapatapyykinpesun Vanajaveden rannalla, siitä on aikaa
varmaan ainakin 55 vuotta, en muista tarkkaan
Mutta kuitenkin, äitini oli lähistöllä olevan maatilan rannassa pyykillä emännän kanssa, itse iloitsin lämpimästä
rantavedestä, hiekkarannasta.
Muukin runon teksti on tuttua, mutta tuo em. ainutkertainen tapahtuma, elävästi muistissa.