Käytkö kirkossa osa 8.

[tim1965]

Meillä taasen tänään 2. pääsiäispäivänä oli nimenomaan messu ja pääsiäissunnuntaina sanajumalanpalvelus.

[sadetta]

 Sitä minä vaan nyt ja tässä että ennen virsiä v e i s a t t i i n. Nyt pippi ja pappi - tänään pappi - siellä sun tuolla sanoo, että lauletaan virrestä se ja se...

  Jumalanpalvelukseksi ennen sanottiin sitä sunnuntaiaamun kirkkohetkeä. Messu se näyttää olevan nimeltään nyt

Minä olen niin vanhanaikainen, että minusta virsiä veisataan. "Lauletaan virrestä.." särähtää aina korvaan, siis herättää jollain tavalla.. Semmoinen mikä särähtää, samalla herättää miettimään.

Onko messu katolista perua? Ja piispojen hiipat sun muut sellaiset? Uutta vai vanhaa? Aitoa ja merkityksellistä vaiko jotain ihan muuta? (Sanajumalanpalvelus, kun ei ole ehtoollista, muuten messu.)

[Pena]

Onhan luterilaisuuskin katolista. Toisin sanoen katsomme kuuluvamme 'yhteen pyhään ja yhteiseen seurakuntaan'. Rooman kirkko on välittänyt jumalanpalveluksen aineksia varmaan jopa ajalta ennen kirkon jakaantumista. Miksi perinne pitäisi hylätä vanhojen opillisten riitojen vuoksi?

[seppos]

Messu on katolista perua ja olen kuullut selityksen, jonka mukaan piispojen hiipat ovat kuninkaan kruunun korvikkeita. Olen myös sitä mieltä, että virret veisataan eikä lauleta. Muut saavat olla mitä mieltä ovat. Kesällä luki seurakuntamme ilmoituksessa, että Histan veisaajat laulavat. Esittävät tai jotain muuta, mutta tässä laulaminen särähtää korvaan.

[sadetta]

Onhan luterilaisuuskin katolista. Toisin sanoen katsomme kuuluvamme 'yhteen pyhään ja yhteiseen seurakuntaan'. Rooman kirkko on välittänyt jumalanpalveluksen aineksia varmaan jopa ajalta ennen kirkon jakaantumista. Miksi perinne pitäisi hylätä vanhojen opillisten riitojen vuoksi?

Ei perinteitä pidä hylätä (kuinka pitkä käytäntö on perinne, millainen tauko siihen on sovelias?), mutta koristuksien käyttöönotto - vaikkakin aikojen takaa - on minusta aina arveluttavaa. Yritetäänkö sellaisella paikata jotain puutteeksi koettua, tai haetaanko sellaisella jotain?

[maisakai]

Olen miettinyt, otettiinko piispojen hiipat uudelleen käyttöön siksi, että hiippakunta-sana ei enää nykyihmiselle muuten avautunut. Nyt ehkä selvenee, että hiippapää johtaa omaa aluettaan. Pannumyssyiltähän ne kyllä näyttävät, siitä ei pääse mihinkään.

[Pyryharakka]

Tuo on sääntöjen mukaan kiellettyä. Oman seurakunnan toimintaan ei saa kantaa kolehtia. Oma toiminta tulee rahoitta verovaroilla. Raja menee siinä, että diakonia avustuksiin saa kantaa, kun ne päätyvät lyhentämättöminä seurakunnan ulkopuolelle. Suurin osa papeista on autuaan tietämättömiä kirkkolain määräyksistä. Siis kirkkoherra vastaa siitä minne kolehdit kerätään.

Meillä seurakuntakuoro on oma yhdistyksensä, jolla on oma hallitus ja kokoukset ja omat varat ja tilit, tilin pitäjät, toiminnantarkastajat. Siis käsittääkseni sille voitaisiin kerätä kolehtia.

[tim1965]

Kävin sanajumalanpalveluksessa, jossa palvelin (molempien) tekstien lukijana, mutta kolehtia ei minun tarvinnut tällä kertaa kerätä. Ei ollut kovin paljon ihmisiä, kun kirkkokuorolaisetkin olivat reissussa Säkylässä. Lopuksi oli mukavat kirkkokahvit.

[Riitta-mummi]

Kuuntelin radiojumalanpalveluksen Sotkamon kirkosta. Saarnan pitäjällä oli erityisen kaunis ääni. Hän olisi voinut lukea koko evankeliumitekstin yksin.
Se vanhemman miehen ääni Jeesuksen vuorosanoissa ei ollut onnistunut valinta. Harvemmin olen kuullut vuorolukuna evankeliumia, jos koskaan.

[Pyryharakka]

Tänään käytiin naapuripitäjän kirkossa Savitaipaleella (äännetään Saitaipaleella). Siellä oli maakunnallinen Hetättäjän kirkkopyhä. Simo Juntunen saarnasi ja Mikkelin virsikuoro Päivi Karjalaisen johdolla lauloi jumalanpalveluksessa. Liturgina oli kirkkoherra Ossi Hjerppe.

Soppalounaan jälkeen oli virsiseurat. Tupa oli täynnä. Savitaipaleen seurakuntakotiin mahtuu n. 70 henkeä pöytiin istumaan. Paikat eivät riittäneet, vaan lisätuoleja haettiin pöytien päihin. Osa väestä söi eteisaulassa jne. Ei haitannut, että samaan aikaan oli paikkakunnalla sydänyhdistyksen tilaisuus ja viikon päästä piispantarkastus, johon odotetaan paljon väkeä.

Kyllä jäi hyvä maku suuhun kun sai oikein veisata. Ja mikä parasta, sain oman kullan mukaan. Hän on pikkuhiljaa alkanut tulla mukaan. 

[Pena]

Tänään käytiin naapuripitäjän kirkossa Savitaipaleella (äännetään Saitaipaleella). Siellä oli maakunnallinen Herättäjän kirkkopyhä. Simo Juntunen saarnasi ja Mikkelin virsikuoro Päivi Karjalaisen johdolla lauloi jumalanpalveluksessa. Liturgina oli kirkkoherra Ossi Hjerppe.

Miten Hjerppe äännetään?

[Pyryharakka]

Ihan niin kuin kirjoitetaanki.  Tai siis minä ainakin lausun sen juuri niin.    Mielestäni kaikki muutkin täälläpäin suloista Suomeamme tapaavat sen lausua ihan vain Hjerppe.

[Pena]

Ei siis Järppe?

[Pyryharakka]

Siis voipi olla, että se pitäisi lausua niin, mutta en ole kuullut niin kenenkään tekevän.

Näissä nimiasioissa taitaa olla, että asianomaiset voivat itse vaikutta, miten nimi äännetään tai taivutetaan. Tulee mieleeni hyvä koulukaverini, jonka sukunimi oli Lumme. Äidinkielen opettaja tähdensi, että Lumme pitää taivuttaa genetiivissä Lummeen. Mutta ystäväni oli sitä mieltä, että heidän nimensä taivutetaan Lumpeen ja sillä sipuli.

Täällä on Philhjärta nimisiä ihmisiä. Sitä nimeä on useana erilaisena kirjoitusasuna, vaikka lähtökohtaisesti kai on kysymys samasta nimestä. Joskus käy jopa niin, että saman suvun eri henkilöt käyttävät nimistään erilaista muotoa. Täällä on sekä Yläoutisia, että Ylä-Outisia. Samoin täällä on Suurinkeroisia, että Suur-Inkeroisia. Täällä on Inkeroisia, otka joskus 1800-luvun lopulla olivat vielä Inkeröisiä. Inkeröisiä on jossakin päin Kymeenlaaksoa ja epäilenkin heidän olevan tätä samaa sukua alunperin.

[Pena]

Sukunimi Dufva, joka on vanha muoto ruotsalaisesta kyyhkysestä - nykyisin 'duva' - ja vanha sotilasnimi (Sven Tuuva), lausutaan meillä päin yleensä duffa.