Mua pettymyksen jälkeen
pyörremyrsky riepoo.
Orjantappuroina
ajatuskin tukehtuu.
Ovi käy.
Ja taas hän
lähtee.
Sanaa sanomatta.
Pyöräilemään läksin,
sanoo kun hiljallensa palailee.
Tuiman tulen
sammuttaa tyyni,
vilpas vesi.
Kuusi suojan antaa
koivun havinoille.
Vapisten taas
asetun mä vierellensä.
vaikea
ymmärtää
rakkaus
vaatii
liikaa