Vanha koululaulu:
Tuli tuttu, vanha tuttu!
[Erkki Melartin. Larin Kyösti = Kyösti Larson, 1873-1948.
Ks. lyhentämättömänä Kokoelma Suomalaista Runoutta, Luonto.]
1. Tuli tuttu kevätkulta,
Lumen alta pistää multa,
Puro pulppuva rinteillä tanssia saa,
Kevät riemua laulavi ilma ja maa,
Jo ääretön taivaskin seestyy
Ja lämpimän aika eestyy
Ja tuulikin tuoksuja tuo.
2. Taasen soivat vaskikellot,
Lämpöön elpyy oraspellot,
Sirot kukkaset nostavat pienoisen pään,
Sinisirkkuset soittavat niemissään
Ja nurkkihin lehväisen orren
Vie peipponen mättäältä korren
Ja mökkinsä pystyttää.
3. Nyt on soilla, mailla juhlaa,
Päivä säteitänsä tuhlaa,
Ukko nuortuvi niin kuni harmaja puu,
Poian posket ne kauniiksi ruskettuu,
Soi loilotus, luikku jo raikuu
Ja kunnaat ne kummasta kaikuu,
Kun käkönen kummulla soi.
4. Aidan luona kiiltää kuokat,
Karhit, kanget, hevosluokat,
Jyvän toivoen heittävi multaan mies:
"Sadon runsahan pellosta saan, kukaties!"
Noin miettii ja auraansa tarttuu
Jo toivosta voimia karttuu,
Hän katseensa taivohon luo.
6. "Tuli tuttu, vanha tuttu,
Yllä uusi nurmen nuttu!"
Pieni Erkkikin laulavi innoissaan
Talon karjoja aamulla kaitessaan;
Taas leppätorvea koittaa
Ja metsälle mieliksi soittaa,
Kuin talvea ollut ei ois!