No, ja minä siltä papilta josta olen kertonut juuri postilloja kyselin, sanoi että tuskin sinä niistä mitään sielunravintoa saat, mitä lienee tarkoittanut, kun ei selittänyt. Antoi tilalle muuta kirjallisuutta, osasta pidän yhä suuresti. Paras oli varmaan se Mannermaan "Kaksi rakkautta" senkertaisesta pinosta. Mutta ole huoleti, kyllä luetaan. Kiitos sähköisestä versiosta ja linkistä aivan erityisesti.
. Tässä on ensin kyllä koetettava päntätä päähän, minkä vuoden kirkkojärjestyksessä virsi on milläkin puolen sitä kun kastettava lapsi sanoo: Tahdon. Ihan luetteloita... minä en nyt oikein käsitä... Kaikki toimituskaavat ulkoa. Nyt kyllä nukahtaa alta puolen tunnin. Mutta tässä pinossaon jokin "Saarnan käsikirja" jota kyllä' odotan mielenkiinnolla, se kai sentään sanoo teemasta muutakin kuin millä puolella uskontunnustusta pappi saarnaa. Tosin Leena voi kertoa taas jännittäviä' päivätosia.
Vielä kun kerrot, kuinka nuo postillat muuttavat ajan yleistyylin, kyl mä niiku uskon oikeesti sillee johkin mutten mä sillee niiku usko niiku kirkko, ja kun kysyt että no kuinkas se kirkko sitten uskoo, nii tota emmäö sillee tiijä ku en oo ollu oikeest niiku kiinnostunnu, no, koska viimeksi ylipäänsä kävit siellä, emmiä oikee muista... siis oltiihaa myä silloo ku siäl meni noi no sano nyt mitä ne onkaa, siis, noi Kauneimmat Joululaulut.
Tai jos ne antavat Leenalle kristitylle soveliaan sävyisän mielenlaadun näihin keskusteluihin niin Leena lukee kyllä jo sellaisen saadakseen. Nämä "kyl mä niiku sillee..." ihmiset käyvät entuudestaan heikoille hermoille pahemmin kuin kiivaimmat ateistit - elleivät he suorastaan lyö tai tule työhuoneen ovelle saamaan primitiivireaktioita. Yksi sellainen oli vähän,... no, äkkikäännynnäiset ne on aina pahimpia ja tämän ateismiherätys oli niin tuore että vielä poltti hyppysissä.
