Mitä körttiläisyys teille merkitsee?

[seppos]

Seppä Högmanin sanat eivät ole minun ainoana auktoriteettina körttiläisyyteen. Vaan Porkola sanoo, että ne keksitty myöhempien aikojen körttiläisyyden siteeksi. Lagus kehitti lauseen.

Lagus ja Paavo olivat ikätovereita. Miksei Paavo korjannut jos näin oli?

[Kauhanen T]

Seppä Högmanin sanat eivät ole minun ainoana auktoriteettina körttiläisyyteen. .... Lagus kehitti lauseen.

Todellisia lähteitä puoleen tai toiseen meillä ei ole. Vaihtoehtoja on nähdäkseni kolme:

1. Lausuma on todella Jaakko Högmanilta, mutta hänen ja Paavon kohtaamisella ei ollut silminnäkijöitä. Paavo on itse kertonut tapauksesta, ja se on jäänyt Jonas Lagukselle mieleen, joka lanseerasi siitä körttiläisyyden tunnuslauseen.

2. Paavo on itse keksinyt lauseen ja sijoittanut sen tarkoituksellisesti tai tiedostamattomasti kertomukseensa kohtaamisestaan Högmanin kanssa. Lagus on sitten levittänyt sitä iskulauseena.

3. Lagus on keksinyt sen tai ollut muistavinaan Paavon kertoneen jotain senkaltaista seppä-kokemuksestaan. Sepän ja/tai Paavon auktoriteettia Lagus olisi sitten käyttänyt pönkittämän omaa korostustaan kristillisyyden olennaisimmista asioista.

Mutta mitä tulee lauseen merkitykseen, minä kyllä hyväksyn kunkin näistä kolmesta vanhasta kilvoittelijasta auktoriteetikseni! Jos se lause on totta, ja todella osoittaa sen, mistä lailta herätetyn syntisen ahdistus johtuu, niin on ihan sama vaikka se olisi Hedbergiltä! Se on erinomainen tunnuslause herännäisyydelle.

[juhani]

Minun mielestäni, ööh tota, Paavon sanomana "Kristuksen sisällinen tunto" on merkillistä. Minä mietin niskaslaisena Paavon lausumia yleisesti Rm 4:5 jälkeen - mitenkä Paavo sanoisi?

[seppos]

Minun mielestäni, ööh tota, Paavon sanomana "Kristuksen sisällinen tunto" on merkillistä. Minä mietin niskaslaisena Paavon lausumia yleisesti Rm 4:5 jälkeen - mitenkä Paavo sanoisi?

'
Sotketko sinä nyt maanpäällisen tilan ja taivaan portin toisiinsa? Minusta tuo sepän viisaus tulee prosessissa ennen  Rm 4:5 . Se on juuri se usko, mistä tässä raamatun kohdassa puhutaan. Tämä myös paljastaa sinun olevan hyvin lähellä Uppiniskaslaisuutta, mikä vaara niskaslaisuudessa aina piilee jos ei osaa jarruttaa kurvissa.

[juhani]

minä olen uppiniskaslainen

[Jari L]

Körttiläisyys on mulle uusi tuttavuus..olen lukenut Paavo Ruotsalaisesta kertovan elämänkirjan , Erämaan profeeta. sekä Ruotsalaisen kirjeet.
Se herätti mielenkiinnon körttiläisyyden alkuaikoihin.
En tiedä mikä on nykyajan tilanne.
Mutta herännaisyyden alku oli vaikuttava,,monet tekivät itkien parannusta synneistään ja ottivat Jumalan armon vastaan.
Pyhä henki vaikutti armolahjojen kautta, puhuivat kielillä ja profetoivat.
sekä herännäsyydessä löysin itse vapauttavan armon..pois omasta yrityksistä. Ymmärsin armon merkityksen.
 

[Sini]

Körttiläisyys merkitsee myös minulle paljon. Jumalan armo, hyväksyntä ja rakkaus eivät ole teoilla ansaittavissa. Kaikki on Jumalan lahjaa. Herättäjäjuhlilla tavataa.

 :wink:

[Sanneli]

Room. 6:15-16

Miten siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme elä lain vaan armon alaisina? Emme toki! Tehän tiedätte, että jos antaudutte orjina tottelemaan jotakuta, olette juuri sen orjia, jota tottelette. Te joko palvelette syntiä, mikä johtaa kuolemantuomioon, tai olete kuuliaisia Jumalalle, mikä johtaa vapauttavaan tuomioon.

Eikö herännäisyyden idea tule aika hyvin tässä?

[llwyd]

Vaikka vieroksun suuresti yksittäisiin kohtiin pitäytymistä niin tarjoaisin seuraavaa vaihtoehtoa:

Onko siis syytä kerskailuun? Siltä on pohja pudonnut pois. Mikä laki on saanut tämän aikaan? Sekö, joka vaatii tekoja? Ei, vaan uskon laki. Katsomme siis, että ihminen tulee vanhurskaaksi, kun hän uskoo, ilman lain vaatimia tekoja.

Room. 3:27-28.

[Kauhanen T]

Room. 6:15-16

Miten siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme elä lain vaan armon alaisina?...

Eikö herännäisyyden idea tule aika hyvin tässä?

Tämä kohta esittää tietysti myös körttiläisenkin ajatuksen siitä, että armontilassakaan (jonka pysyvyydestä ihminen ei voi koskaan olla varma) ei saa antaa lihalleen vapautta.

Tämä voisi kuvastaa "herännäisyyden ideaa" esim. keskusteltaessa jonkun "ultraevankelisen" kanssa, joka opettaisi että uskovien näkökulmasta syntiä ei ole enää olemassakaan, joten he voivat elää täysin vapaasti laista välittämättä.

Tätä käsitystä kutsutaan "antinomismiksi", ja siteeraamasi Room. kohta on tietysti paras lähtökohta heitä vastaan väitellessä.

[Sini]

Samainen Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeen seuraavassa luvussa siis 7:7-25.

"Laki ja synti

7 Mitä meidän on siis sanottava? Onko laki syntiä? Ei toki. Mutta vasta lain vaikutuksesta tulin tuntemaan synnin. Himo olisi ollut minulle tuntematon asia, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse." 8 Saatuaan lain käskystä aiheen synti herätti minussa kaikenlaisia himoja. Ilman lakia synti on kuollut. 9 Minä elin ensin ilman lakia, mutta kun lain käsky tuli, synti heräsi eloon 10 ja minä kuolin. Näin käsky, jonka oli määrä antaa elämä, tuottikin minulle kuoleman. 11 Saatuaan lain käskystä aiheen synti käskyn avulla petti ja surmasi minut. 12 Laki itse on silti pyhä, ja käsky on pyhä, oikea ja hyvä.
13 Onko nyt hyvä tuottanut minulle kuoleman? Ei toki, vaan synti. Jotta synti paljastuisi synniksi, se tuotti minulle hyvän avulla kuoleman. Näin käsky teki synnin vielä monin verroin pahemmaksi.

14 Me tiedämme, että laki on hengellinen. Minä sitä vastoin olen turmeltunut ihminen, synnin orjaksi myyty. 15 En edes ymmärrä, mitä teen: en tee sitä, mitä tahdon, vaan sitä, mitä vihaan. 16 Ja jos kerran teen sitä, mitä en tahdo, silloin myönnän, että laki on hyvä. 17 Niinpä en enää teekään itse sitä, mitä teen, vaan sen tekee minussa asuva synti. 18 Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen. 19 En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo. 20 Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti.

21 Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta. 22 Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain, 23 mutta siinä, mitä teen, näen toteutuvan toisen lain, joka sotii sisimpäni lakia vastaan. Näin olen ruumiissani vaikuttavan synnin lain vanki. 24 Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista? 25 Kiitos Jumalalle Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden! Niin minun sisimpäni noudattaa Jumalan lakia, mutta turmeltunut luontoni synnin lakia."

Kuka teistä on synnitön heittäköön ensimmäisen kiven.

T: Heidi.

[Töölöläinen]

Tämä kohta esittää tietysti myös körttiläisenkin ajatuksen siitä, että armontilassakaan (jonka pysyvyydestä ihminen ei voi koskaan olla varma) ei saa antaa lihalleen vapautta.

Tämä voisi kuvastaa "herännäisyyden ideaa" esim. keskusteltaessa jonkun "ultraevankelisen" kanssa, joka opettaisi että uskovien näkökulmasta syntiä ei ole enää olemassakaan, joten he voivat elää täysin vapaasti laista välittämättä.

Tätä käsitystä kutsutaan "antinomismiksi", ja siteeraamasi Room. kohta on tietysti paras lähtökohta heitä vastaan väitellessä.

Kuka teistä on synnitön heittäköön ensimmäisen kiven.

T: Heidi.

Löytyyhän foorumilta helmiäkin.

[Markku]

Vastatakseni kysymykseen, se merkitsee minulle ainoastaan veisuuta.

[Töölöläinen]

Vastatakseni kysymykseen, se merkitsee minulle ainoastaan veisuuta.

Eikös se juuri ole silloin paljon,paljon enemmän kuin pelkää penkillä istumista ja veisaamista.

[Riitta-mummi]

Jo pelkkä veisuu ja juhlilla istuminenkin on monille riittävä osallistuminen heränneiden yhteyteen.
Minulle vilkkaana ja sosiaalisena tyyppinä sopii osallistuminen kahvituskökkään, kirjoittelu foorumille ja kerran-pari vuodessa tuttujen tapaaminen.
Mukkulan kirkossa toki tapaa usein körttejä, ystäviä.

Eniten merkitsevät ne körttiläiset ajatukset: Ole sellainen kuin olet, Kaikki saa tulla, Uskosi määrää ei tutieerata, Odota, Ole hiljaa, Lepää !

Myös monet edelläkäyneet ihmiset, kuten, Paavo Ruotsalainen, Malmbergit, Viljo Porkola, Eleniukset ja monet nimeltä mainitsemattomat, kuten oma enkelini.