Nyt osa 10

[Pena]

Sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ei edistetä muuttamalla kulttuuria sukupuolineutraaliksi. Eihän uskonnonvapauttakaan edistetä muuttamalla kulttuuria uskonnottomaksi.

[malla]

Kyllä näin on asia.
Kuin Riitan linkissä ja mielipiteenä kuin Penankin sanoina, samoin ajattelen.

[malla]

Itse söin juuri porkkanan.
Ja on salmiakkiakin.
Ja ilta saapunut.

[Riitta-mummi]

Sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ei edistetä muuttamalla kulttuuria sukupuolineutraaliksi. Eihän uskonnonvapauttakaan edistetä muuttamalla kulttuuria uskonnottomaksi.

Oikein puhut.  Olemme miehiä, naisia ja intersukupuolisia, joita on aina ollut, mutta kun ei haluttu asiasta puhua, heidät vaiettiin olemasta.

Mutta tämä Aamulehden aloittama, ja nyt lisääntyvä hulluttelu sillä millä nimellä meitä tulisi  kutsuttaman, ampuu yli kaiken järkevän kielenkäytön.

En näe mitään ihmisarvoa alentavaa kun minua kutsutaan naiseksi tai vaimoksi tai rouvaksi tai mummiksi, päinvastoin se on asemastani yhteiskunnassa kertovaa, ja ymmärtämistä helpottavaa.

Kuinka se ilmaistaisiin ' aamulehdeksi' ?

" Aviopuoliso joka on synnyttänyt ja jolla on lapsia ja lapsenlapsia "

[Pena]

Olemme miehiä, naisia ja intersukupuolisia, joita on aina ollut, mutta kun ei haluttu asiasta puhua, heidät vaiettiin olemasta.

Sitä samaa vaikenemista tämä aamulehteilykin mielestäni on.

[1944]

Kerkesin puuhata hiki karvalakissa m/saint, että nyt minut ruokitaan. Tulilaitteissa on ruutikuivien puitten valkeat, kaura on syöttöpaikalla tarjolla ja saunassa esilämmitys. Aivoni takovat, että minkälaisen automaatin teen kauran syöttämiseksi.
Ai niin, pitää laittaa oven suuhun ratakiskon pätkä merkiksi, että olen lataamassa akkuja päältäajettavassa ja Poksissa, ettei vaan jää kuukaudeksi lataukseen. Ei siitä tulipaloa syntyne, mutta se on turhaa energian hukkaamista.

[Riitta-mummi]

Myö syötii jo yhentoist aikaa valmist maksalaatikkoo ja kaalisallaattii.

Koht tulloot vieraat. Ostin makiaks kohvi keral Aleksanterit, mut paistan suolaseks pienen pitsan.
Täytyy täst männä.

 

[1944]

 

[malla]

Päivä on kulunut taas joutuin ja ilta tullut on. 

Lapsuuden iltarukous:

-Tule Jeesus lapses luo,
armos siunaukses suo,
tue pientä horjuvaa,
johda tietä oikeaa.
-Kiitos tästä päivästä.
Amen.

[1944]

Jäinkin pirttiin. Ensin meinasin mennä laittamaan Zetoriin jääkettingit alle, sillä kohtahan ovat liukkaat kelit tulossa. Ketjut ovat maasepän tekemät 60-luvun puolivälin paikkeilta ja painavat kuin elefantti. Käteni ovat lujilla, mutta Kankaalaa asumme niinkauan kuin suinkin pystymme. Lumi pihassa on paha hidaste.

[Riitta-mummi]

Heräsin päiväunilta. En nuku joka päivä ruokaperäisiä, mutta tänään kuntosali uuvutti kun yöllä valvoin jonkin aikaa.
Nyt odotan, että tiskikone tulee valmiiksi ja saan Moccamasterin lasipannun sieltä ulos. Nyt ei ole enää varakannua sen särkyessä.
Kahvin saa keitettyä kyllä niinkin että keittää veden liedellä ja suodattaa varasudattimella teepannuun tms. astiaan.
 

[vn]

Uimahallireissu takana, kello- ja lauluharkat edessä, pieni tauko tässä välissä.

[donpate]

En mäkään nuku päivittäin ruokaperäisiä, mut nyt on nakki viuhunut niin että ole joutunut ajamaan pitkin pk seutua isänpäivä tarjoamisten ja tapahtumien perässä.
Tänään on ns. kotipäivä vaikka kilometrejä on tullut n.100., mutta niitä ei laske kukaan, muu.
On se vaari huonokuntoinen kun on niin väsynyt! Päivät on niin erilaisia.

[donpate]

Fitti, on tää elämä muuttunut nopeasti kun nyt jo skrivaan täällä eläkeläisenä  .
Oon kuitenkin mieleltäni skloddi.
Näin se elämä virtaa, ja huomenna meitä ei enää ole olemassa.

[Riitta-mummi]

Fitti, on tää elämä muuttunut nopeasti kun nyt jo skrivaan täällä eläkeläisenä  .
Oon kuitenkin mieleltäni skloddi.
Näin se elämä virtaa, ja huomenna meitä ei enää ole olemassa.

Samaa kummastelen usein itsessäni. No, nuorena olin tosikko, luin aikuisten kirjoja.
Tykkäsin kyllä huvitellustakin, vaan eipä niitä niin ollut tarjolla kuin nyt myöhempinä aikoina. Uskonasia ei kiinnostanut, eikä elämän kolhuja ollut juuri lainkaan.

Ruuhkavuodet menivät ja eläkevuodet alkoivat omasta valinnastani, se eläkeputki.
Tuli aikaa yhteiskunnalle ja seurakunnalle, johon törmäsin 40-vuotiaana.

Varsinainen ihmisenä kasvu taisi alkaa vieläkin myöhemmin. Ensin minusta tuli lapsi, leikkivä ja iloinen.

Kirjoitteluun rakastuttuani, löysin uuden itseni ja luulen vasta nyt hiljattain aikuistuneeni.
Lukeminen ja kirjoittelu ovat muokanneet ajatuksiani. 'On ymppäytynyt uusia oksia hedelmättömään puuhun'.

Sisimmältäni olen se sama, hieman totisuuteen taipuva, mutta hassutteleva pikku-Riitta.

Kuolema kulkee omia kulkujaan. Omaiset, ystävät ja kauempi suku on harventunut
harventumistaan. Langat ovat verkosta katkeilleet, pian jäljellä ovat vain painot ja paulat.