Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: malla - 05.07.17 - klo:18:13
-
Ketju avattu uusille lintukeskusteluille ja bongauksille.
-
Joo, muuttaneita pikkulintuja tuli Kankaalaan vähän. Kirjosieppo, mustakaapuinen napostelija meillä säännön mukaan tuhoaa sini- ja talitiaisen pesät. En antaisi rauhoitustatusta kirjosiepolle. On haastava energiajuttu pesänsä menettäneillä linnuilla aloittaa alusta.
-
Saatoin eilen nähdä liron tai sitten jokin poikanen...en ole varma.
-
Onko harmaapäätikka sinulle tuttu.? Saman männyn rungolla se nyt taas naputtelee jolle puukiipijä tykkää myös lennähtää.
Jotenkin harhaanjohtava on, nimeen nähden, sen kirkkaanpunainen päälaki;
http://www.suomenluonto.fi/wp-content/uploads/2015/03/tikka.jpg
-
Kuistille ilmestyi tänään höyheniä ja talitintin pää. Luultavasti haukka on ollut asialla, koska kissakin heitti veivinsä viime talvena.
-
Voi Surua ! Oliko kissa se vanha emo, vai joku sen pennuista ?
Talitintit ovat meillä vähissä, sinitiaisia näkee useammin. Nyt kesällä ne oleilevat poikueineen enemmän metsissä.
Eilen näin ikkunasta yhden talitiaisen. Se oli rankkasateen jälkeen surkea näky. Tammen lehdistä tuli kuuron jälkeen sen höyhennys litimäräksi.
Se ravisteli itseään kuin koira. En muista moista aiemmin nähneeni.
-
Mökillä on vesilintujen osalta ollut todella hiljaista. Kuikat ovat selältä huudelleet, mutta ensimmäiset pullasorsat ja telkkä ilmestyivät vasta viikon vaihteessa. Olemme tätä hämmästelleet. Järvellämme on metsästys kielletty, joten siellä niitä ei ole ammuttu, vaan ilmeisesti muuttomatka on ollut kohtalokas.
-
Olikohan, että vasta toissapäivänä näin ensimmäiset tervapääskyt.
Muita olen kyllä jo ennemmin nähnyt.
Olen sisäistänyt ajatuksen, että vasta kun tervapääskyn näkee, niin silloin on tullut kesä.
-
Olikohan, että vasta toissapäivänä näin ensimmäiset tervapääskyt.
Muita olen kyllä jo ennemmin nähnyt.
Olen sisäistänyt ajatuksen, että vasta kun tervapääskyn näkee, niin silloin on tullut kesä.
Samoin.
-
Ja sitten hyttysiä en juuri ole "kokenut"
Kuinka pikkulinnuille on ravintoa edes riittänyt ?
-
Lehmien ja navettojen vähenemisen myötä on pääskysten pääruoka kadonnut. Tervapääsky tosin syö ilmaplanktonia ja jotta se olisi onnellinen olisi helle paikallaan.
-
Niin, juu.
Ja tervapääsky ei taida lukeutua muihin Suomessa tavattaviin pääskyjen heimoon.
Kuuluu kiitäjälintuihin, muistaakseni.
Saattoi ennemmin kuulua ns kirskulintuihin.
-
Äsken ruohoa leikatessani västäräkki tepasteli ihan lähellä pitkään...pesä lienee...
-
Tänään pari mustanpuhuvaa korppia.
-
Mä en ole niin viisas kuin oliko Luther joka sanoi, katelkaa taivaan lintuja noita taivaan teologeja.
Teologeja silleen, että opiskelevat luottamaan vaan armoon ja Isän käteen tai jotain liirun laarumia.
Jotenkin kyllä linnut on jääneet vähille, en tiedä mistä johtuu, mutta kun jokunen vuosi sitten olin luonnossa enempi, niin oli enempi lintuja ja oli uusia tulokkaita, kuten haikaraa ja ties mitä merimetsoa.
Maailma on muuttunut ja ilmat.
-
Eilen näin tuulihaukan.
-
En ole koskaan ennen nähnyt hippiäistä tai peukaloista luonnossa, sitten niitä pelmahti koko pesue mökkitontille. (Olivat pieniä kuin mitkä ja liikkuivat koko ajan eikä pyrstöt olleet pystyssä).
-
^Et ollut varma, kumpia olivat?
Peukaloisen olen kuullut muutaman kerran, laulu on aika omaperäinen ja tunnistettava sitten kun sen on oppinut, ja yllättävän kuuluva niin pienestä linnusta lähteäkseen. Nähnyt en ole muuta kuin pyrähdyksen siinä ryteikössä, josta laulu kuului, enkä tiedä oliko se laulun lähde vai jokin muu vilkas liikkuvainen.
Mutta nyt ihmettelen laulujoutsenia, kävin siis kavereitten mökillä reilun viikon majailemassa, ja laulujoutsenet, joita alkukesästä oli ihan normaalisti kuten aina ja jotka saivat (ainakin) kaksi poikastakin kuoriutumaan, olivat häipyneet. Tuntui autiolta kun ei puolilta öin kuulunutkaan tuttua töräyttelyä kiitolennolta pitkin järveä. Sitten ne yhdeksi vuorokaudeksi palasivat, näin kyllä vain kaksi - ja taas katosivat. Mikä niitä(kin) vaivaa :017:. Siis onhan se toki niin, että joutsen voi viedä pesyeensä toiselle järvelle, jos tulee vaikka häirityksi, mutta kuka niitä tuolla olisi häirinnyt?
Vai onko niin että hiljattain aloitettu järven vedenpinnan korkeuden sääntely sotkee kaiken? Niitä(kin), sillä kalaakin on tullut niukasti, ja puolukanvarvut punaisia ja lehdettömiä. Vai tämä kolea kesäksi kutsuttuko? Luulisi kyllä, että joutsenille on vain eduksi ettei vedenpinta vaihtele, ja ainakin vesikasveja näkyy piisaavan... kalastelunikin ollut sellaista kasvissyöjälle sopivaa, kasveja tullut enemmän kuin kalaa :003:
-
Loppukesästä pullasorsat palasivat juuri sopivasti kun meillä oli lapsia mökillä
-
Sepä kiva juttu. :eusa_angel:
Mulla kotityöpäivä nyt.
Huomenna aamusta varhain matkaan tapaamaan tyttären perhettä.
Saan olla Pikku Miehen kaverina.
Ja ensi viikolla maanantaina asiointipäivä äidin ja veljen kanssa.
Ja joku päivä sitten pojan perheen luokse, Pienen Neidin kaveriksi.
:060: :060:
-
Ouu, hosuin näemme jälleen...
luulin kirjoittavani tänään-ketjuun ja täähän olikin lintu-ketju...
No, mitäpä tuo.
Lintujakin usein bongailen ajellessani näitä pidempiä reittejäni, autosta käsin monesti. :icon_cool:
-
Voi, ehä tuo mittää haita. Miu karjalaistäti sano ain meil lapsiil: A, mitä miu lintusein teil kuuluu . :051:
Ja meidän Herramme sanoi rakkasti; Kuin kanaemo haluaisin koota lapseni siipieni suojaan. Mitäs myö tiput ! :117:
-
:icon_biggrin:
Tuo on hauska hymiö, missä kanaa haavilla pyydystetään.
Ja samalla muistui tätisi mieleen.
Minä useinkin muistelen myös sekä omien tätieni kuin lasteni isän tätien sanontoja ja viisauksia.
Olen paljon heiltä oppinut elämäni varrella.
-
Käpytikoilla taitaa alkaa vaellus; tänään Kontiolahden Häikänniemen eteläkärjessä 31 S-W eli ensin etelään ja sitten kääntyneet länteen. Ei kuitenkaan yhdessä parvessa. Muutaman aamutunnin aikana. Pientä tiputtelua ollut tähän asti, mutta tämä nyt toistaiseksi suurin määrä. Pientä tämä on kuitenkin aikaisempien vuosien vilkkaisiin vaelluspäiviin nähden, sillä silloin menee satoja tikkoja. Nälkähän niille on jossain tullut ja matkaan on silloin lähdettävä. En tiedä, millainen on tänä vuonna havupuiden siemensato. Yleensa tikat tulee Venäjältä.
Kerran olin Kontiolahden Pitkärannan tornissa vaelluksen aikana ja yksi tikka lensi tornin rakenteiden ali. Toinen oli kai ottanut eväät mukaan, kun se lensi käpy suussa. Silloinkin suunta oli länteen.
-
Räksät alkaa parveilla; äsken pieni parvi n.20 kierteleviä.
-
Tuo sinun lintujen seuraamisesi ja bongaamisesi on ymmärtääkseni sitä ' oikeaa lintuharrastusta'. Tiedät pesinnöistä, parveiluista, muutoista ja muuttoreiteistä. Pöllöjen elämästä myyräkantojen :003: armoilla !
Meikäläinen näkee linnun ikkunasta; Kas, tintti ! Tai laudalla ruokailemassa; Kas, taas ne tappelee nokkimisjärjestyksestä.
Näen lintuja nykyään vain kaupungissa, pihalla, rannoilla ja puistoissa. Tai taivaalla muuttomatkalla, mutta en osaa laskea parvien kokoja.
Enää ei ole keväisiä härkälintujen rääkynöitä tai kuikkien ikiaikaisia ennustuksia kuultavana Vesijaolta. Ei kurkien kailotusta Kurkisuolta.
Joutsenten keväisen soittelun kuulee kyllä nykyisin täällä Kilpiäisissäkin.
Linnut ovat koirien ja ihmisten ohella minulle kaikkein mieluisinta katseltavaa luoduista. Linnut ikäänkuin puhuvat. Ne kertovat jotakin salaista ja ihmeellistä.
Kun Matin veli oli laskettu hautaan, yksinäinen kurki suoritti ylilennon. Leskelle se oli suuri lohtu.
-
Kurki jo huutaa syksyn tuloa. Eilen 13 pitkäkaulaa harjoittelivat termiikissä pyörimistä ja nousemista, piti siinä kyllä huutakin toinen toisellensa.
-
Näin toissa päivänä lennossa kotkan, ilmeisesti merikotka.
Kyllä oli iso ja vaikuttava näky.
Järven läheisyydessä oli.
-
Eilen 13 pitkäkaulaa harjoittelivat termiikissä pyörimistä ja nousemista, piti siinä kyllä huutakin toinen toisellensa.
Minä olen vuosia sitten keväällä nähnyt, miten kurkiparvi otti nousukierroksia aurinkoisena päivänä kuusikkometsän päällä. Hyvin pysyi aura kasassa ja kaikki osasi lähteä yhtä matkaa taas eteenpäin, kun se aika tuli.
Toissapäivänä näin yksinäisen haukan hakevan korkeutta samalla tavalla.
-
Pääskysiä alkaa olla kokoontumassa sähkölangoille. Laurilta laumaan, vaikka ei Laurinpäivä vielä ihan heti olekaan...
-
Vaikka asuin saarella lapsena ei siellä meriharakoita näkynyt. Ensimmäiset näin Jäämeren rannalla ja nykyään niitä on Lauttasaaren ja Kaivopuiston rannoilla runsaasti. Onko havaintoni oikea, Myyrä?
-
Kotkan lisäksi näin useita mustavariksia Laihian suunnalla.
Kun siellä ajelin.
Plus pari korppia.
-
Vaikka asuin saarella lapsena ei siellä meriharakoita näkynyt. Ensimmäiset näin Jäämeren rannalla ja nykyään niitä on Lauttasaaren ja Kaivopuiston rannoilla runsaasti. Onko havaintoni oikea, Myyrä?
Ehdottomasti. Niitä pesii nykyään täälläkin muutama pari.
-
En ehkä ole koskaan nähnyt luonnossa meriharakkaa.
-
En ehkä ole koskaan nähnyt luonnossa meriharakkaa.
Meriharakasta tuosta porkkananokasta ei voi erehtyä.
-
Suunnittelen tässä loppuviikon linturetkeilyä, kun veljen on tarkoitus tulla käymään. Muutamia paikkoja on ehdolla ja nyt kun ei ole harvinaisuutta missään lähellä (ainakaan vielä) niin bongaamaan ei tarvitse lähteä. Kahlaajapaikat ja tietty peltoalue on mahdollisia ainakin. Kontiolahden Linnunsuon kosteikko on hyvä paikka, koska siellä on kuivallakin kelillä joku muutolta laskeutunut sirri ja paikallisia vikloja, suokukkoja ym. Myös muuttovikloja näkyy nyt olevan ainakin musta- ja punajalkavikloa. Ne on jo nuoria lintuja, koska esim. vanhat mustaviklot karisti Suomen ilmatilan siivistään jo ajat sitten. Täytyy myös puhdistaa putken linssit. Pe iltapäivästä la päivään ei paljon ehdi kun syödäkin pitää ja nukkua. Yleensä syödään kyllä jossain ABC:llä tai sitten grilliltä mukaan. Syömisessä menee aina hyvää linturetkiaikaa hukkaan.
*
Käpytikkoja tänään suurimmat määrät Juuka ja Kontiolahti yli 200 muuttavaa molemmissa ja Joensuun Penttilänrannassakin 68. Juuassa valtaosa puolessa tunnissa klo 7-7.30. Täytyisi alkaa harrastamaan parvekestaijausta.
-
Tuulihaukka.
-
Linturetkeilyä 11.8 perjantaina veljen kanssa. Mainittavimmat havainnot.
Merkkien selitykset:
p=paikallinen
SSE=ilmansuunta (eteläkaakko)
ad=aikuispukuinen, vanha
n-puk=naaraspukuinen tai nuori
k=koiras
pariutuneet=pari
ä= ääntelevä, ei nähty
Kontiolahti Linnunsuon kosteikko (13.30-14.30)
Laulujoutsen 2 pariutuneet
Haapana 8 p
Tavi n.57 p
Sinisorsa n.32 p
Lapasorsa 2 p
Tukkasotka 7 p
Telkkä n. 70 p
Ruskosuohaukka 1 p
Sääksi 1 p
Nuolihaukka 1 p
Iso päiväpetolintu 2 p
Joensuu Leveälahden pellot (14.45)
Haarapääsky 9 p
Kontiolahti Kulhon pellot (14.50)
Haarapääsky 15 p
Kontiolahti Kotalahden pellot
Kuovi 4 p (14.55)
Kurki 80 p (15.00), tasaluku
Kontiolahti Pöllönvaaran pellot (15.05)
Ruskosuohaukka 1 k p
Naakka 110 p
Joensuu Kuhasalo (18.15-18.35)
Peippo 68 SSE, puita pitkin rantaviivaa seuraten, liikehdintä jo käynnissä paikalle saapuessamme
Hernekerttu 1 ä
Tiltaltti 1 p
Joensuu Penttilänranta (18.50 -?)
Kivitasku 2 p
Pikkutylli 1 p
Hemppo 1 k ad p, 1 n-puk p
Joensuu Ukonlahti pienvenesatama (19.25)
Kala-/ lapintiira 1 p, pinnassa
-
Harmaapäätikka viihtyy tässä meidän pihan tuntumassa. Kun googlailin sen elinympäristö- ja ravintotottumuksia huomasin, että tässä sen vaatimukset mukavasti toteutuvat.
On sekametsää , seassa paljon tammia. On mätyjä kallioiden tuntumassa. Ja on muurahaispesiä.
Meidän tontillakin on männyn juurella muurahaispesä ja muurahaiset hääräävät koko tontillamme, niin että etupihan puolella täytyy niitä myrkyttää.
Olen nähnyt muutamaan kertaan tikan hyppivän kuin orava melko pitkässä heinikossa. Kummastelin sitä menoa, kunnes tajusin että se saalistaa ja syö murkkuja.
Harmaapäätikka on vähenevä laji. Sitäkin suuremmasti arvostan sen läsnäoloa tässä nurkilla.
-
Päivän bongaus: pähkinähakki sembramännyssä aterialla.
-
Päivän bongaus: pähkinähakki sembramännyssä aterialla.
Tosta en tajunnut mitään, mutta kun kävin zimmaa Kaskisten veneiden laskupaikalla, niin ilokseni oli laivakorppuja pulikoimassa.
Siis lokin miten se pesua.
Sorsa sousipystö laski ja nousi
ei kun.
Ilonen kun ne lokin poikue oli merssä, kun minkit ja viimekesän ilmat vei niitten pesät ja nyt niitä taas oli.
Vaikkakin yksi ikävä jutska, kun oli keskikaupungilla, siis Kaskinenn kartsa, vaikka aika pieni, ni siis keskellä kartsaa oli lokin poikuetta, siis lokit opettaa ne kuin harakat skrodedyykkareiksi.
Iikäävää.
-
Tosta en tajunnut mitään, mutta kun kävin zimmaa Kaskisten veneiden laskupaikalla, niin ilokseni oli laivakorppuja pulikoimassa.
Siis lokin miten se pesua.
Sorsa sousipystö laski ja nousi
ei kun.
Ilonen kun ne lokin poikue oli merssä, kun minkit ja viimekesän ilmat vei niitten pesät ja nyt niitä taas oli.
Vaikkakin yksi ikävä jutska, kun oli keskikaupungilla, siis Kaskinenn kartsa, vaikka aika pieni, ni siis keskellä kartsaa oli lokin poikuetta, siis lokit opettaa ne kuin harakat skrodedyykkareiksi.
Iikäävää.
Lokit ovat aina olleet roskislintuja. Valkoinen puhdas puku vain hämää
-
Tänään on kahlaajien pudotuskeli eli satanut koko päivän. Nyt muuttavat laskeutuu sopiville lietteille. Linnunsuon kosteikolla, jossa veljen kanssa aurinkoisella ilmalla käytiin, ei silloin näkynyt ainuttakaan kahlaajaa. Tänään ollut mm. 5 nuorta pikkusirriä.
Jalohaikaroita on tänäkin syksynä näkynyt runsaasti eri puolilla maata. Yhtään pesintää ei kuitenkaan ole vielä todettu. Muutto kiihtyy ja veri kyllä vetää johonkin torniin tai sopivalle rannalle. Ei vaan enää jalat kestäisi pitkää seisomista (on minulla retkijakkara kyllä). Kunhan syyskuu koittaa, niin voi alkaa parvekkeelta ja ikkunoista myös näkymään muuttoa. Pikkulinnuista metsäkirvis- ja keltavästäräkkimuutot on alkaneet ja aamuisin ennen kello kahdeksaa ääniä kuuluisi taivaalta. Äänistä pikkulintuja paljon lasketaankin.
-
Sinä tunnet varmaan kaikki linnut. :051:
-
Sinä tunnet varmaan kaikki linnut. :051:
Ei, en tunne :eusa_angel: Kotimaiset pesimälajit kyllä kohtalaisesti ja läpimuuttajat, mutta jos vietäisi vaikka johonkin Madagaskarille, menisi kyllä heti sormi suuhun. Suomessakin on tavattu 472 lajia vuoden 2014 maaliskuuhun mennessä ja ehkä joitakin siihen vielä päälle myöhemmin. Minulla on sellainen "maailman lintujen suomenkieliset nimet" vihkonen, mutta eipä nyt löydy mistään? Näkisihan maailman lintujen lukumäärän kyllä netistäkin. Aktiivista lintuharrastusta on takana 28 vuotta ja sitä ennen vähän hiljaisempaa. Aktiivinen tarkoittaa mahdollisuuksien mukaan "joka päivä jossain." Seurasin yhteen aikaa rengastusta lintuasemalla ja tarkoitus oli suorittaa joskus rengastustentti, mutta staijaus eli muutontarkkailu voitti. Kaunis keväinen aamu ja sopiva etelätuuli ja paljon kaukaa tulevia muuttolintuja samoin jopa räntäsateiset pohjoistuulet rannalla ja ilma täynnä muuttavia lintuja kauas muille maille herkistyttivät pysyvästi lintujen pariin. Tuhansia ja taas tuhansia hanhia, kovaa vauhtia veden pinnassa kiitäviä kahlaajia, hitaasti purjehtivia kurkia - tunnelmaa ei voi sanoin kuvata :kahvi:
-
:eusa_angel: :051:
-
Minä olen tosi huono tunnistamaan ja näkemään lintuja, siis muita kuin "ihan tavalliset".
Silti niitä haluaisin nähdä ja havainnoida.
Olikohan pari vuotta sitten kun kotimökillä iloitsin usean käenpiian "kohtaamisesta" ja mulle
selvisi että siellä oli niiden loistohotelli, 5 metriä korkea katkennut koivunrunko...siis oli,
sukulaismies mennyt sen kaatamaan, eikä kysynyt minulta lupaa...höh...sellaista sattuu.
Tänään sitten sieltä ajelin kotiinpäin pikkuteitä, toiveena nähdä kurkia pelloilla...ei näkynyt.
Pari joutsenta näin ja sähkölangalla aika rivi tumman ruskeita punatulkun kokoisia lintuja,
en tunnistanut mitä olivat.
-
:039:
Erilaisia harrastuksia.
Sinä osaat laulaa ja soittaa esimerkiksi hyvin...jota en esim. minä hallitse lainkaan, vain kuuntelen.
Lintuja tykkään seurailla, mutten ole niin mainio tunnistaja kuin myyrä on.
Kirjoittaminen on kivaa ja keskusteleminen.
Miettiminenkin.
Nuorena toivoin, että osaisin soittaa ja laulaa...no, en osaa, ei voi mitään.
Ja olethan sinä kertonut lintuhavainnoista aina toisinaan täällä.
Mulla oli lapsena lintukirja, isä osti.
Aikuisempana ostin itse lisää.
Ja nykyään netistä saa valikoida kaikkea.
Kiikarinkin isä osti.
Luulin olevani "aimo bongari" jo melko pienenä.
-
Kurjet ovat huutaneet tänään isoina parvina tämän kyläauken yllä. Termiikkivirtaukset lienevät poissa. Yöt ovat olleet viileitä, alle 7 astetta. Pian tämä laji häippäsee pitkälle matkalleen. Aion jäädä tänne muutamiksi viikoiksi vielä, vaikka jotakin kaukokaipuun tai surun levottomuutta mielessäni tunnen.
-
Kurkien kuorolaulua on kuulunut aamuvarhaisella Pirkanmaallakin.
-
Vahvistan kurkihavainnon Pohjois-Pirkanmaalta Virroilta, tosin se oli jo torstai. Iso parvi lepatti tien yli, sanoisin siis parveksi enkä auraksi. Ehkä matalalento ennen varsinaista muuttoa suoritetaan epämääräisemmässä muodostelmassa?
Joutsenista en oikein tiedä, yksi pari tuossa lipui pitkin järvenselkää eilen, ei poikasia mukana. Lieneekö eri pari kuin se joka täällä yleensä on pesinyt ja tänä kesänä kesken kaiken (poikasten jo kuoriuduttua) katosi.
-
Täällä on joutsenia monessa paikassa. Kesän poikaset erotan likaisesta, rusahtavasta väristä. Lihottanevat itseään syysaalualla.
-
Kolme kurkea suoritti äsken ylilennon puiden latvojen tasalla tiiviissä muodostelmassa.
-
Viime reissussa näin kolme ruokkia (ilmeisesti) lennossa.
Olin ensin ihan äimänkäkenä, kun en ole aiemmin sellaisia nähnyt.
Muuttomatkalla, muuttavat elo-syyskuussa.
Erikoisesti jäi siipien valkoinen väri ja siipien reunojen musta väri mieleeni ja hakusanoilla selailin lentokuvia ja tuo´hon päätelmään sitten tulin.
Myyrä tietäisi, ehkä joku muukin, osuiko mun selvitys oikeaan lintuun.
-
Usvan seassa palstatiellä ajellessani oli 23 kurkea syönnöksellä viereisellä pellolla. Isoja, sillä kaukaa katsottuina ne näyttivät vähintään vasikan kokoisilta. Oli siinä kuitenkin tämän kesän poikasia joukossa. Ne erottaa suttuisemmasta värityksestä ja pienemmästä koosta. Kun sitten palasin, niin eivät ne minua enää sietäneet, vaan hetken juostuaan lehahtivat siivilleen ja alkoivat kerätä korkeutta. Ääntelyä en kuullut, sillä olinhan Zetorin melusaasteen :003: vallassa. Moottori pörisee aikalailla. Koppia minulla ei ole, on vain rättikatto "convertible", jos oikein osaan kirjoittaa.
-
Saapahan nähdä, että miten tämä sateinen jakso vaikuttaa isojen muuttolintujen käyttäytymiseen. Kyllä ne aika sitkeitä ovat viipymään, jos on ruokaa ja aurinkoa sekä harjoiteltu tuntu, että termiikkejäkin on. Yleensä kovan pohjatuulen aikana ne häipyvät.
-
Pikkulintujen pesinnät taisivat touko-kesäkuun yöpakkasten ja muutoinkin huonojen säiden takia taas jäädä epäonnisiksi. Ainakaan muiden lintujen kuin harakoiden ja rastaiden en nähnyt saaneet poikueita. Vuosi vuodelta muutaman kymmenen vuoden aikavälillä ovat pikkulintujen kannat romahtaneet.
Hanhet ja naakat sensijaan ovat kovasti lisääntyneet, riesaksi asti kaupungeissa.
Räkättirastaat ovat käyneet kokeilemassa pihlajanmarjojen kypsyyttä, mitä ne eivät vielä ole. Tarvitaan muutama hallayö ensin.
Suuri joukko rastaita putsasi viimeiset mustikat tuolta takarinteeltä, pihlajien ja mäntyjen alta. Yksi sinitiainen ja yksi punarinta olivat siitä melskeestä hermostuneita, huomasin.
-
Aloitin talvilintujen ruokinnan. Laitoin rasvapötikän roikkumaan tammesta ja täytin ruokamökin pähkinä-auringonkukka-ravinnolla.
Kyllä viimeistään nyt huomaa kuinka vähiin ovat tiaiset käyneet. Vain kaksi talitiaista ja yksi sinitiainen siinä nyt käyvät, nahistellen hiukan nokkimisjärjestystään, kuten joka syksy.
Pikkuvarpusia olen nähnyt pari päivää sitten siinä alapuolella ruokaa etsimässä.
Harakat syövät ne leivänpalat joita nurmikolle heittelen. Missä ovat Klaus ja Poika ?
Kauppareissulla näimme taivaalla hanhiparven auramuodostelman. Niitä oli satoja. Ihmiset kuvasivat sitä kännyköillään.
-
Minä jätän aloituksen ensi pakkasiin. Tinttejä ja pikkuvarpusia tässä pihapiirissä on. Muutama harakka. Tikka ja närhi tulevat myöhemmin samoin kuin orava.
Varikset ja naakat löytävät eväänsä omin avuin. Mitä muita lintuja tuleekaan, niin sellainen tilanne täytyy odottaa.
Huomasin kylmän kauden aikana vajaa viikko takaperin, että kurjet osittain lähtivät, kun koillistuultakin oli apuna. Nyt isot muuttolinnut tankkaavat isäntien pelloista, kun on lämpöä ja tuulet vähän väärässä suunnassa.
-
Yksinäinen korppi oli aamulla harhautunut Karhulaan. Varikset ja rastaathan sen sitten häätivät takaisin metsiinsä.
-
YIT:n miehet menivät töpeksimään pahasti Mätäojan lintuparatiisissa ja kaatoivat luvattomasti puita, kun tarkoitus oli siivota tuulenkaatoja vierestä. Olikohan taas vika työnjohdon ohjeissa tai niiden puutteessa. Mätäojan rehevässä kosteikossa pesii useita harvinaisia lajeja. Voi harmi.
-
Seurailin touhuja lintulaudalla liki tunnin. Toin uuden talviruokapötkylän, mutta se ei ottanut tipusille maistuakseen yhtä hyvin kuin edellinen, sellainen punaiseen verkkoon laitettava.
Tämä on jotakin Tintin talvi-ruokaa, ei verkkoa, vaan naru joka kulkee läpi rasvapötikän. Kun pujotin sen siihen pikkupallojen metalliverkko-telineeseen, se oli niin lämmintä että meinasi sulaa käsiin.
Aluksi se ei kelvannut ollenkaan. Oletin siitä erittyneen vastenmielistä hajua. Kuitenkin kun se n. + 8 asteen ulkolämpötilassa jäähtyi alkoivat ensin varpuset, sitten tiaiset sitä vrovasti maistella.
Äsken tuli käpytikka ottamaan osansa. Se söi ahneesti ja kauan kunnes rohkeat ja rauhalliset pikkuvarpuset tekivät yhteisiskun , joutui tikka väistymään.
Toinen tikka, harmaapää näyttäytyi eilen myös ruokintapaikalla. Silloin oli edellinen
pötkylä lopussa, mutta pähkinät sillekin kelpasivat.
Puukiipijä hyppii männyn runkoa alhaalta ylös, ja aina samassa puussa.
-
Rastaat söivät pihlajistamme marjat. Tilheille ei jäänyt mitään, koska tulivat yhden päivän myöhässä! Mutta tässä kylässä on joka talon ympäristössä pihlajia, että tilheillekin syötävää riittää. Rastaita oli todella paljon ja ne muutamassa päivässä kalusivat puut tyhjiksi. Kun eilen kävin naapurin uutta mönkijää ja peräkärryä katsomassa, niin huomasin, että siellä pihlajia tyhjensivät vienosti sirittävät tilhet. Olivat kesyjä ja kauniita katsella.
-
Täällä etelässä ei pakkanen ole vielä puraissut pihlajanmarjoja, ja ne saavat vielä olla puissa.
Paljon on marjoja pihlajissa ja pari kertaa on rastaspartiot käyneet tarkastamassa niiden kypsyyden, mutta vieläkään ei kelpaa.
Matti kielsi rasvapötikän ( nejännen ) laittamisen tarjolle. Häneltä ' menee hermot' kun Kilpäisten kaikki tintit ja varpuset paskoo ja repii villoja meidän talon nurkilla. Kieltämättä parvekkeella on kamala siivo. Minä olen luvannut siivota sen.
Variksille ja harakoille heittelen nurmikolle perunan loppuja ja leivän kantapäät
Löydän itsestäni pikkuruisen franciscuksen ja serafim sarovilaisen, mutta siitä ei puoliso pidä.
-
Epäsuoraa bongausta: Eilen kun kävelin pois sienimetsästä niin kohtasin niinikään poistumassa pari staijaajaa kaukoputkineen, jututin sitten päivän havainnoista. Kurkien pääjoukko oli muuttanut jo perjantaina ja se taisi olla se päivä jolloin minäkin niitä paljon näin. Nyt niitä oli vielä hieman, ja sitten hyvin korkealla lentäviä hanhiparvia (ilmankos en huomannut mitään). Sekalaisia haukkoja (jotain sellaista olin kuulevinanikin) ja sokerina pohjalla maakotka.
-
YIT:n miehet menivät töpeksimään pahasti Mätäojan lintuparatiisissa ja kaatoivat luvattomasti puita, kun tarkoitus oli siivota tuulenkaatoja vierestä. Olikohan taas vika työnjohdon ohjeissa tai niiden puutteessa. Mätäojan rehevässä kosteikossa pesii useita harvinaisia lajeja. Voi harmi.
Helsingin Mätäojako, tai jokin sinne johtava, vai muu?
Helsingin Mätäojan varrella tuli joskus melkein 30 vuotta sitten ihasteltua luhtakerttusia sun muita sellaisia. Sitten päättivät juuri sillä kohtaa ns. siistiä ympäristöä ja ns. rakentaa puiston, eli laakeeta aakeeta ja symmetrisiä istutuksia.
-
Helsingin Mätäojako, tai jokin sinne johtava, vai muu?
Helsingin Mätäojan varrella tuli joskus melkein 30 vuotta sitten ihasteltua luhtakerttusia sun muita sellaisia. Sitten päättivät juuri sillä kohtaa ns. siistiä ympäristöä ja ns. rakentaa puiston, eli laakeeta aakeeta ja symmetrisiä istutuksia.
Sepä se.
-
Pieni hanhiparvi suoritti ylilennon matalalla ihan tämän talon yli.
-
Maamme linnusto puntarissa: https://yle.fi/uutiset/3-9839050 :003:
-
Iloisena ilmoitan, että lintulaudan vierailijoihin on ilmestynyt yksinäinen hömötiainen.
-
Lunta maassa 10 senttiä, joten aloitimme ruokinnan auringonkukan siemenillä. Tintit ja varpuset olivat hyvin pian paikalla. Halpa-Hallissa oli jonkinlainen tarjous eli 18,90/25 kilon säkki. Ostin parit säkit näin ensi alkuun. Kunhan pääsen taas Oulussa käymään, niin ostan makkarakaupan itraa. Viime talviset laudat ovat paikoillaan, joten niihin on hyvä ruuvarilla kiinnittää levyt.
-
Ihan tilhimäistä helinää jo kuului yhtenä päivänä, mutta en ehtinyt jäädä katsomaan. Mites ne näin aikaisin jo olisivat tulleet? Semminkin kun pihlajanmarjojahan on nyt hyvin; luulisi niiden ensin tyhjentävän pohjoisemmat puut.
Yhtenä talvena oli taviokuurnia.
-
Ollaan jo marraskuussa, kyllä tilhit liikkuvat. Tältä seudulta ne poistuivat jo muutama viikko sitten. Oulussa on pihlajissa marjoja pojan tontilla, joten emme ole vielä halunneet puustoa raivata. Nuorempana kaatelin haapoja rasiin talveksi, että jänikset söisivät kuoren, niin puut sai polttaa kiukaassa syksystä alkaen kuivina pölleinä.
-
^Mielenkiintoinen idea jänisten hyötykäyttöön.
-
Ostin 50 kg rehukauraa linnuillemme. Auringonkukan siemen ei sovellu kaikille. Ihraa ostan sitten seuraavalla viikolla. Linnuilla saa olla aikaa tottua uuteen ravintoon.
-
Hurautimme Kankaalan pihaan, hämärä oli jo väistynyt, kun ei keriitty aikaisemmin lähteä. Harakoita oli syöttöpaikalla aika monta. Ei hätää veikkoset, meillä on auton takakontissa oikeata kauraa. Se alkaa heti sulaa kun kupunne lihaksia rypistelette kasaan. Tinnttejä oli tietenkin ja oli pikkuvarpusiakin jokunen.
-
Joutsenia vielä kotimökin lähipellolla oli eilen ainakin, ehkä edelleen.
-
Tiaiset kävivät ikkunaa koputtelemassa. Pitääpä vähitellen aloitella talviruokintaa. Kiirettä ei vielä säiden puolesta ole täällä etelärannikolla.
-
Näin teeren yksi päivä.
-
Minulla on toisin päin, että teerejä ei ole näkynyt teitten varsilla koko syksynä. Normaalisti ne ensilumien aikaan kiireesti syövät kivipiiraansa uusia kiviä, että ruoka tulisi sulatetuksi paremmin. Kanalintukanta jäi kesän jäleltä aivan alamittaansa. Susista ja karhuista lehdet kirjoittavat, että näitä eläimiä on runsaasti - suhteellista on kaikki. Minä en metsästä enää.
-
Pulut ja lokit on häipyny jonnekkin, ei paljon kuulu näiden lintujen laulu. Pitäis käydä kauppatorilla tsekkaamassa onks sielä lokkeja ryöstelemässä turisteja.
-
Kävin yksin pojan asunnolla hommissa: ruuvasin ulkona syöksytorven yläosaan kaksi kateruuvia, vääränvärisiä, kun ei ollut oikeita. Kumma juttu, että rakentaessa oli tuollainen juttu päässyt käymään, että ruuvit unohtuneet. Sitten kaadoin kaksi pihlajaa lisää maahan ja pätkin ne sopiviksi pölleiksi. Tisurissa olevat tilhet minulle vienosti motkottivat, että "miksi nyt, olisimme vielä syöneet." Hyväksyn heidän protestinsa, sillä marjat ovat parhaimmillaan syötäväksi. Bosnian serbikin, köyhä talonpoika, keräisi noita muutaman ämpärillisen ja laittaisi niistä makean mäskin. Tilaisi tislaajan kartanolle ja saisi muutaman litran rakiaa. Tällaista oppia sain muutamalla reissullani. Ivo Andric, ex-Jugoslavian kirjailija, sai maailman mainetta kirjoittaessaan romaanejaan 60-luvulla turkkilaisista, talonpojista ja kaikenlaisesta pahanteosta sekä rakiasta.
Asensin vielä myykilaudat vasemmalle puolelle "uutta autotallia". Jatkuu keskiviikkona.
-
Ajellessani tänään aamusella kohti Forssaa oli himppasta ennen Liesjärven risteystä viirupöllö riista-aidan seipäällä istua nököttämässä. Varsinainen tosielämän angry bird, kun räntäsateessa nökötti kaikki sulat oikein pörhöllään, yrmy ilme kasvoillaan. :003: Ja samassa ko näin kaverin, muistin, että eipä taija olla pariakaan viikkoa aikaa ko viimeksi näin samassa paikkaa viirupöllön. Lienee sama yksilö...
-
Oikein ajattelet, sillä viirupöllö on paikkalintu.
-
Äh, juuri olin jostakin lukevinani, että tänä vuonna olisi viirupöllöjä liikenteessä ja runsaasti havaittavissa. Jostakin nettilehdestä ehkä, ja kuvituksena oli viirupöllö hiiri suussaan, takaosa herkkupalasta vielä näkyi. Mutta nyt en löydä juttua. Muita viirupöllöhavaintoja en ole päässyt tekemään. Täytyypä pitää silmät auki. (Vai sekoitanko johonkin toiseen pöllöön?)
-
Olen aika huono lintubongari...tai kuljen vaan eri paikoissa kuin harvinaisemmat linnut.
Naakkoja tällä kylällä piisaa, satojen lintujen parvia välillä ilmassa kaartelee, välillä maassa,
välillä puiden latvoissa.
Viime kesänä näin tuulihaukan varsin läheltä, varmistui kun näin eilen kuvan siitä,
ja kovalevyltäni muistikuva nousi selkeänä mieleen, ja totesin yhtäläisyyden... :eusa_angel: :039:
-
Meidän lehdessä, ESS:ssa oli n. viikko sitten kuva nälkiintyneestä viirupöllöstä. Se istui ilm. vaahterassa aivan keskellä kaupunkia. Pari päivää sen jälkeen oli ' näppiksessä' kirjoitus että sen revitty ruumis lojui Niemenkadun varressa.
Mikä sen kohtalo lie, mutta liikutti joka tapauksessa.
Tässä minun pikkulintujani vaanii varpushaukka. Maassa ruokailevat ovat selvästi varuillaan. Se saattaa vaania, ja maasta saa helpommin saaliin kuin puun oksien suojasta. Laudalta vaan tahtoo tipahdella pähkinänmuruja ja pötikästä nokkijan irrottelemia palasia.
Klaus on taas maisemissa. Mattikin on suopunut sitä syöttelemään, jopa puhumaan sille.
-
:icon_biggrin:
Linnuista lauletaan tässä.
Alkoi naurattamaan jotenkin tuo kokonaisuus.
Vesa-Matti Loiri - Chirpy Chirpy
https://www.youtube.com/watch?v=H_QhD5IUkD4
-Vesa-matti Loirin ilmeet ja liikeet :icon_eek:
-Vesa-Matti on kyllä monitaituri.
-Joskus joku ihan pieni asia saa hyvälle tuulelle.
-
Aivan valtavia naakkaparvia nyt tässä taajamassa pyörii ilmassa, maassa, puissa.
-
Samanlainen on pyörimässä Muhoksen keskustassa.
-
Olen ilokseni saanut tehdä havainnon, että lintuja on syöttöpaikallamme enemmän ja enemmän. Aluksi näytti siltä, että viime kesän poikuetuotanto olisi ollut heikko, mutta nyt syöjiä on samat lajit kuin vuosia on ollutkin. Viherpeippokin on palannut. Orava saa syödä kuin haluaa, ei se lintuja häiritse. Näyttää siltä, että se ottaisi joskus kauranjyvänkin purtavaksi. Tälle syksylle ostamani sianitra kelpaa tinteille oikein hyvin. Lihasuikalekohdat jännästi "ylistyvät", kun tintit syövät talia vierestä. Olen puukolla vuollut lihasuikaleet maahan, ei niitä siellä kauaa turhakkeina pidetä. Harakat ja närhet näyttäsivät olevan sellaisten herkkujen perään.
-
Sama havainto. Lintulajeja on sittenkin jäljellä enemmän kuin alkusyksynä huomasin.
Vihervarpuset ja hömötiaiset tulivat vasta äskettäin. Samoin punatulkut ilmaantuivat heti kun alkoi pakastaa. Ne eivät ole käyneet lintulaudalla , mutta pihlajissa ne istuksivat rauhallisina ja viimeisiä marjoja kai syövätkin.
Rastaat tulivat suurina laumoina ja putsasivat enimmät pihlajanmarjat. Muutama mustarastas oli joukossa.
Vakiintuneet tikat käyvät säännöllisesti pötikällä. Pienin, hömötiainen on rohkea, se syö yhtaikaa tikan kanssa.
Pikkuvarpuset syövät pötikästä kai vain siihen lisättyjä siemeniä, sekä maasta pudokkaita.
Oravaa en ole nähnyt kuin yhden kerran. Se vekkuli on akrobaatti, roikkuu takakynsillään oksasta jotta ylettää hampaillaan herkkuihin.
Variksilleni ja siipiveikoille-harakoille on omat tarjoilut. Harakat tosiaan tykkäävät keitetyistä perunoista. Sen kuulin veli-veneheeitolta ja olen toiminut ohjesäännön mukaan. :003:
-
Meillä on isosti perunaa viljelyksessä, että kannattaa syöttää muillekin kerta kelpaa. Peruna niin hyvin vastaa vyön pituuteen, mutta joku raja tulee sen senteissäkin olla. Kunhan pääsen uuteen vuoteen, niin eväshanani suljen itse. Ollaan kohta tilanteessa, että henkselit pitää olla ristissä edestä ja takaa. :003:
-
Lintulaudasta ja rasvapötiköistä on ollut paljon iloa linnuille, mutta myös meille.
Ruokailijoita on lähes jatkuvasti siitä kun aamu alkaa valjeta aina iltapäivän hämäryyteen asti.
Lajeja on kesän linnustoon verrattuna paljon. Viimeisimpänä tulivat eilen pyrstötiaiset. Tyttärenpojat Herttoniemestä saivat niiden joukkoruokailua tänään ihmetellä. Kymmenkunta niitä oli, mutta ihan kaikki eivät pienentyneeseen pötikkään kerralla mahtuneet. Muutama odotteli aina oksilla vuoroaan.
Pojille laji taisi olla ennestään tuntematon. Kamerat räpsyivät lasin äärellä ahkerasti.
Myöskin käpytikat olivat heille nautinto kun lähietäisyydeltä pääsivät näkemään. Ikkunasta on rukinnalle vain pari metriä.
Harmaapätikka ei tänään, ainakaan heille, esiintynyt. Se on muuten päivittäin siinä käynyt rasvaa nokkimassa.
-
Pyrstötiaisen olen elämässäni nähnyt vain harvoin. Harmaapäätikan viimeksi näin Hämeen helmen kämppärillä viime kesänä. Käpytikat ovat ruokintapaikallamme harvakseltaan käyneet. Yhtenä kovana pakkastalvena tikkapari söi läskiä ja asui männyn linnunpöntössä. Täytyy kirjoittaa, että oli tikoilla likaiset alushousut sitten kevääseen päästyä, sillä tikkahan tukee itseään pyrstösulkiinsa, näin olen kiikaroidessani ymmärtänyt.
Syöttöpaikkamme katteena on auringonvarjon pyöreä kupu, mutta siitä huolimatta lumi valtaa maan, että lumilapiolla pitää alue puhdistaa. Ei siinä evästä hukkaan mene, kyllä lumelta kierrellään syötävä. Kesällä syöttöpaikalle kasvaa kaurahalme, en sitä B&S:lla pois aja.
Kirjoittelin tämän muistivaraisesti, koska istun kaupungin kivimuuriin rustatussa asunnossamme.
-
Katselin ikkunan läpi lintulaudan ja syöttöpaikan elämänmenoa. Jo aamuhämärässä näin yksinäisen puukiipijän hypähtelevän tammen rukoa ylös. Se ei taida välittää laudan ja muunkaan ruokinnan antimista, mutta ehkä se kaipaa seuraa.
Äsken oli taas yksinäinen pyrstötiainen pötikässä. Miksi se on yksin, kun yleensä niitä on parvessa tusinan verran. Erakko, vai syrjäytynyt ?
Samassa huomasin yksinäisen varpusen puun alla, ja silloin avautui tämä muistojen luukku:
Varpunen Tiu, tiu! – Tuuli käy, –
Kylm’ on oksan olalla,
Siementä ei missään näy!
Tiu, tiu!
Tiukkuu varpu oksalla.
Tiu, tiu! – Tuiskuaa,
Joka korren peittäen;
Hangen alt’ ei mitään saa,
Tiu, tiu!
Nälkä nyt on varpusen!
Tiu, tiu! – Tyttönen,
Varpuselle siemen tuo!
Köyhä ompi varpunen,
Tiu, tiu! –
Kunnes Luoja kevään suo!
Tiu, tiu! – Silloin on
Varpusella varoja,
Luonnon laar’ on pohjaton!
Tiu, tiu!
Joudu kevät kukkaisa!
Tiu, tiu! – Tyttönen,
Joutuisasti siemen tuo!
Viel’ on talvipakkanen,
Tiu, tiu! –
Milloin Luoja kevään suo?
-
Näin jonkun pöllön. Eikö olekin hieno bongaus, joku pöllö. :003:
Lähdin pimeällä lenkille, kun en päivällä ehtinyt. Joululahjaksi saamani kunnon otsalamppua hyödyntäen oli ihan mukava lenkkeillä. Sitten yhtäkkiä joku liiti tien yli. Niin pimeällä ei enää muut linnut lentele. Vahinko vain, ettei siitä saanut mitään muuta tuntomerkkiä. Ei edes koko selvinnyt.
Ollaan oltu vähän pöllöistä huolissamme, kun myyrävuosi taitaa olla huono. Onneksi näin myös myyrän jäljet juuri niillä paikoin tienpenkalla. Toivottavasti sille ruokaa riittää.
-
Mä en nää pöllöjä muuta kuin peilistä.
-
Meillä on talvi kääntynyt antoisaksi lintutalveksi. Lajeja on enemmän laudalla ja sen alla sekä pötiköillä kuin koskaan.
Pyrstötiaiset ovat pysyneet vakituisena ruoan käyttäjänä, ja nyt on puukiipijä alkanut näyttäytyä. En sin huomasin sen tammen rungolla, mutta tänään sekin jo söi sitä mitä laudalla ruokailevilta on varissut , siis maasta.
Sitten on sellainen parvi, maassa syöviä mutta oksilla hyppiviä jotka ovat kuin Urpiaiset, mutta ilman sitä punaista baskeria.
Voi jos myyrä olisi kertomassa onko nuorella urpiaisella heikosti oranssinpunertava leuan-alus, eikä sitä lakkia.
Tässä Urpiainen, jolla ei ole ' pipaa', ei ainakaan näy. Kovasti on sama kuin meillä nämä kyseiset. : http://sarvela.pp.fi/lintu2007/urpiainen_20070205_viikki_2.JPG
-
Pohjolan linnut -kirjassa on urpiais naaraan kuva. Sen nokan yläpuolella on punertavaa, mutta ei niin vahvan punaista, eikä niin selkeärajaista läikkää kuin koirailla. Naarailla on myös nokan alapuolella, kaulalla vähän punertavaa tuon kuvan mukaan. En oikein löytänyt netistä tuollaista kuvaa.
-
Nyt löysin paremman kuvan, ja siinäkin lukee Urpiainen. Nämä meidän on just tällaisia ja ne pitävät siipiään juuri kuin tämä tässä kuvassa:
https://pali.kuvat.fi/kuvat/Urpiainen/Urpo-1102.jpg?img=full
Mitö olen aiemmin nähnyt esim. tervalepän urpuja syömässä on kaikilla ollut se punainen lakki. Näillä ei ole, ovat joko nuoria tai naaraita.
-
Olin sunnuntaina tapaamassa ystäviä...näin yksinäisen korpin lennossa.
Tinttejä ja varpusia ja ajellessani myös isoja naakkaparvia.
Koskikara istuu kivellä ja sukeltelee kosken hyiseen veteen, melkoinen karpaasi tuo koskikara, pieni ja pippurinen. :icon_biggrin:
-
Koskikaran valkoinen rinta on hyödyksi, kun lintu hakee ravintoa. Se heijastaa valoa joen pohjaan, josta ruokaa löytyy.
-
Havaitsin taas kerran, että linnut syövät auringonkukan siemeniä pakkasella enemmän kuin lauhassa kelissä. Tosin niitä oli kyllä maahankin pudotettu paljon. Naapuri lingotessaan oli kiertnyt syöttöpaikan väärinpäin, kerta ei tiennyt.
Lingottu lumi oli kovettunut, niin isojen lintujen ja mahdollisesti oravan tai jäniksen tekosina oli sellaisia kahvikupin kokoisia monttuja aika monta, että oli päästy kovettuneen kerroksen läpi eineen kimppuun.
-
Tiistaina aamupäivällä alkoi kevät talitintin tityyn myötä! Onhan päivät jo selvästi pidentyneetkin.
-
Auringon valo todellakin panee tintin visertämään. Tällä korkeudella se efekti ei ole vielä runsastunut, mutta tiedän, että sitten juhannukselta suurinpiirtein auringonpaiste alkaa vähetä. Eihän asiaa näin pidä tietenkään kirjoittaa, eletään nyt ensin kevään odotus.
-
Parvi pulleita tilhiä tänään kauppaan mennessäni, niiden ei tarvitse käydä kaupassa kun on vielä pihlajassa marjoja. Aroniasta en tiedä kelpaako niille; mustarastaalle kyllä näkyy maistuvan. Palatessani kuulin punatulkun ihan tässä pihassa, ja aikani tiirailtuani (ja odoteltuani että huuru haihtuu rilleistä) sain sen silmiinikin.
-
Eilen näin Helsinkkin ajaessamme Loviisan tienoilla puiden latvojen tasalla liitävän merikotkan.
-
Parvi pulleita tilhiä tänään kauppaan mennessäni, niiden ei tarvitse käydä kaupassa kun on vielä pihlajassa marjoja. Aroniasta en tiedä kelpaako niille
Nyt tiedän että kyllä kelpaa. Oikein sievästi pää alaspäin roikkuen sellaisen suuhunsa nappasi. Olin myöhästyä bussista kun pysähdyin tarkastelemaan.
-
Olen melkein kateellinen, että toiset saavat seurata pitkään pihlajanmarjoja syöviä tilhiparveja. Kankaalassa on paljon pihlajia ja niissä marjoja usein syksyisin, mutta rastaat ehtivät putsareiksi. Eihän me kuitenkaan voi luonnonjärjestykselle mitään. Toisaalta ruokintapaikallamme on kauan punatulkkuja lumen aikana, eikä rastaita, että tasanko menisi.
Luhdin päätyyn olen rustannut katoksen konekamppeillemme. Rakennusaikana oli puutetta laudoista, mutta oli ylimääräisiä ikkunoita laseineen. Tein niistä tuulenpitävää seinää, mutta ilmeni nyt syksyllä, että läpinäkyvä lasi on surmanloukku pikkulinnuille. Ensi kesänä ne pitää maalata, nyt niiden peittona on hiutikuluneita lakanoita, mikä toimii oikein hyvin.
-
Hiljaista on luonnossa. Naakkaparvi on ainoa päivittäin näkyvä lentäjä
-
Nyt on väriä lintulaudalla ja sen alapuolella. Kaksi punatulkkuparia värikkäine uroksineen ja komeat mustarastaat maassa. Sitten on keltarintaisia tiaisia ja harmaita varpusia, sekä tavallisia että pikkuvarpusia.
Närhi ja harakka piipahtelevat myös lähistössä norkoamassa josko jotakin niillekin liikenisi. Ne syöksähtelevät kohti pötikkää, mutta vain yhden nokallisen onnistuvat saamaan sillä ne eivät voi siinä kiikkua kuten vaikkapa tikat voivat.
Käpytikat käyvät usein, harmaapäätikka harvemmin.
Hellyttävät pyrstötiaiset ovat nyt muualla, mutta paljon ovat tänä talvena näyttäytyneet. Koko ryhmä pötikässä yhtaikaa on komea näky. Meillä näitä on kymmenkunta kerrallaan:
https://mattumoon.kuvat.fi/kuvat/Linnut/Varpuslinnut/Pyrst%C3%B6tiainen/Pyrst%C3%B6tiainen_DSC_2454.JPG?img=full
-
Kuulin sunnuntaina ensimmäisen kerran tikan rummutuksen. Tuttavani oli kuullut jo paria päivää aiemmin. Kevät tulee.
-
Kuulin tikan jo ennen joulua ja kummastelin. Silloin oli lauha sää. :017:
Se ei soittanut katulampun kupua vaan metsästä päin sen kuulin.
-
Tällä korkeudella palokärki joskus pärryyttelee.
-
Pyrstötiaiset tulivat äsken. Olen huomannut että usein ne ovat juuri tähän aikaan kun aurinko on laskemaisillaan.
-
Kun ajelin Vaasasta yksi päivä niin luulen, että näin viirupöllön lennossa.
Aika kookas ja komea ilmestyshän se on.
-
Viikonlopun kävelyillä yhtenä päivänä tikli, toisena palokärki. Ja tikka tosiaan täälläkin jotain aamuna päryytti, käpytikka varmaankin. Niitä näkee ja äyskähtelyä kuulee. Kai ne eri tikkojen nakutussarjat ovat erilaisia, mutta niihin en ole perehtynyt.
Keltasirkkuja muuten en ole nähnyt aikoihin. Punatulkut kuulostavat kuin olisi kanta runsastunut?
Miltähän se mahtaa tuntua rastaasta tai tilhestä vetää maha täyteen pakastemarjaa? Jotain tuollaista -18 -asteista, mitä täälläkin oli.
-
Nyt selvisi vihdoin mikä lintu on alkanut vierailla meidän ruokinnalla. Se on järripeippo.
Selvä tapaus! Harvinainen talvella Suomessa, vain n. 1100 paria talvehtii täällä.
Ehkä nämä lauhat talvet ovat lisänneet havaintoja.
http://www.luontoportti.com/suomi/images/7594.jpg
-
Viirupöllö oli komea, joku aika sitten näin lennossa.
Ja kaksi korppia on aika usein tietyllä tieosuudella nähtävissä, aika isot reviirit niillä.
-
Järripeippoja näkee täällä satunnaisesti muuttoaikoina. Kerran keväällä takatalven iskettyä heitimme pihahangelle kauroja, kun varsinaiset ruokintamökit oli jo poisettu, siihen tupsahti n. 30 järrpeipon parvi aamusella. Piti silloin lintukirjasta etsiä, mikä oli kyseessä.
-
Ai parvi oikein !
Minulle kävi nyt hyvin kun tunnistin ensin uros-järrin, niin aloin googlata hakusanalla järripeippo naaras. Ja kas, siinähän olikin se lintu jota olen pitkään seurannut, enkä saanut tunnistetuksi. Varpuslinnuksi tiesin, mutta kuvat netissä ovat moninaiset.
Niitä onkin pariskunta meillä: http://koti.suursaimaa.com/peehoo/linnut/peippojarri3.JPG
Naaraalla on usein siivet hiukan levällään kun se on maassa. Maasta ne vain syövätkin. En ole nähnyt laudalla enkä pötikässä, jossa pikkuvarpuset kyllä käyvät.Mieluummin maasta nekin nokkivat ruokansa.
Tämä talvi on ollut antoisin lintujen moninaisuuden suhteen.
-
Niin, se parvi oli näet muuttomatkalla keväällä, kun takatalvi yllätti. Osasivat tulla pihalle kai niiden lintujen perässä, jotka talvella olivat tottuneet pihan ruokintapaikkaan.
-
Muuttomatkalla olevia lintuja edustavat tähän aikaan minun horisontissani, ja lähempänäkin, naakat. Ne muuttavat keskikaupungin yöpymispaikoiltaan Kukkilan ja Paimelan suuntaan. Arvelemme niiden löytävän maalaistalojen tietämiltä paremmat eväät kuin kivikatujen roskisten anti on.
Aamuisin, kohta päivän valjettua niiden parvi rientää kajahdellen kohti aina samaa suuntaa, luoteeseen. Ja illansuussa, työpäivän päättymisen aikoihin ne palaavat.
Silloin kun traktorit ajavat viljakuormia Polttimolle, niistä varisee jyviä pressun alta liikennevaloristeyksessä kadulle. Kohta ovat naakat niitä nokkimassa. Taitavasti ne väistelevät autoja. Ainuttakaan auton alle jäänyttä en ole nähnyt.
-
Matkallamme on Muhoksella naakkoja pilvin pimein, eivät nekään jää liikenteen jalkoihin. Vein äsken kauroja linnuille ja nyt menen viemään kaksi ihralevyä, sikaa syöttöpaikalle. Piti palata pirttiin, kun ruuvinvääntimessä oli erilainen pää kuin taskuuni varaamissani ruuveissa.
Jotenkin on sellainen tuntu, että lintuja on syömässä vähemmän kuin viime talvena.
Lehdessä oli joku kirjoitus, että kanalinnut tulisi rauhoittaa viideksi vuodeksi ja katsoa sitten tilannetta uudelleen. Oikean suuntainen esityshän se on. Kentrumin johtaja kertoi minulle teeriparvitilanteen tällä alueella. Kanakoiramiehenä treena kahta koiraansa, että tietää mistä puhuu. Tämän tiedon olen jo tänne kirjoittanut: 200 lintua parvessaan toissa talvena, viime talvena vielä 90 ja nyt vain nelisenkymmentä. Niissä on joku tauti.
-
Aamulla, oli vähän vain hämärä enää, kun katsoin lintujen syöttöpaikalle, niin piti katsoa toisenkin kerran, että mikä möykky on meijerikannun kyljessä. Siinä oli iso punainen kissa yrittämässä jyrsiä eilen tuotua sianlihaa. Ei tällä kylällä ole kenelläkään punaista elukkaa, jospa se oli villiintynyt kissa. Menin ulos oven suuhun ja siitä karjaisin jonkinlaisen möreän sotahuudon. Voin kirjoittaa, että kissa lähti aika haipakkaa pakoon. Kesy kissa ei ymmärrykseni mukaan toimisi noin pakoherkästi. Tulkoot yöllä syömään nälkäänsä, mutta lintujen syöntiaikainen vierailu aiheuttaa kaikenlaista häiriötä.
-
Sianihrassa on punaista lihaa, mikä täytynee puukolla vuolla pois. Tintin nokka ei ole tarkoitettu kuin ihran nokkimiseen. Litrakaupalla on joku uljas lintuyksilö heitellyt auringonkukan siemenet maahan, ei minua haittaa, sillä ne tulevat kevääseen mennessä syödyiksi aika tarkkaan.
-
Vuosia sitten tuli laitettua pikkulinnuille talviruokaa, siitä hommasta luovuttiin kun
oravat ja harakat vei kaikki, eikä keksitty mitään esteitä niille.
-
Olen nähnyt kanaverkolla ( kanakoppien ympäröintimateriaali ) suojattuja lintulautoja. Näin oli anopin aikana Porkkolassa ja naapuri- Rannistossa ) Minä suojaan samalla
verkolla omenapuuntyven rusakoilta. Käytän sitä myös kukkapenkin ympärillä. Siihen on tuoksuherneen ja krassin hyvä kiinnittyä.
Monet taloyhtiöt kieltävät lintujen syöttämisen tyystin rottien pelossa.
-
Minusta kaikki Luojan luomat saavat tulla syömään asettamaani ruokaa, ei toisiaan.
-
Olen nähnyt kanaverkolla ( kanakoppien ympäröintimateriaali ) suojattuja lintulautoja. Näin oli anopin aikana Porkkolassa ja naapuri- Rannistossa ) Minä suojaan samalla
verkolla omenapuuntyven rusakoilta. Käytän sitä myös kukkapenkin ympärillä. Siihen on tuoksuherneen ja krassin hyvä kiinnittyä.
Monet taloyhtiöt kieltävät lintujen syöttämisen tyystin rottien pelossa.
Kokemuksesta tiedän, että kielto on aiheellinen. Rotat tulee sinne missä on lähinnä ruokaa. Maalla ei yleensä ole rottia, mutta kaupungissa on.
-
En ole koskaan nähnyt rottaa tai edes sen jälkiä meidän pihassa. Hiiriä on, mutta ei harmiksi täällä. Mökillä pitää syksyllä laittaa myrkkyjä sinne ja tänne, muuten keväällä on paljon ulosteita siivottavaksi.
Täällä kaupungissa liikkuu iltaisin ja öisin naapureiden kissat vapaina, se ja kettu joka myös tässä pyörii, pitää huolen ettei hiirikanta kovasti lisäänny.
Roskikset ovat korkeat muoviastiat, ja niissä liian liukas pinta rotan kynsien tarttumiseen. Eikä ne saa kanttakaan avattua.
Olen ihaillut tämän talven lintulaudan runsasta lajistoa. Esim. käenpiikaa en aikaisempina vuosina nähnyt pudonneita siemeniä syömässä. Nyt se käy säännöllisesti ja on hyvin rohkea. Yhtä rohkea on hömötiainen. Nämä kaksi eivät paljon väistä kun käyn ruokaa viemässä.
-
Toinenkin palokärki; näkyy viihtyvän lähilinja-autopysäkkini viereisessä metsikössä.
-
Pyrstötiaiset näyttäytyvät ruokintapaikalla kohta aamun valjettua ja taas illan alettua hämärtyä.
Tänä vuonna ne ovat asettuneet meidän maisemiin, samoin kuin puukiipijä. En ennen muista nähneeni puukiipijää talvipakkasilla lintulaudan alla.
Harmaapäätikkakin taas poikkesi, mutta Klausia ei ole näkynyt, liekö talvehtimassa muualla.
Lisäksi meillä ruokailee kettu. Se oli oikein hyvässä kunnossa tässä aiemmin, mutta nyt näytti eilen huonolta.Oli käynyt takkuiseksi ja ontui toista etujalkaa. :'(
-
^Onkohan puukiipijäkanta runsastumassa? Bongasin tuossa yhtenä päivänä ihan kauppareissulla. Ei ollut lintulaudan alla, vaan normaalisti kiipesi pitkin puunrunkoa. Hienosti maastoutui vanhaan osin lumirunkoiseen lehmukseen.
(Kappas, löysin puukiipijä-aiheisen väitöskirjan (http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Sivut/puukiipijat-ovat-muuttuvan-metsan-mittari.aspx). Täällä kaupungissa on erittäin laikukkaasti vanhaa metsää jossa se viihtyy, mutta onpa myös oravia ja käpytikkoja, jotka rosvoavat sen pesiä.)
-
Hei, kiitos Öppis tuosta linkistä. Jahka silmäni lakkaavat vettä vuotamasta tuon auringon häikäisyn takia, otan ja tulostan sen itselleni.
Linkin fontti on hurjan pientä nähdäkseni, mutta väliotsikot näin.
Ilmankos meillä tuo pieni söpöläinen asustaa kun metsä jonka laidalla meidän talo on, on vanhaa. Hongat tässä pihassakin ovat kai satavuotisia.
Tikat päristelevät puissa, mutta katulamppuihin en ole vielä kuullut 'morsetusta'.
Urbaanit yksilöt niillä viestittää.
Vähän nämä kovat pakkaset ovat tienoon lintuja vähentäneet. Talitiaisia asustelee meidän kattojen alla useita, mutta pikkuvarpuset ja punatulkut ovat poissa.
-
Pihassa on korkeat lumirintuukset, kun olen Zetorilla joutunut putsaushommiin. Niinpä on käynyt siten, että lintujen syöttöpaikkakin näkyy vain osiltaan, kun pirtistä katsotaan. Olkoon nyt noin, en halua lapiohommia tahdä. Punatulkkuja on ollut koko talven.
-
Jotkut linnut etsivät nyt paria.
-
Kun lauhtui riittävästi, niin viisas harakka syö talia sekin. On vain niin huonot naulat harakan koolle, että se ei jaksa kauan aikaa nakuttaa huippuenergiaevästä. Pitäisiköhän lyödä isompi naula? Ja hakea lisää makkarakaupasta talilevyä. Näyttää siltä kuin nykyajan sika kasvatetaan pienessä nälässä, ei ole paksua talia missään.
-
Tilhiä taisi olla parvi, melko isohko parvi aroniapensaassa. Vissiin ensin aina syövät pihlajanmarjat ja sitten vasta aroniamarjoja.
Tilhi on kyllä kaunis lintu. :051:
-
Klaus on tullut takaisin ! Missä lie sydäntalven viettänyt, mutta nyt se istuu pyytämässä samalla tammen oksalla kuin ennenkin. Vein heti leipää kun se huomattiin, ja kutsuin tutulla kutsulla: Tule ottamaa, tule ottamaan !
Hiukan arkeillaan se oli, mutta tuli kuitenkin.
Närhet ovat tänään olleet liikkeellä kuten mustarastaatkin. Kevättä tämä tietää.
-
Tähän Klaus ei pysty:
https://www.youtube.com/watch?v=fYwRMEomJMM
-
Kuusitiaisia tuossa yhtenä päivänä. Jostain syystä en ole niitä eläissäni kovin usein nähnyt, mutta nyt oli näytillä, ei kuusessa mutta isossa tuijassa, joka näytti muillekin linnuille tarjoavan mieluista suojaa, etenkin kun ruokaakin oli tarjolla peräti molemmin puolin, rivitalossa riviruokinta. Pikkuvarpusia sitten toisella puolen tietä.
-
Talitintit laulavat kevätnuotillaan. :051: :051: :051: :051: :051: :051:
-
Pojan tontilla viihtyy urosfasaani, ei sitä ruokita. Ehkä tontin pensoittuminen viehättää kökköö-lintua. Keskeisellä paikalla olevassa pihlajassa on harakalla ollut pesänsä viime kesänä
-
Fasaani päästelee joskus ääniä jotka tuntuvat kuin sirkkelillä sahais. :017:
Vai olisko niin kuin rälläkällä ?
Komea on varsinkin koiras fasaani.
Linnuissahan se menee lähes aina niin että koiraat ovat komioita ja naaraat väritykseltään vaatimattomampia.
Varmaan se on sitä, että hautomisessa on hyvä olla maan läheinen väritys.
-
Tässä meidän pihassa fasaani usein tuija-puskassa, asustaakohan siellä... : )
-
Jos se on siellä suojassa, jotenkin ?
-
Yli 2 metriä korkea tuija-aita, välillä fasaani oleilee ihan yläosissakin.
Suojaa varmaankin hakee.
-
Voi olla noin.
Tai ainakin luulisin sen olevan niin. :051: :051: :051:
-
Siirrytään osaan 30