Toista se oli ennen

[Pirska]

Ennen koneet maksoivat paljon, mutta ne kestivät pitkään ja niitä korjattiin. Kaatopaikat olivat ihan kohtuullisen kokoisia eikä kukaan puhunut jätevuorista. Kellotkin olivat arvokkaita ja tuntui ihanalta saada ensimmäinen oma kello.

Sitten alettiin puhua, että tulee halvemmaksi ostaa uusi kello kuin korjata vanha. Sama näyttää pätevän pikkuhiljaa yhä useampaan tavaraan.

Nykyään tavarat ovat halvempihintaisia hankkiessa, mutta eivät tahdo kestää mitään. Niihin laitetaan tahallaan muoviosia semmoisiin paikkoihin, jotka sitten simahtavat sopivasti takuuajan päätyttyä tai jopa ennen sitä.

Puhutaan kestävästä kehityksestä, mutta toimitaan täysin toisin. Meille vain jankutetaan, että ostakaa ostakaa, niin talouden rattaat pyörivät ja ihmisillä riittää töitä.

Tässä on jotain skitsoa!

[Salis]

Nykyään tavarat ovat halvempihintaisia hankkiessa, mutta eivät tahdo kestää mitään. Niihin laitetaan tahallaan muoviosia semmoisiin paikkoihin, jotka sitten simahtavat sopivasti takuuajan päätyttyä tai jopa ennen sitä. Puhutaan kestävästä kehityksestä, mutta toimitaan täysin toisin. Meille vain jankutetaan, että ostakaa ostakaa, niin talouden rattaat pyörivät ja ihmisillä riittää töitä.

Jos on valmis sijoittamaan hieman enemmän rahaa kodinkoneisiin, voi olla varma, että ne ovat pitkäikäisiä. Meillä pyöri AEG:n iso pesukone vuodesta 1998 vuoteen 2008 moitteettomasti ilman huoltoa. Nyt samaa merkkiä ei kannata ostaa, koska sitä tehdään Italiassa tai ainakin jossain muualla kuin Saksassa. Täytyy tehdä hieman taustatyötä ostaessaan kodinkoneen.

[Mörtti-57]

Talouren ja kulutuksen eheroonhan on nykyihiminen onnensa mitoottanu. Kun öljy loppuu, niin on pakko palata taas kestäviihin arvoohin. Ruuan tuattaminenkin perustuu nykyysin täysin öliyn avulla tuatettuuhin apulannooteesihin. Sonnanlevitys pelloolle saa viälä ansaatun arvonsa takaasin. Taloon mahtavuuren mittana on taas, että kenellä on korkein sontakasa.
Tölkkejä ja muita metallisia pakkausmateriaaleja tuloo ihimetetyä, että kuinka palion malamia louhittu ja tyätä tehty, kun tyhyjäämäni hernepurkkitölökki on syntyny viskattavaksi kaatopaikalle kiärrätyksehen, jos hyvin käy.

[Riitta-mummi]

Minulla oli ensin raskalainen iso Hoover. Sitä käytiin korjaamassa n. 2 kertaa vuodessa.
Ostin reilusti yli 10 vuotta sitten UPON Pesukarhun. Ei ainuttakaan kertaa korjattu.
Ostin Lotalle syntymälahjaksi Upon Pesukarhun. Kaksi viikkoa ja korjaajaa tarvittiin.
Mihinkään ei voi varmasti luottaa. Ja sitten on ne kuuluisat maanantaipäivän kappaleet.

Avioliitotkin kesti ennen hamaan hautajaisiin. Nyt ei ole enää semmoinen tapana.

Kangaslaadut ja valmispukineetkin olivat vielä 1970-luvun alussa kunnollisia. Ompelijoitten ja räätälien työstä puhumattakaan. Nyt on kiinalaista ja intialaista laatua.

Kesät olivat ennen lämpimiä ja sateet tulivat sopivaan aikaan ja yleensä öisin. Nyt paahtaa tai sataa viikkotolkulla.

Mummot oli mummon näköisiä jo 50-vuotiaina. Nyt ne käy kauneusleikkauksissa vielä kahdeksankymppisinä.

Lapset olivat kilttejä pilttejä. Nyt ne osaa rumat sanat sanoa jo päiväkodissa.

Ennen saatiin kirjeitä ja kortteja ystäviltä. Se oli jännittävää. Nyt mesetetään netissä, jos rakkineet pelittää.

[myyrä]

Multa on jo yksi taulutelkkari m/2007 hajonnut. Siitä meni kuulemma emolevy, eivätkä saaneet korjattua. Takuuta oli vielä jäljellä ja sain siten uuden telkkarin ilmaiseksi.

[Jampe]

Talouren ja kulutuksen eheroonhan on nykyihiminen onnensa mitoottanu. Kun öljy loppuu, niin on pakko palata taas kestäviihin arvoohin. Ruuan tuattaminenkin perustuu nykyysin täysin öliyn avulla tuatettuuhin apulannooteesihin. Sonnanlevitys pelloolle saa viälä ansaatun arvonsa takaasin. Taloon mahtavuuren mittana on taas, että kenellä on korkein sontakasa.
Tölkkejä ja muita metallisia pakkausmateriaaleja tuloo ihimetetyä, että kuinka palion malamia louhittu ja tyätä tehty, kun tyhyjäämäni hernepurkkitölökki on syntyny viskattavaksi kaatopaikalle kiärrätyksehen, jos hyvin käy.

Mikä on jätteen täsmällinen määritelmä? 

-Väärä aine oikeassa paikassa?

-Oikea aine väärässä paikassa?

-Oikea aine oikeassa paikassa väärään aikaan?


Tätä olen ihmetellyt.   Tähän soveltaen sanoja: "maasta sinä olet tullut..." ja samalla kysyen, voiko maapallolla tuotetuista raaka-aineista tulla jätettä yhdistelemällä niitä eri muotoisiksi?

Haluaisin kulla Edward Jätteen esittämän alkuperäisen jätteen määritelmän!

[Viisveisaaja]

Talouren ja kulutuksen eheroonhan on nykyihiminen onnensa mitoottanu. Kun öljy loppuu, niin on pakko palata taas kestäviihin arvoohin. Ruuan tuattaminenkin perustuu nykyysin täysin öliyn avulla tuatettuuhin apulannooteesihin. Sonnanlevitys pelloolle saa viälä ansaatun arvonsa takaasin. Taloon mahtavuuren mittana on taas, että kenellä on korkein sontakasa.
Tölkkejä ja muita metallisia pakkausmateriaaleja tuloo ihimetetyä, että kuinka palion malamia louhittu ja tyätä tehty, kun tyhyjäämäni hernepurkkitölökki on syntyny viskattavaksi kaatopaikalle kiärrätyksehen, jos hyvin käy.

Suurinpiirtein noin ajattelen itsekkin, vaikka uskon ihmisen kyllä keksivän ruokapillereitä ja proteiini-vitamiini juomia ja muuta teollisesti kehitettyä mikä riittää ravinnoksi meille kaikille.

Se miltä tulevat ruokatuotteet maistuvat ja millaisia ovat onkin sitten aivan erijuttu.
Ennenvanhaan kalasoppa ja perunamuusi maistuivat nimensä mukaisilta, mutta nykyään kaikissa ruuissa on jotenkin maku poissa.

Kakaroilla on lisääntynyt allergiat ja muut taudit juuri ruuan takia.

Olsipa mahdollista siirtyä Mörtin ehdottamaan luonnonmukaiseen viljelyyn.

[Tiitiäinen]

Heti rupes päässä soimaan "Ennen oli kunnollista, nytten ei oo kunnollista, ei saa edes kunnollista kahvia!!!" Tai: "....Ennen oli miehet rautaa, laivat puuta ja naiset mantelimassasta!!!" Ah....Pasila ja Rauno Repomies....

[Viisveisaaja]

 

ja naiset mantelimassasta!!!:003:

Eiks ne sitten ookkaan?

No ehkä olin liian skeptinen.
On paljon hyvääkin tässä ajassa ja paljon hyvää vielä edessä.
Parhaat kirjat on kirjoittamata ja parhaat sävellykset tekemättä.
Kyllä ihminen vielä Jumalan armosta keksii kaikenlaista.

Itse en koskaan ole niin skeptinen tulevaisuutta ajatellen.
Mistä tietää vaikka miss Suomi tapaa mut huomenna ja rakastuu päätä pahkaa?
Tai no, kuitenkin varmastikkin geenimanipulaatioilla ja muilla asioilla vielä tehdään ihmeitä.
Ties vaikka ihmisestä poistetaan vanhenemisgeeni tai masennus.

[mies valaan vatsasta]

No ehkä olin liian skeptinen.
On paljon hyvääkin tässä ajassa ja paljon hyvää vielä edessä.
Parhaat kirjat on kirjoittamata ja parhaat sävellykset tekemättä.
Kyllä ihminen vielä Jumalan armosta keksii kaikenlaista.

Itse en koskaan ole niin skeptinen tulevaisuutta ajatellen.

Takapäin on Ruandan kansanmurhat, Balkanin verilöylyt, maailmansodat, vitsaukset ja nälänhätä.
Nyt on hajoilevia pesukoneita, mutta olihan niitä 90-luvullakin?

"Kun näytämme tämän filmin maailmalle, ihmiset kauhistelevat kuinka karmea se on. Sitten he jatkavat illallisensa syömistä."
- Toimittaja elokuvassa "Hotelli Rwnda"

Nyt meillä on Irakin sota, nälänhätä, Haiti, Afganistan ja paljon muuta? Jos parin pesukoneen laatu laskee, niin minua alkaa itkettää.

Toisaalta, eräs parrakas tähtitieteen professori kerran laskeskeli, että 1900-luvulla olisi pitänyt tappaa 700 miljoonaa ihmistä sodassa, että olisi päästy samaan suhdelukuun kuin mongolivalloittajat aikoinaan. Joidenkin tilastojen mukaan kuolleita olin noin 80 miljoonaa, mikä sekin tekee useamman uhrin jokaisena päivänä sadan vuoden ajan.

Tämä nyt lähti ihan omille uomilleen. Jotenkin alkoi vain tuntua tämä keskustelu niin absurdilta, mutta sehän vain osoittaa kuinka hyvin asiat meillä on. Ei tarvitse huolehtia maailman murheista, kun ne ovat kaukana. Jätetään ne hipeille ja muille  hörhöille maailmanparantajille. Mitäpä yksi ihminen voisi tehdä?

Kodinkone on lähempänä ja vaatii huomiotani enemmän. Pieni syytös itselle: enhän minäkään mitään tee. Kunhan lätisen tyhijästi. Kyllä ennen osasi nuorisokin tuodussa pysyä, eikä sotkea vakavaa keskustelua toiselta planeetalta haetuilla välikommenteilla. Jotka eivät edes liity keskustelun alkuperäiseen aiheeseen.

[jude]

Ei mitään uutta... Luin justiinsa muuatta 1980-luvun kirjaa jossa mietittiin kuinka 1960-luvun kertakäyttökulttuuri on onneksi menneen talven lumia ja nyt osataan arvostaa kunnon tuotteita...

"Oli piiput ennen puuta, hipit rautaa" - Martti Syrjä

[sadetta]

Ostin reilusti yli 10 vuotta sitten UPON Pesukarhun. Ei ainuttakaan kertaa korjattu.
Ostin Lotalle syntymälahjaksi Upon Pesukarhun. Kaksi viikkoa ja korjaajaa tarvittiin.
Mihinkään ei voi varmasti luottaa. Ja sitten on ne kuuluisat maanantaipäivän kappaleet.
viikkotolkulla.

Eräs osti Candyn, heti pityi korjata ja korjaus maksoi enemmän kuin kone. Miele on hyvä, itselläni ja lähipiirissä on erittäin hyviä ja pitkäikäisiä, viattomia kokemuksia.

Kangaslaadut ja valmispukineetkin olivat vielä 1970-luvun alussa kunnollisia. Ompelijoitten ja räätälien työstä puhumattakaan. Nyt on kiinalaista ja intialaista laatua.

Niin. Tosin nykyisinkin voisi teettää ompelijalla tai vaatturilla, mutta moni haluaa vähän väliä uutta. Laadusta, materiaalista ja istuvuudesta viis. Ja tietyt kotimaiset kaikille tutut puuvillakankaat ovat nykyisin harvempaan kudottuja ja huonompaa laatua kuin vielä 60-70-luvuilla. Iso on ero, kun vertaa silloista ja nykyistä kangasta.

Mummot oli mummon näköisiä jo 50-vuotiaina. Nyt ne käy kauneusleikkauksissa vielä kahdeksankymppisinä.

Ja sedät olivat vanhannäköisiä vähän yli nelikymppisinä.

[Pyryharakka]

Tänään kerrottiin radiossa, että on tulossa lihanjalostukseen lihaliima, jolla vähempiarvoisista lihanpaloista voitasiin liimata paisteja tai pihvejä, jos EU-päättäjät sen hyväksyvät.
Miksiköhän me suomalaiset ei enää osata, eikä saada käyttää erilaisia ruhon osia sellaisenaan, vaan ne pyritään aina jalostamaan pitemmälle.

Löysin isäni jäämistöistä lehtileikkeen. Se on ilmeisesti Hesarista, päivätty1.4.1966. Siinä on hintavertailu kolmesta liikkeestä lihan ja kalan hinnoista. Liikkeitä ei ole nimetty, ne on ilmoitettu järjestysnumeroin. Listasta näkee miten monipuolista lihaa ennen on kaupoista saanut:
Sian kylki, porsaan kyljykset,savustettu sianpotka, mullin sisäfile, lehmän sisäfile, mullin ulkofile, lehmän ulkofile, hiehon etuselkä, lehmän etuselkä, mullin rinta, lehmän rinta, hiehon fileselkä, lehmän fileselkä, hiehon sisäpaisti, paahtopaisti luuton, paahtopaisti luun kanssa, luuton vasikanpaisti, vasikan kyljykset, kaavaan kieli, porsaan kieli, vasikan maksa, raavaanmaksa, porsaan maksa, vasikan munuaiset, porsaan munuaiset, sydän, jauheliha tavallinen ja paistijauheliha.
Kalat: silakka, kirjolohi, savusilakat, hiillostetut silakat, savupallas ja hiillostettu lohi. Näitä taitaa saada nykyisinkin kaikkia kaupasta ja enemmänkin, kun on tuleet eri kalojen valmiit fileet lisäksi.

[Riitta-mummi]

   

Tähän mie lissään omat muistoin 1950-luvulta.

Tytinän keittoon ostettiin sian pää. Laskiaisrokkaan sian sorkat. Niitä syötiin myös keitettyinä sinällään potaatin keral. Maksa oli ylleine ruoka meil sunnuntakin ja veriletut sillo ko naapuris teurastettiin. Kananmunat olliit joskus kakkasii kuoriltaa, mut hyvän makusii . Niitäkii sai naapurilt osaaksee ja kanankii sillo ko sen aika ol loppu.
Eskolan täti teki ison tiinun hapankaalii ja möi sitä halullisille.

Kaikiss makkarois ol oikia suolikuori ja suolaliha ol hevoselihhaa. Mittää raasteita tai salaatteja ei olt, puhumattakaa valmisruokiist.  Ensimmäisin taisiit tulla pussikeitot ja maksalaatikko?

Perunat kasvoit omas maas, marjat ja sienet haettiin messäst. Kalakauppias käi hevoseis keral hailii ja kuoreita kaupal ja venäläine paatakan(siirapin) kauppias ajel tynnöriinsä keral ja sitä ostettii lasipurkkii litra tai pari.
Maito haettii omal astial kaupast tai naapurist jos heilt liiken, ko heil oli vaa yks lehmä.
Mustalaiset käi kerjuul ja lumppuri ostel vanhoi villavaatteit.

A´kyl tää voip tuntuu köyhälät tää entine elämä. Väärin. Se oli r i k a s t a ja onnellista aikaa.

[Pirska]

Kaivoin kirjahyllystä kirjan, jossa oli erään sananpalvelijan saarnoja. Ihan hätkähdin, kuinka eri tavalla ennen on saarnattu. Kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran Herättäjä-Yhdistyksen kustantamana. Tämä henkilö muistuttaa kuulijoita mm. etsikonajoista. Niitä voi tulla useampia, mutta loputtomiin niitä ei tule. Hän mainitsee myös pahasta äkillisestä kuolemasta. Hän jopa viittaa taannoiseen suuronnettomuuteen, joka iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Hän jopa uskaltaa sanoa, että edelliset etsikonajat ovat olleet näille uhreille viimeiset.

Mitä tapahtuisi, jos nykyään saarnattaisiin tällä tavalla? Pelkäänpä, että tämä sananpalvelija joutuisi taatusti puhutteluun. Häntä syytettäisiin ainakin syylistämisestä, tuomitsemisesta ja pelottelusta. Siksipä tämmöisiä saarnoja ei enää kuulla kirkoissamme.