Oikein virkistyin, kun ilmat muuttuivat vähän vaihtelevammiksi. Johan sitä lämmintä vihreää kestikin. Eih keskikesällä edes ajatus juokse. Ja olin vielä suurimman osan ajasta maalla. Sen minkä sain kivikylässä olla, olin työn touhussa. Betonin keskellä kesäkin sentään menettelee. Onneksi on kohta syksy. Yöt ovat jo pimeitä. Töihin lähtiessä pitää laittaa mittarivalot päälle, että näkee varoa ylinopeutta. Olen katsellut sadevarusteita ja miettinyt, mikä reppu pitäisi parhaiten vettä. Onkos kenkärasvaa riittävästi?
Aivot vähitellen aktivoituvat helteen hidastamasta löntystelystä syksyn ärhäkkään aktivismiin. Saunasta tuli taas sivistävää luettavaa, keskustelunaiheet vaihtelivat soitinrakennuksesta liberalismin asemaan puoluekentässä. Kameran suljin sai saunan jälkeen pitkästä aikaa kyytiä - kuka hullu sitä keskikesällä jaksaa kuvata? Tuuli tohahtelee juuri mukavasti ikkunan takana, ehkäpä vielä sadettakin ropsahtaa. Paita on viime päivinä kastunut helposti, ilman kosteus lupailee ensimmäisiä aamusumuja. Kohta pääsee puolukkaan, Lapissa on ollut jo maa valkoisena.
Parempaan päin ollaan menossa.
Mt