Mielenkiinnolla olen lukenut täälläkin käytävää keskustelua Talvivaaran kaivoksen "tuhoista". Kaikki ei kuitenkaan ole niin mustavalkoista kuin eri medioita lukemalla saattaisi ymmärtää. Itse kasvoin kaivosmaailmassa, koulutie kulki ”sumpin” eli rikastejätealueen vierestä, perheemme toimeentulosta 2/3 osaa tulee edelleen maanrakennus- ja kaivosteollisuuden kautta, jotain olen ehkä join oppinut vuosien varrella. Mikä tahansa ihmisen toiminta kaivosteollisuudesta ym teollisuudesta maanviljelyyn jättää jälkeensä luontoon haluttiin sitä tai ei, kysymys on vain riskien ja toiminnan minimoinnista sekä tarvittaessa jälkien korjaamisesta, kun se on mahdollista. 70–80-luvuilla kotikaupunkini reunalla oli iso rikastejätealue, josta mm kovalla tuulella levisi hienoa rikastetta ympäristöön, siitä ei ollut muuta haittaa kuin vähän ylimääräistä siivoamista. Tekniikan kehityttyä tuo aikoinaan jätteeksi luokiteltu rikaste käsiteltiin uudestaan ja siitä saatiin talteen huomattavia määriä metalleja. Tämän käsittelyn jälkeen alue maisemoitiin ja nyt siellä kasvaa osittain metsää, osittain alue on virkistyskäytössä. Kuitenkin tuo nyt jo lopetettu kaivos antoi elannon n 80 vuodeksi alueen väestölle, kehitti syrjäisestä alueesta kehittyneen kaupungin. Ilman kaivosta tuolle alueelle ei olisi saatu ensimmäisiä sairashuoneita, urheilukenttiä, kouluja, asutusta, yleisiä saunoja tai liike-elämä ei olisi alkanut kehittymään. Kaivoksen tulo paikkakunnalle hidasti näin omalta osaltaan maaltapakoa Etelä-Suomeen.
On totta, että Talvivaarankaivoksen jätealtaasta on karannut ympäröivään vesistöön vettä, joka sinne ei olisi pitänyt mennä, mutta.... Kukaan ei ole voinut arvata ennätysrunsasta sadekesää ja syksyä. Virheitä ovat tehneet monet eri tahot kaivosyhtiöstä ympäristöviranomaisiin. Ennen kuin pilaantunut vesi kerkiää pitemmälle ovat pitoisuudet vedessä pienentyneet huomattavasti, kuten Blogissa ” paikanpäällä.fi” voidaan todeta. Greenpeacen sivuilla mainitaan, että metallien määrät on suuret talousvesivaatimuksiin verrattuna, mutta eihän kukaan järkevä ihminen käytä pintavettä talousvetenä ja pitoisuudet laimenevat huomattavasti jo suht lyhyellä matkalla. Jos pilaantuneen vesistön suuruutta tai veden virtausta verrataan esim. Kymijokeen ja sen varrella oleviin / olleisiin metsäteollisuuden tehtaisiin on sekä saastunut alue että kuormitus pieniä. Kymijokin on viimeisten vuosien varrella kiitettävästi puhdistunut ja sopii jo virkistyskäyttöönkin.
Jos haluamme jatkossakin käyttää eri metalleja niin terveydenhuollossa kuin muussakin teollisuudessa on meidän pakko hyväksyä kaivosteollisuuskin. Ja koska maailmalla löytyy huomattavasti huonommin luonnonsuojelullisesti hoidettuja kaivoksia kuin omamme, on parempi louhia, rikastaa ja jatkojalostaa metallit täällä.
http://www.talvivaara.com/yhtiohttp://www.talvivaara.com/toiminta/teknologia/biokasaliuotus http://paikanpaalla.fi/paivitys-16-kysymyksia-ja-vastauksia-talvivaaran-tilanteesta/
