Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: Sanneli - 24.03.05 - klo:11:58
-
Olen tässä seurannut monia mielenkiintoisia keskusteluja ja tuli nyt mieleen kysyä tällaista, että mitä körttiläisyys ja usko yleensä teille merkitsee? Seuroja ja herättäjäjuhlia? Vai oletteko te niitä joissa vielä elää tämä alkuaikojen körttiläisyyden tietty pietismi ja alatien kristillisyys? (Itse tunnustan kuuluvani tähän joukkoon...) Aholansaari ja kavereita? Siionin virsiä? Yhteenkuuluvuutta? Vai jotain muuta? Mielipiteitä, kiitos :D
-
körttiläisyys on merkillinen elämänfilosofia eikä mikään luterilaisen kirkon oppi... ainakaan minulle... pyrin viisaana (n. 20 vuotta sitten) päästä tietynlaisesta pietismistä ja alatien kulkemisesta eroon... olin fiksu ja rento opiskellessani elämän tapoja...mutta Siperia ja elämä opettaa... olen nyt körttipötky loppuun asti... jos Jumppu suo
-
Aholansaari, ystävät, siionin virret ja ehdottomasti seurat. Itseä ärsyttää suunnattomasti meillä päin vallitseva tapa, että seurojen puhujat on ennalta valittu. Viime viikonloppuna saaressa oli todella onnistuneet seurat, ja erinomaisia puheita. Körttiläisyys on ainakin minulle jonkinlainen elämäntapa, jota ilman ei oikeastaan voi olla. Ja mukava sellainen!
-
Körttiläisyys merkitsee lupaa olla vain, olla Jumalan hoidettavana. Turhia vaatimuksia ei esitetä, eikä lisätä syyllisyyden taakkaa entisestään.
Siionin virret osuvat usein suoraan niihin syvimpiin tuntoihin, joita ei ole osannut edes sanoiksi pukea. Ne esittävät Kaikkivaltiaalle osuvasti ne eniten mieltä vaivanneet rukoukset.
Körttiläisyys voi olla elämäntapakin, itselleni se on paremminkin elämänasenne. Se muistuttaa, kuinka tärkeää on pyrkiä säilyttämään nöyryys ja rehellisyys Jumalan ja ihmisten edessä.
-
Siionin virret osuvat usein suoraan niihin syvimpiin tuntoihin, joita ei ole osannut edes sanoiksi pukea. Ne esittävät Kaikkivaltiaalle osuvasti ne eniten mieltä vaivanneet rukoukset.
Samat sanat. Siionin virsistä on paljon apua. Olen jo muutaman viikon siikkareita mukanani kuljettanut joka paikassa, ne ovat vähän niinkuin pehmolelu, niistä saa turvaa :)
-
Allekirjoitan myös.
-
En ole oikein varma, mitä körttiläisyys minulle merkitsee, koska olen ollut herännyt niin vähän aikaa, mutta ainakin se on tiettyä mutkattomuutta ja henkisen elämän hoitoa ja tietysti kavereita. Myös seuroissa on oma tunnelmansa, jota on hankala sanoin kuvailla. Minusta tuntuu, että körttiläisyydestä on pikkuhiljaa tulossa minulle elämäntapa ja hyvä niin. Siionin virret ja niiden puhuttelevuus huokettelivat minut, ystävien ohella, körttipiireihin.
-
Körttiläisyys on minulle sitä, että ollaan rehellisesti Jumalan edessä, eikä ihmisillekään päin "kuvatella" olematonta erinomaisuutta tai esittävää hengellisyyttä.
-
Minulle kävi niin onnettomasti, että vanhenin ja tänään löytyi puhelinvastaajastani veisattuna Siioni 243 ensimmäinen säkeistö
243
1. Vakaasti valmistua
tahtoisin kuolemaan.
Valmista, Jeesus, mua
silmäni sulkemaan,
niin että nukkuissani
kuin lapsi lepäisin
ja ylösnoustessani
helmaasi heräisin.
Minusta siinä oli juuri sen mitä tarvisin. Kiitos veisaajalle ja roomalaisille, jotka triumfissa huusivat koko ajan sankarin korvaan sic transit gloria mundi (niin katoaa mainen kunnia)
Kiitos kaikkille muillekkin, jotka hädässäni minua autoitte.
-
Meinasin tuolla suruttomuuden puolella alkaa kommentoimaan sitä viittausta körttien yhteiseen uskonnäkökulmaan, mutta totesin, että ajatukseni liittynee silti enemmän tähän topiciin.
Olen näitä seuratupajuttuja lueskellessani miettinyt sitä, minkä syyn nojalla luen itseni körttikansaan kuuluvaksi. Yksi syy, joka on ainakin omalle kokemukselleni tärkeä on kieli ja puhuminen. Körtti saa olla puhumatta uskosta (vrt. muut uskonnolliset erityisryhmät) mutta toisaalta saa puhua siitä, jos haluaa (vrt. suomalaiset). Lisäksi körttiläinen kielenkäyttö on varsin minälähtökohtaista, mutta toisaalta körttiläisyys merkitsee minulle myös yhteisöä.
Tästä pääsemme erääseen herkulliseen jännitteeseen, nimittäin yksilön suhteeseen yhteisöön. Minä olen täysin egoistisesti sysännyt monena hetkenä uskomisen yhteisön niskaan. Lienen siis huono körtti, mutta tämä ilmaus lienee myös kontradiktio. Körtti saa vapaasti olla varma helvettiin päätymisestään toisin kuin monen muun liikkeen oikeaoppiset. Ehkäpä tämän voisi jotenkin ilmaista niin, että körtti kantaa synnin yksin, mutta saa elää yhdessä toisten kanssa.
Lopulta totuus on kuitenkin se, että myöhäiset filosofoinnit takkiksella ja Carcassonnerevanssit ovat maailman parhaita asioita.
-
Tästä pääsemme erääseen herkulliseen jännitteeseen, nimittäin yksilön suhteeseen yhteisöön. Minä olen täysin egoistisesti sysännyt monena hetkenä uskomisen yhteisön niskaan. Lienen siis huono körtti, mutta tämä ilmaus lienee myös kontradiktio. Körtti saa vapaasti olla varma helvettiin päätymisestään toisin kuin monen muun liikkeen oikeaoppiset. Ehkäpä tämän voisi jotenkin ilmaista niin, että körtti kantaa synnin yksin, mutta saa elää yhdessä toisten kanssa.
Lopulta totuus on kuitenkin se, että myöhäiset filosofoinnit takkiksella ja Carcassonnerevanssit ovat maailman parhaita asioita.
Tiedän missä Carcassone sijatsee, mutta tuo revanssi sen yhteydessä oli minulle uusi ilmaus. Muutee olen niistä samaa mieltä.
Itse pääsiaan puutuit minusta aivan oikealla tavalla. Yhteisö on hyvä tuki henkilökohtaisessa taistelussa. Taivaan portilla olemme kuitenkin kukin yksin Jumalamme edessä anomassa armoa, eikä siellä kukaan ole neuvomassa Jumalaa valinnoissa, vaikka jotkut niin kuvittelee. Luotan tässä Jumalan kaikkivoipuuteen ja siihen, että hänen ei tarvitse ostaa mistään ryhmästä konsulttipalveluja.
Älkää vain tehkö tästä niin vaikeaa, että sitä voivat ymmärtää oikein vain yhteisön hallintoelimet. Tämä asia on hämmästyttävän yksikertainen.
-
[offtopikkia]
Tiedän missä Carcassone sijatsee, mutta tuo revanssi sen yhteydessä oli minulle uusi ilmaus.
Pikainen googletus paljasti, että Carcassone on lautapeli. Tietoa pelistä löytyy mm. osoitteesta http://www.lautapelit.fi/kotisivu/TTcarcassonne.php
[/offtopikkia]
Mitä tulee itse aiheeseen, niin onko kukaan muu kokenut joskus jotain niin hienoa ja samalla salaperäistä, että on ollut parempi ottaa asia sellaisenaan, myös "epäselvine" puolineen, kuin alkaa perinpohjin selvittelemään ja analysoimaan asiaa, ikäänkuin tutkien sen rikki? Itse olen miettinyt, että myös körttiläisyyden kummallisuudet voisi ottaa sellaisenaan, järkeilemättä liikoja. Jotkut asiat tuntuvat olevan niin herkkiä, että niiden hienous häviää, jos niitä analysoidaan liikaa. Toisaalta körttiläisyys tuntuu kaikesta ihmettelystä huolimatta olevan myös eräänlainen mysteeri jopa edistyneemmille? :)
-
Carcassone on muurin ympäröimä kaupunki aivan etelä Ranskassa 60km Narbonnesta sisämaahan.
Olen luonteeltani enemmän luova ja erittäin vähän pedantti tai perfektionisti. Huomaan toimivani usein noin. Minsta on monissa asioissa aivan liikaa näpertelyä sen sijaan, että tehtäisiin työt ja lähdettäsiin kotiin huilaamaan. Muilta osin on hyvä yhtyä edeltäjän puheisiin.
-
Lautapeli Carcassonne on saanut nimensä ko. kaupungilta. Olen ymmärtänyt, että tämä kaupunki on vallattu suuntaan ja toiseen poikkeuksellisen monta kertaa. Muuria kyllä piisaa pelissäkin. Ja valloituksia!
Mitä tulee itse aiheeseen, niin onko kukaan muu kokenut joskus jotain niin hienoa ja samalla salaperäistä, että on ollut parempi ottaa asia sellaisenaan, myös "epäselvine" puolineen, kuin alkaa perinpohjin selvittelemään ja analysoimaan asiaa, ikäänkuin tutkien sen rikki?
Hyvin sanottu! Noin olen itsekin usein ajatellut. Olisihan se kai jotenkin äärihumanististakin ajatella, että kaikki olennaiset asiat jotenkin järjellä voisi ymmärtää. Lopulta: eihän meistä kukaan tiedä varmasti mikä täällä todella on tärkeää.
-
Mitä tulee itse aiheeseen, niin onko kukaan muu kokenut joskus jotain niin hienoa ja samalla salaperäistä, että on ollut parempi ottaa asia sellaisenaan, myös "epäselvine" puolineen, kuin alkaa perinpohjin selvittelemään ja analysoimaan asiaa, ikäänkuin tutkien sen rikki?
Hyvin sanottu! Noin olen itsekin usein ajatellut. Olisihan se kai jotenkin äärihumanististakin ajatella, että kaikki olennaiset asiat jotenkin järjellä voisi ymmärtää. Lopulta: eihän meistä kukaan tiedä varmasti mikä täällä todella on tärkeää.[/quote]
Hah olemme päätyneet Jyväskylään, jossa ei ole edes muuria Carcassonen tapaan. Parisataa vuotta sitten paikalle Iistä muutanut seppä lausui savoilaispojalle sanat, jotka kestää ja on koko tämän kirjoittelun Paavo-koodi "Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki Kristuksen sisällinen tuntemus." Itse asiassa hauskaa ajautua siihen tuollaisen ajatusleikin jälkeen. Siinä lauseessa se on eikä siihen tarvitse mitään lisätä.
-
Kyllähän se merkitsee Siionin Virsiä sekä niiden yhteydessä tiettyä mystis-sävytteistä näkemystä maailmassa olemisesta. Luin juuri netistä jonkin uuspietistisen arvion herännäisyydestä, jossa arvostusta mitattiin tuomitsemisen ja rajojen pystyttämisen määrällä. Tietysti arvioksi (lue tuomioksi) tuli, että herännäisyys on liikkeenä ja ajatusmaailmana liudentunut olemattomiin. Ja miksei tämä tulkinta olisikin uskottava? Mutta silti jotenkin tuli mieleen, että niin kauan kuin Siionin veisataan, ei olla mihinkään liudennettu vaan päinvastoin pelastettu elävä ydin usein kovan ja hedelmättömän kuoren alta. Miten tälläistä pukea sanoiksi: liekki on hiljainen mutta lämmin vieläkin. Väitän että nämä hiljaiset nuotit ja vaimeat sävyt edelleen vetävät ihmisiä herännäisyyteen. Ehkä papistossa vallitsee tietty itseluottamuksen puute: ei niin että pitäisi tuomita ja vetää rajoja vaan siinä ettei ehkä uskalleta vetää johtopäätöksiä loppuun saakka siitä mihin ollaan tultu ja mistä ahtaudesta - mutta nämä asiat eivät ole meidän käsissämme. Vallankäytön ja tuomitsemisen voimme ilolla jättää muiden huoleksi kun täällä isänmaatamme kohti vaellamme. Itse en osaa sanoa, saavummeko koskaan perille, mutta eipä tätä kylmää maailmaa kokonaan voi kotinaan pitää. Siinä mielessä ei voi suruttomaksi tunnustautua...
-
mitä merkillistä llWyd esittää.. aivan syräntä käpäälöi... siinä on körttiläisyyren teologia... :o... ainakin minoon miettiny... jos J. suo...
-
niin kauan kuin Siionin veisataan, ei olla mihinkään liudennettu vaan päinvastoin pelastettu elävä ydin usein kovan ja hedelmättömän kuoren alta. Miten tälläistä pukea sanoiksi: liekki on hiljainen mutta lämmin vieläkin. Väitän että nämä hiljaiset nuotit ja vaimeat sävyt edelleen vetävät ihmisiä herännäisyyteen.
Hävettää kommentoida mitään näin kauniiseen kirjoitukseen!
Jos herännäisyyden tarkoitukseksi nähdään vastata ihmisten hiljaisuuden ja lämmön kaipuuseen ja herättää positiivisia tunteita, niin kieltämättä hyvin menee. Mutta mahtaneeko nykymeno riittää synninsurun hoitamiseen? Entäpä kun sitä pitäisi aika ajoin vähän uudestaankin herätellä, ettei kokonaan nukahdettaisi?
Minulle kaikkein tärkein asia herännäisyydessä ja koko kristillisyydessä on tuo synninsuru - tai pitäisikö sanoa, että kaikkein eniten minua omassa elämässäni huolettaa tuon synninsurun puute. Yksi lempikohdistani John Bunyanin kirjassa "Kristityn vaellus" on "Uskollisen" ja "Puheliaan" keskustelu siitä, mistä Jumalan armo tunnetaan kun se alkaa vaikuttaa sydämessä. Puheliaan mielestä se saa ensiksi aikaan suuren huudon syntiä vastaan. Uskollinen sen sijaan sanoo näin: "Se vaikuttaa hänessä synnintunnon, erityisesti tunnon luontonsa turmeltuneisuudesta ja epäuskon synnistä, jonka takia hän varmasti joutuu kadotukseen ellei löydä armoa Jumalalta uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. Tämä näkemys ja tunto asioista aiheuttaa hänessä surun ja häpeän synnistä." (Oma nopea käännökseni, ei ollut suomenkielistä painosta käsillä.)
-
Jos herännäisyyden tarkoitukseksi nähdään vastata ihmisten hiljaisuuden ja lämmön kaipuuseen ja herättää positiivisia tunteita, niin kieltämättä hyvin menee. Mutta mahtaneeko nykymeno riittää synninsurun hoitamiseen? Entäpä kun sitä pitäisi aika ajoin vähän uudestaankin herätellä, ettei kokonaan nukahdettaisi?
Niinpä. Körttejä on paljon, heränneitä on enää todella vähän. Jos saisi jotain uutta herätystä aikaan... Taitaa se tämmösen pikkutytön harteilla olla aika rankka homma. Seurapuheissa, ehkä.
Puheliaan mielestä se saa ensiksi aikaan suuren huudon syntiä vastaan. Uskollinen sen sijaan sanoo näin: "Se vaikuttaa hänessä synnintunnon, erityisesti tunnon luontonsa turmeltuneisuudesta ja epäuskon synnistä, jonka takia hän varmasti joutuu kadotukseen ellei löydä armoa Jumalalta uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. Tämä näkemys ja tunto asioista aiheuttaa hänessä surun ja häpeän synnistä."
Tuntuis jotenkin tutulta. Ehkä tää mun tila on nyt sitä kuuluisaa synnintuntoa. Tuntuu ainaki tosi kamalalta. Suruttomuutta on mieli tulvillaan ja siitä on vaikeaa päästä eroon. Oli vähän kankeaa mut ehkä joku tajus mun tarkotuksen.
-
Jos herännäisyyden tarkoitukseksi nähdään vastata ihmisten hiljaisuuden ja lämmön kaipuuseen ja herättää positiivisia tunteita, niin kieltämättä hyvin menee. Mutta mahtaneeko nykymeno riittää synninsurun hoitamiseen? Entäpä kun sitä pitäisi aika ajoin vähän uudestaankin herätellä, ettei kokonaan nukahdettaisi?
Mutta noin en sanonut: jos voisi oikoa mutkia niin lähinnä sanoin, että herännäisyyden tarkoitus on veisata "Käy isänmaataan kohti ain tien kaidan matkalaiset". Ja olla aina vähintään osittain surullinen, ei suruton. Tietysti tämän keskustelun ydin kohdistuu oikeastaan uskontoon ja käsitykseen siitä, mikä oikein oli se ilmoitus joka 2000 vuotta sitten meille annettiin. Itselleni sen ydin ei ole synnissä tai dogmaattisessa Raamatun välillä epäselviin ja ristiriitaisiinkin ilmauksiin pohjautuvassa teologiassa vaan kotiin ikävoinnissä. Jotenkin tämä liikkeemme, epämääräinen ja muodoton, joka kokoontuu yhteen veisaamaan näitä virsiä ja puhumaan lohdutuksen sanoja, on minusta kaikesta huolimatta jonkin olennaisen ytimessä. Enää ei ole lopulta paljon varmuutta, paljon halua tuomita toisia, on vain ikävä kotiin. Tämä on minusta se herätysaikojenkin ydin, joka myös kaikuu Paavo Ruotsalaisen sanoista ja joka on siis säilynyt terveenä halki kahden vuosisadan - mikä on jäänyt pois, on ollut enemmänkin ristiriidassa tämän hengen, tämän hiljaisen liekin kanssa.
-
Jaa, en näköjään muistanut kirjautua sisään, mutta tuo edellinen viesti on siis minun vastaukseni ystävälliseen kommenttiisi.
-
Vaihteeksi kotona töissä ja stereoissa päällä HY:n vanhat SV-kasetit. Hämmästyttävä voima, kauneus ja ikävä näissä sävelissä ja sanoissa on. Ja tässä veisuutavassa. Suru ja toivo yhdessä. Suoraan lapsuudesta myös - suuri etuoikeus oli syntyä näiden sävelien ja tämän kansan keskelle. Vaikea nähdä mitään polulta eksymistä niin kauan kun näitä virsiä kokoonnumme heikkoina ja vaivattuina veisaamaan. "Jos onkin oltava / Maisessa majassa / On sydämeni Herran luona kotonaan: / Se löytänyt on muukalaisten isänmaan."
-
Vaikea nähdä mitään polulta eksymistä niin kauan kun näitä virsiä kokoonnumme heikkoina ja vaivattuina veisaamaan.
Nykykörttiläisyyden vaara ei mielestäni olekaan, että seuroista ja veisaamisesta olisi tulossa ulkonaista muotomenoa, jota tehdään perinteen vuoksi. Vaarana on, että niistä tulee vain hiljaisuuden ja kaihoisien tunteiden väline, vain ihmislähtöisen psykologisen uskonnollisuuden muoto.
Olen siis eri mieltä tuosta lainaamastani mielipiteestäsi, niin kauniisti kuin se onkin sanottu. Muoto ja tunteet eivät vielä kerro, että oikealla polulla oltaisiin.
Mutta jatka kuuntelemista! Minullakin soivat melko useasti kotona Siionin virret, tarkemmin sanottuna toissa vuonna julkaistu kokoelma Vanhoja Siionin virsiä ihanan epäammattimaisesti toteutettuina.
-
Usein puhutaan, että itse kutakin ympäröi sellainen kova kuori, jonka läpi se armo ei sitten pääse. Ja tämän kuoren saa rikki nöyrtymällä Herran edessä. Sitä vain, että miten tämä nöyrtyminen tapahtuu? Ja sellaista myös kuulin, että jos itse huomaa olevansa nöyrtynyt, siitähän sitä vasta ylpistyykin.
Tai jotain.
-
Vaikea nähdä mitään polulta eksymistä niin kauan kun näitä virsiä kokoonnumme heikkoina ja vaivattuina veisaamaan.
Nykykörttiläisyyden vaara ei mielestäni olekaan, että seuroista ja veisaamisesta olisi tulossa ulkonaista muotomenoa, jota tehdään perinteen vuoksi. Vaarana on, että niistä tulee vain hiljaisuuden ja kaihoisien tunteiden väline, vain ihmislähtöisen psykologisen uskonnollisuuden muoto.
Mutta mistä tiedät että ne ovat "ihmislähtöisen psykologisen uskonnollisuuden muoto"? Mikä oikeus meillä on määritellä "Jumala-lähtöinen uskonnollisuus"? Ehkä Jumala puhuu vain hiljaisuudessa, vain ikävässä. Vaistoan kyllä tiettyjä suoritusvaatimuksia ja karsintarajoja viesteissäsi... Ovatko ne pohjimmiltaan ihmisestä vai Jumalasta? Osittain näen itseni paljon radikaalimmaksi uskonnon tulkitsijaksi kuin sinä ja osittain paljon perinteisemmäksi. Sinun mielestäsi - ehkä - tämä on niin alastomaksi riisuttu malli, että siinä paleltuu, ja minun mielestäni vasta riisuttuna ja heikkona usko on todellinen ja vahva. Mystissävytteinen ja epämääräinen tulkinta toki.
-
Mikä oikeus meillä on määritellä "Jumala-lähtöinen uskonnollisuus"?
Ei meillä varsinaisesti, ei minulla ainakaan, mutta kaiken hengellisyyden näkeminen vain ihmislähtöisenä vähättelisi Pyhän Hengen työtä. Raamattu ja kirkon perinne antavat jotain suuntaviivoja Hengen työn tunnistamiseksi. Jumalinen murhe on niistä yksi, muttei minulla ole keinoja sen tunnistamiseksi. Sen puutteen kyllä tunnistan itsessäni, muiden sieluista en tiedä. Voihan johtua vain minun kylmyydestäni, etten tunnista sitä nykykörttiläisyydessä kuin hetkittäin, mutta toisaalta tietty ristiriita minua hengellisesti ruokkivan perinteen ja nykykäytännön välillä on ihan järjelläkin havaittavissa.
Ehkä Jumala puhuu vain hiljaisuudessa, vain ikävässä.
Ehkä, ja joka tapauksessa enimmäkseen näissä. Mutta miten ilmenee se hiljaisuus jossa Jumala todella pääsee ääneen, ja miten sen erottaa siitä hiljaisuudesta jossa ihmisen omat tunteet puhuvat?
Vaistoan kyllä tiettyjä suoritusvaatimuksia ja karsintarajoja viesteissäsi... Ovatko ne pohjimmiltaan ihmisestä vai Jumalasta?
Suoritusvaatimuksia en usko esittäneeni kuin liikkeellemme, en yksittäisille ihmisille. Kerropa missä vaistoat niitä, niin voin tarkistaa käsitystäni niissä kohdin.
Karsintarajani kulkee tässä jumalisessa murheessa, synninsurussa. Mutta se ei ole mitään, mitä Jumala meiltä vaatisi, vaan minkä hän antaa! On erittäin inhimillistä käsittää "alaspainuminen", "synnintunto" jne. vaatimuksiksi. Körttiläisiä Paavosta alkaen on syytetty "tekojen uskosta".
Jos ja kun teen synnintunnosta itselleni saati toisille vaatimuksen, se on ihmisestä. Jos synnintunto saa painaa minut alemmas, lähemmäs Kristusta, niin se on Jumalan työtä.
Sinun mielestäsi - ehkä - tämä on niin alastomaksi riisuttu malli, että siinä paleltuu
Pidän omaakin malliani aika riisuvana. Sen tarkoituksena olisi riisua:
1. Ketä? Ihmistä.
2. Mistä? Omasta varmuudesta.
3. Millä? Synnintunnolla.
Tämä voi toteutua sinunkin mallissasi. Huonona pidän sellaista mallia, joka pyrkii riisumaan
1. Mitä? Kristillisyyttä.
2. Mistä? Inhmillisesti ottaen ikävästä aineksesta.
3. Millä? Järjellä ja/tai tunteilla.
Tähän kaavaan omakin mallini on ikävä kyllä aina luiskahtamassa.
minun mielestäni vasta riisuttuna ja heikkona usko on todellinen ja vahva.
Erittäin hyvin sanottu! Me olemme ihan samaa mieltä tästä! Todellinen ja vahva on usko, joka on riisuttu inhimillisestä suorittamisesta. Mutta riisutullakin uskolla, jopa epäuskolla, on jokin sisältö. Luottamus? Toivo? Jokin muu?
Mystissävytteinen ja epämääräinen tulkinta toki.
Epämääräisiähän meidän tulkintamme aina ovat, ja minunkin mielestäni mystiikka kuuluu herännäisyyteen. Mutta pelkkään mystiikkaa uskon sisältö ei kai voi olla, vaan hetkittäin myös hyvin selkeitä ja kirkkaita asioita.
-
Pidän omaakin malliani aika riisuvana. Sen tarkoituksena olisi riisua:
1. Ketä? Ihmistä.
2. Mistä? Omasta varmuudesta.
3. Millä? Synnintunnolla.
Tämä voi toteutua sinunkin mallissasi. Huonona pidän sellaista mallia, joka pyrkii riisumaan
1. Mitä? Kristillisyyttä.
2. Mistä? Inhmillisesti ottaen ikävästä aineksesta.
3. Millä? Järjellä ja/tai tunteilla.
Hyvin kiteytetty! Mutta mitä tarkoitamme kristillisyydellä? Miten meidän kristillisyytemme, kirkkomme ja teologiamme vertautuvat esim. varhaisiin kristittyihin? Miksi juuri nämä rakenteet, nämä instituutiot? (Tekisi mieli jatkaa: tämä luutuneisuus...) En oikeastaan tunne että jälkimmäinen listasi osuisi kohdalleni. Toki kohdasta kolme sanoisin, että mieluummin järjellä sekä tunteella kuin sokealla tottelevaisuudella ihmisen sanaa ja ihmisen tulkintaa kohtaan...
-
tämän kuoren saa rikki nöyrtymällä Herran edessä. Sitä vain, että miten tämä nöyrtyminen tapahtuu?
Nöyrtymiseen ei oikein löydy selviä neuvoja. Se on taas niitä asioita, joiden suhteen "Jumala antaa meille sen mitä meiltä vaatii". Itsestään ei saa nöyryyttä puristettua irti. Jotain nöyrtymiseen liittyviä näkökohtia löytyy seuraavista raamatunkohdista.
Jaak. 4:6-10
Raamattu sanoo: -- Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon.
Taipukaa siis Jumalan alaisuuteen, mutta vastustakaa Paholaista, niin se lakkaa ahdistamasta teitä.
Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, synnintekijät, puhdistakaa sydämenne, te kahtaalle horjuvat!
Tuntekaa kurjuutenne, surkaa ja itkekää! Kääntyköön naurunne murheeksi, ilonne masennukseksi.
Nöyrtykää Herran edessä, niin hän on teidät korottava.
Fil. 2:1-4
Jos kerran yhteys Kristukseen rohkaisee ja hänen rakkautensa suo lohdutusta, jos Henki meitä yhdistää ja jos tunnemme hellyyttä ja myötätuntoa toisiamme kohtaan,
niin tehkää minun iloni täydelliseksi ja olkaa yksimielisiä. Liittäköön teitä toisiinne rakkaus, sopu ja sama mieli.
Älkää tehkö mitään itsekkyydestä tai turhamaisuudesta, vaan olkaa nöyriä ja pitäkää kukin toista parempana kuin itseänne.
Älkää tavoitelko vain omaa etuanne vaan myös muiden parasta.
Matt. 18:1-4
opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: "Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?"
Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen
ja sanoi: "Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan.
Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa."
Ja sellaista myös kuulin, että jos itse huomaa olevansa nöyrtynyt, siitähän sitä vasta ylpistyykin.
Tämä on todella syytä pitää mielessä, se tuppaa minultakin jatkuvasti unohtumaan. Siinä viimeistään pitäisi huomata lipsuneensa, jos alkaa itseään jonain - nöyränä, synnintuntoisena, heränneenä jne. pitämään.
Tässä tulee juuri ilmi herännäisyyden mahdottomuus: tasapainoa suruttomuuden ja helppouskoisuuden välillä ei löydy, vaikka jokainen sitä jatkuvasti koettaa hakea puolelta tai toiselta. Tie on niin kapea, ettei sillä pysy, vaan jatkuvasti keikkuu puolelta toiselle. Mutta se on kai kuitenkin ihan normaalia. Sillä tavalla Jumala kuljettaa.
-
Tässä tulee juuri ilmi herännäisyyden mahdottomuus: tasapainoa suruttomuuden ja helppouskoisuuden välillä ei löydy, vaikka jokainen sitä jatkuvasti koettaa hakea puolelta tai toiselta. Tie on niin kapea, ettei sillä pysy, vaan jatkuvasti keikkuu puolelta toiselle. Mutta se on kai kuitenkin ihan normaalia. Sillä tavalla Jumala kuljettaa.
Minusta tuossa oli paljon viisautta. Tie on niin kapea, ettei sillä pysy ellei joku nosta välillä pudonnutta takaisin.
Kun tässä hiukan seniorimpana, mutta vähintään yhtä lapsellisena osallistuu keskusteluun on jo empiirisesti kertynyt asioita, joista kaikilla ei voi olla kokemusta. Olkaatte siis laiskat tappelemaan taivaallista isäänne vastaan ja antakaa hänen viedä. Uskokaa häneen.
Monesti kummaksuu, mitä se taivaan isä tälläkin nyt tahtoo opettaa, mutta vuosia myöhemmin se valkenee ja sitten ymmärtää. Älkäätte siis hosuko kaiken ymmärtämisessä, sillä aivan lopussa kaikki selkiää ja Paavo-koodin syvällinen sisältö aukeaa kokonaan. Vain yksi on tarpeen. On siis ylettömän hämmästyyttävää kuinka vähällä tulee toimeen ja minkä kauhistuksen jättimäisen rakennelman olemme omassa viisudessamme siihen rakentaneet tyydyttääksemme omaa viisauden tarvettamme.
-
Seppä Högmanin sanat eivät ole minun ainoana auktoriteettina körttiläisyyteen. Vaan Porkola sanoo, että ne keksitty myöhempien aikojen körttiläisyyden siteeksi. Lagus kehitti lauseen.
-
Seppä Högmanin sanat eivät ole minun ainoana auktoriteettina körttiläisyyteen. Vaan Porkola sanoo, että ne keksitty myöhempien aikojen körttiläisyyden siteeksi. Lagus kehitti lauseen.
Lagus ja Paavo olivat ikätovereita. Miksei Paavo korjannut jos näin oli?
-
Seppä Högmanin sanat eivät ole minun ainoana auktoriteettina körttiläisyyteen. .... Lagus kehitti lauseen.
Todellisia lähteitä puoleen tai toiseen meillä ei ole. Vaihtoehtoja on nähdäkseni kolme:
1. Lausuma on todella Jaakko Högmanilta, mutta hänen ja Paavon kohtaamisella ei ollut silminnäkijöitä. Paavo on itse kertonut tapauksesta, ja se on jäänyt Jonas Lagukselle mieleen, joka lanseerasi siitä körttiläisyyden tunnuslauseen.
2. Paavo on itse keksinyt lauseen ja sijoittanut sen tarkoituksellisesti tai tiedostamattomasti kertomukseensa kohtaamisestaan Högmanin kanssa. Lagus on sitten levittänyt sitä iskulauseena.
3. Lagus on keksinyt sen tai ollut muistavinaan Paavon kertoneen jotain senkaltaista seppä-kokemuksestaan. Sepän ja/tai Paavon auktoriteettia Lagus olisi sitten käyttänyt pönkittämän omaa korostustaan kristillisyyden olennaisimmista asioista.
Mutta mitä tulee lauseen merkitykseen, minä kyllä hyväksyn kunkin näistä kolmesta vanhasta kilvoittelijasta auktoriteetikseni! Jos se lause on totta, ja todella osoittaa sen, mistä lailta herätetyn syntisen ahdistus johtuu, niin on ihan sama vaikka se olisi Hedbergiltä! Se on erinomainen tunnuslause herännäisyydelle.
-
Minun mielestäni, ööh tota, Paavon sanomana "Kristuksen sisällinen tunto" on merkillistä. Minä mietin niskaslaisena Paavon lausumia yleisesti Rm 4:5 jälkeen - mitenkä Paavo sanoisi?
-
Minun mielestäni, ööh tota, Paavon sanomana "Kristuksen sisällinen tunto" on merkillistä. Minä mietin niskaslaisena Paavon lausumia yleisesti Rm 4:5 jälkeen - mitenkä Paavo sanoisi?
'
Sotketko sinä nyt maanpäällisen tilan ja taivaan portin toisiinsa? Minusta tuo sepän viisaus tulee prosessissa ennen Rm 4:5 . Se on juuri se usko, mistä tässä raamatun kohdassa puhutaan. Tämä myös paljastaa sinun olevan hyvin lähellä Uppiniskaslaisuutta, mikä vaara niskaslaisuudessa aina piilee jos ei osaa jarruttaa kurvissa.
-
minä olen uppiniskaslainen
-
Körttiläisyys on mulle uusi tuttavuus..olen lukenut Paavo Ruotsalaisesta kertovan elämänkirjan , Erämaan profeeta. sekä Ruotsalaisen kirjeet.
Se herätti mielenkiinnon körttiläisyyden alkuaikoihin.
En tiedä mikä on nykyajan tilanne.
Mutta herännaisyyden alku oli vaikuttava,,monet tekivät itkien parannusta synneistään ja ottivat Jumalan armon vastaan.
Pyhä henki vaikutti armolahjojen kautta, puhuivat kielillä ja profetoivat.
sekä herännäsyydessä löysin itse vapauttavan armon..pois omasta yrityksistä. Ymmärsin armon merkityksen.
:)
-
Körttiläisyys merkitsee myös minulle paljon. Jumalan armo, hyväksyntä ja rakkaus eivät ole teoilla ansaittavissa. Kaikki on Jumalan lahjaa. Herättäjäjuhlilla tavataa.
:wink:
-
Room. 6:15-16
Miten siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme elä lain vaan armon alaisina? Emme toki! Tehän tiedätte, että jos antaudutte orjina tottelemaan jotakuta, olette juuri sen orjia, jota tottelette. Te joko palvelette syntiä, mikä johtaa kuolemantuomioon, tai olete kuuliaisia Jumalalle, mikä johtaa vapauttavaan tuomioon.
Eikö herännäisyyden idea tule aika hyvin tässä?
-
Vaikka vieroksun suuresti yksittäisiin kohtiin pitäytymistä niin tarjoaisin seuraavaa vaihtoehtoa:
Onko siis syytä kerskailuun? Siltä on pohja pudonnut pois. Mikä laki on saanut tämän aikaan? Sekö, joka vaatii tekoja? Ei, vaan uskon laki. Katsomme siis, että ihminen tulee vanhurskaaksi, kun hän uskoo, ilman lain vaatimia tekoja.
Room. 3:27-28.
-
Room. 6:15-16
Miten siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme elä lain vaan armon alaisina?...
Eikö herännäisyyden idea tule aika hyvin tässä?
Tämä kohta esittää tietysti myös körttiläisenkin ajatuksen siitä, että armontilassakaan (jonka pysyvyydestä ihminen ei voi koskaan olla varma) ei saa antaa lihalleen vapautta.
Tämä voisi kuvastaa "herännäisyyden ideaa" esim. keskusteltaessa jonkun "ultraevankelisen" kanssa, joka opettaisi että uskovien näkökulmasta syntiä ei ole enää olemassakaan, joten he voivat elää täysin vapaasti laista välittämättä.
Tätä käsitystä kutsutaan "antinomismiksi", ja siteeraamasi Room. kohta on tietysti paras lähtökohta heitä vastaan väitellessä.
-
Samainen Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeen seuraavassa luvussa siis 7:7-25.
"Laki ja synti
7 Mitä meidän on siis sanottava? Onko laki syntiä? Ei toki. Mutta vasta lain vaikutuksesta tulin tuntemaan synnin. Himo olisi ollut minulle tuntematon asia, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse." 8 Saatuaan lain käskystä aiheen synti herätti minussa kaikenlaisia himoja. Ilman lakia synti on kuollut. 9 Minä elin ensin ilman lakia, mutta kun lain käsky tuli, synti heräsi eloon 10 ja minä kuolin. Näin käsky, jonka oli määrä antaa elämä, tuottikin minulle kuoleman. 11 Saatuaan lain käskystä aiheen synti käskyn avulla petti ja surmasi minut. 12 Laki itse on silti pyhä, ja käsky on pyhä, oikea ja hyvä.
13 Onko nyt hyvä tuottanut minulle kuoleman? Ei toki, vaan synti. Jotta synti paljastuisi synniksi, se tuotti minulle hyvän avulla kuoleman. Näin käsky teki synnin vielä monin verroin pahemmaksi.
14 Me tiedämme, että laki on hengellinen. Minä sitä vastoin olen turmeltunut ihminen, synnin orjaksi myyty. 15 En edes ymmärrä, mitä teen: en tee sitä, mitä tahdon, vaan sitä, mitä vihaan. 16 Ja jos kerran teen sitä, mitä en tahdo, silloin myönnän, että laki on hyvä. 17 Niinpä en enää teekään itse sitä, mitä teen, vaan sen tekee minussa asuva synti. 18 Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen. 19 En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo. 20 Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti.
21 Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta. 22 Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain, 23 mutta siinä, mitä teen, näen toteutuvan toisen lain, joka sotii sisimpäni lakia vastaan. Näin olen ruumiissani vaikuttavan synnin lain vanki. 24 Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista? 25 Kiitos Jumalalle Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden! Niin minun sisimpäni noudattaa Jumalan lakia, mutta turmeltunut luontoni synnin lakia."
Kuka teistä on synnitön heittäköön ensimmäisen kiven.
T: Heidi.
-
Tämä kohta esittää tietysti myös körttiläisenkin ajatuksen siitä, että armontilassakaan (jonka pysyvyydestä ihminen ei voi koskaan olla varma) ei saa antaa lihalleen vapautta.
Tämä voisi kuvastaa "herännäisyyden ideaa" esim. keskusteltaessa jonkun "ultraevankelisen" kanssa, joka opettaisi että uskovien näkökulmasta syntiä ei ole enää olemassakaan, joten he voivat elää täysin vapaasti laista välittämättä.
Tätä käsitystä kutsutaan "antinomismiksi", ja siteeraamasi Room. kohta on tietysti paras lähtökohta heitä vastaan väitellessä.
Kuka teistä on synnitön heittäköön ensimmäisen kiven.
T: Heidi.
Löytyyhän foorumilta helmiäkin.
-
Vastatakseni kysymykseen, se merkitsee minulle ainoastaan veisuuta.
-
Vastatakseni kysymykseen, se merkitsee minulle ainoastaan veisuuta.
Eikös se juuri ole silloin paljon,paljon enemmän kuin pelkää penkillä istumista ja veisaamista.
-
Jo pelkkä veisuu ja juhlilla istuminenkin on monille riittävä osallistuminen heränneiden yhteyteen.
Minulle vilkkaana ja sosiaalisena tyyppinä sopii osallistuminen kahvituskökkään, kirjoittelu foorumille ja kerran-pari vuodessa tuttujen tapaaminen.
Mukkulan kirkossa toki tapaa usein körttejä, ystäviä.
Eniten merkitsevät ne körttiläiset ajatukset: Ole sellainen kuin olet, Kaikki saa tulla, Uskosi määrää ei tutieerata, Odota, Ole hiljaa, Lepää !
Myös monet edelläkäyneet ihmiset, kuten, Paavo Ruotsalainen, Malmbergit, Viljo Porkola, Eleniukset ja monet nimeltä mainitsemattomat, kuten oma enkelini.
-
Eniten merkitsevät ne körttiläiset ajatukset: Ole sellainen kuin olet, Kaikki saa tulla, Uskosi määrää ei tutieerata, Odota, Ole hiljaa, Lepää !
Tämä osuu minullakin kovasti kohdalleen.
Herättäjäjuhlillekin olen pari kertaa tieni löytänyt...kiitos miniäni...
Veisuut olen löytänyt ihan itse... :eusa_angel:
-
Eikös se juuri ole silloin paljon,paljon enemmän kuin pelkää penkillä istumista ja veisaamista.
Kyllä, se kulkee sydämessä mukana aina!
-
Körttiläisyys merkitsee minulle kaikkea. Saan elää Jumalan arvon varassa.
-
Paluuta ja elämää samalla kertaa lapsuudessa ja tässä nyt-hetkessä.
-
Joko Ylihärmässä tai Lapualla ex-uskonnonopettajani, yksi Luomanen toiselta puolen jokea, pönttöön päässeenä sanoi: minut on rakastettu tähän joukkoon. Minulta tuli kyyneleet, olin tuntenut samoin. Ja tunnen yhä.
-
Körttiläisyys merkitsee minulle kaikkea. Saan elää Jumalan arvon varassa.
Idem
-
Tottahan nyt tarkoitetaan armoa.
-
ajattelutapaa, joka on rauhallinen...
-
Tottahan nyt tarkoitetaan armoa.
Mutta kannattaa ajatella "Jumalan arvon varassa" -sanoja myös kirjaimellisesti.
Jos minulla on jotain arvoa, mistä se on peräisin, omasta itsestänikö?
Mt
-
Mutta kannattaa ajatella "Jumalan arvon varassa" -sanoja myös kirjaimellisesti.
Jos minulla on jotain arvoa, mistä se on peräisin, omasta itsestänikö?
Mt
Mnä ajattelen että jos minulla on arvoa,niin sen arvon on antanut minulle Hän joka on luonut minut ja silloin minun pitäisi olla nöyrä ja arvostaa sitä.
Hänen suurta rakkauttaan ihmistä kohtaan.
-
Körttiläisyys?
Mukavia ihmisiä mukavine juttuineen ja välillä tosi hauskoine mielipiteineen.
Itseään fiksumpaa seuraa, vaikka sitä nyt löytynee kaikkialta muualtakin.
Kait päällimmäisenä kuitenkin toi armo on josta kuulee enemmän kuin muualla ja pieneksi tulemisesta.
Mikä harmittaa toisi kyllä pidemmän listan. Onneksi sitä ei kysytty. :)
-
ajattelutapaa, joka on rauhallinen...
he ovat joo-miehiä tai -naisia... :icon_wink:
-
he ovat joo-miehiä tai -naisia... :icon_wink:
Tänään se merkitsi Larussa olleita seuroja, kaipasin sinua. Missä olit, juhani?
ps. Miksi juhani on kirjoitettu pienellä? Mutta taidan arvata miksi.
-
Minäkin ajattelin juuri juhania. Ja eilenkin kun katsoin sen taltioinnin jossa isä-Jaakko puhui. Se oli muuten ensimmäinen kerta kun näin hänet elävänä.
Juhanin muoto on runneltu samalla sairaudella kuin isänikin. Hän sai aivoverenvuodon 47-vuotiaana. Puhe palautui, mutta toinen käsi surkastui ja jäi koukkuun, eikä jalka pelannut kuin vaivaisesti. Kuitenkin hän oli minulle hyvin rakas aina kuolemaansa 60-vuotiaanasaakka. Niin juhanikin.
Jumppu, kaikki Suuret Jaakot, Johannekset ja muut uskonsankarit pitävät pikkuveljeni (oletus) pienellä paikalla.
Nautimme siitä mitä meille on suotu. Kuten jalkapallo (miksei suurellakin J:llä).
Asiani on, että nautin körttiläisyydestä siksi että täällä viimeinen on ensimmäinen.
-
Körttiläisyys?
Mukavia ihmisiä mukavine juttuineen ja välillä tosi hauskoine mielipiteineen.
Itseään fiksumpaa seuraa, vaikka sitä nyt löytynee kaikkialta muualtakin.
Kait päällimmäisenä kuitenkin toi armo on josta kuulee enemmän kuin muualla ja pieneksi tulemisesta.
Mikä harmittaa toisi kyllä pidemmän listan. Onneksi sitä ei kysytty. :)
Kuule viisveisaaja... se on muuten totta - harmituksen lista.
-
Kuule viisveisaaja... se on muuten totta - harmituksen lista.
Mikä ihmisessä oikein onkaan, kun hän varmasti tunnistaa isot ja pienet harmit, muttei arjen rauhaa ja onnea.
-
Olisko se että ihminen on itsessään ja luonnostaan syntinen?
-
mm. harmistumiset ja yleensäkin vihanpito ovat itse perkeleestä.
-
Mikä ihmisessä oikein onkaan, kun hän varmasti tunnistaa isot ja pienet harmit, muttei arjen rauhaa ja onnea.
Koska harmit pysäyttävät liikkeen.
-
mm. harmistumiset ja yleensäkin vihanpito ovat itse perkeleestä.
Vihanpito varmaan onkin itse perkeleestä, mutta harmistumisesta olen eri mieltä. Jos joku esim. kävelee ylitseni, keljuilee ym. niin minusta silloin harmistuminen on vähintäinkin tervettä. Jos yrittää vain hymyillä ja ajatella positiivisesti, niin mielen pohjalle jää kaivertamaan kuitenkin harmistus. Siellä se muhii ja sitten on "maha kipeä" ym. oireita.
-
Sanotaan "älkää antako auringon laskea vihanne yli"
Tässäkin joskus tuppaa käymään niin että on helpommin sanottu kuin tehty.
-
"Joidenkin Jumala on aina huonolla tuulella"... Jouni Apajalahti:Minimessu. Helsinki 1967.
-
Vihanpito varmaan onkin itse perkeleestä, mutta harmistumisesta olen eri mieltä. Jos joku esim. kävelee ylitseni, keljuilee ym. niin minusta silloin harmistuminen on vähintäinkin tervettä. Jos yrittää vain hymyillä ja ajatella positiivisesti, niin mielen pohjalle jää kaivertamaan kuitenkin harmistus. Siellä se muhii ja sitten on "maha kipeä" ym. oireita.
Aika hiemosti ajateltu. Vaikkakin olen positiivisen ajattelun puolesta vaikka tulisi mahanpuruja. Niin usein harmistuminen on turhaa ja johtuu jostain mikä ei ole todellinen ongelmakaan ja harmistus ei lisää ikää.
Jumala on välillä huonolla tuulella ja Mooses sai leppymään Jumalan useasti ja milloin Niiniven asukkaat, kun katuivat pahoja tekoja.
Kait toi Jumalan lepyttäminen on iso osa kristillistä uskoa. Rukoillaan anteeksi antoa ja surraan syntejä, että Jumala leppyisi ja muutenkin.
Vaikkakin Jeesus on kantanut syntimme, niin kummasti syntejä silti kadutaan ja pelätään Jumalan huonotuulisuus puuskauksia.
Eletään Jumalan pelossa jne.
Outoa toisaalta, kun omilla teoilla ei kuitenkaan tule sen paremmaksi tai arvokkaamaksi Jumalan edessä.
-
"Joidenkin Jumala on aina huonolla tuulella"... Jouni Apajalahti:Minimessu. Helsinki 1967.
Täytyy myöntää, että kyllä minäkin pelkään Jumalaa ja se leimaa elämää.
Minulle ei Jumala ole kiltti setä taivaassa, kun vaan hymyilee lapsilleen.
Eikä saatana ole vain pitkä häntäinen hiilihanko olento.
Saatana on paha ja ei ole muuttunut kiltiksi ja jos on ollut kansojen tuhoamisia ja muuta kurjuutta ennen, niin kyllä niitä vielä tulee eteen.
No on Jumalaan uskossa iloisiakin puolia.
-
Vastatakseni kysymykseen, se merkitsee minulle ainoastaan veisuuta.
SV 218
1. Te murheelliset,
kun kuljette kyynelten teitä,
pois vaikerrukset,
maan multa ei armoa peitä.
2. Ah, ylistäkää
myös Jeesusta aikoina vaivan
ja nostakaa pää,
on nyt suvi läsnä jo aivan.
3. Kun syntinen vaan
saa nukkua haavoihin Herran,
niin helmasta maan
hän nousevi riemuhun kerran.
Väinö Malmivaara
Eikös se juuri ole silloin paljon,paljon enemmän kuin pelkää penkillä istumista ja veisaamista.
Kyllä, se kulkee sydämessä mukana aina!
-
Miksi Jumalaa pitää pelätä? Eikö evankeliumin keskeinen sanoma ole ilo, rakkaus, anteeksianto ja armo?
-
Ehkä jo lapsesta saakka saatu opetus Jumalan olemuksesta istuu syvällä. Meillä kun ei oltu muuta kuin kirkkouskovaisia, ei Jumalan olemuksesta kotona puhuttu. Se mikä saarnoja tuli, tuli radion kautta .
Jumalan kunnioitus oli selviö. Ja on. Mutta minulle hän on ennenkaikkea rakastava Isä.
-
Onhan ihmisiä rakastava Jumala sen verran iso ja vahva, että aina jonkin verran pelottaakin. Kaikkivaltiaan katseen alla ei uskalla hölmöillä ihan mitä tahansa.
-
Miksi Jumalaa pitää pelätä? Eikö evankeliumin keskeinen sanoma ole ilo, rakkaus, anteeksianto ja armo?
Lauri Haikola (2. syyskuuta 1917 Sievi – 21. tammikuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen luterilainen pappi, teologian tohtori ja professori, jota arvostetaan kansainvälisesti merkittävänä Luther-tutkijana.http://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Haikola
on sanonut, että hän ei pelkää mitään muuta kuin Jumalaa.
-
Haikola nyrkkeilikin päivittäin Jumpun kanssa. Mutta hän pelkäsi myös.
-
Mutta hän pelkäsi myös.
Psalmi 23.
Itse koen että Hänen edessään on turvallista mutta kyllä aiheutta minulle kieltämättä myös hieman pelkoa.
Miksi, siksi koska koen yhtäläisyyttä omaan biologiseen isääni ja Hänen kaikkivaltiaan edessä.
Eli pelko Hänen edessään ei merkitse minulle mitään epämielyttäviä kokemuksen tunteita, niin että en voisi kohdata Herraani.
Kunnioitusta, nöyryyttä ja hieman pelkoa.
-
Miksi Jumalaa pitää pelätä? Eikö evankeliumin keskeinen sanoma ole ilo, rakkaus, anteeksianto ja armo?
Näin on "siviilissä". Kun käymme "sotaa oikeaa" Jumala Sotamarsalkkana, asia on toinen. Päin vihollista iloisesti rientäessämme siviilin vielä siintäessä vihollisen kohdatessamme nousee mieleen kysymys: "Miksi? Miksi, Herra Sotamarsalkka sallit tämän? Eikö tarkoituksesi ollutkaan suojella ja johdattaa vihollisen selustaan, yllätyshyökkäykseen?! Pelkään, koska teet minulle tämän. En pysty ehkä jatkossakaan luottamaan täysin.
-
Näin on "siviilissä". Kun käymme "sotaa oikeaa" Jumala Sotamarsalkkana, asia on toinen. Päin vihollista iloisesti rientäessämme siviilin vielä siintäessä vihollisen kohdatessamme nousee mieleen kysymys: "Miksi? Miksi, Herra Sotamarsalkka sallit tämän? Eikö tarkoituksesi ollutkaan suojella ja johdattaa vihollisen selustaan, yllätyshyökkäykseen?! Pelkään, koska teet minulle tämän. En pysty ehkä jatkossakaan luottamaan täysin.
God is on our side on väärä tulkinta. Jumala on kaikkien puolella. Sodat ovat ihmisten aikaansaamia.
-
Minä pelkään monia eri juttuja, mutta en Jumalaa. Kuten sanoin, kunnioitan ja rakastan.
Ennen kuin tutustuimme pelkäsinkin. Kyllä.
-
Pelkään Jumppua koska Hänellä on erikoisia tapoja rakastaa minua. Mm. aivoinfarkti, jäkäläihottuma, epilepsia, kihti... :icon_wink:
-
God is on our side on väärä tulkinta. Jumala on kaikkien puolella. Sodat ovat ihmisten aikaansaamia.
Yllättävän pinnallinen tulkinta maisterilta.
-
Yllättävän pinnallinen tulkinta maisterilta
Olen pahoillani. Parempaan en juuri tuolloin pystynyt.
-
Olen pahoillani. Parempaan en juuri tuolloin pystynyt.
Ei sinun tulkinnassa mitään vikaa ollut. Vika oli muualla.
-
Ja pitäisi tutkia, minkä sorttiset ihmiset niitä sotia aloittaa. Se voitaisi kyllä tehdä, mutta olisiko puolueettomasti mahdollista, ajattelen etnisiä ja poliittisia sekä uskonnollisia juttuja.
-
Ja pitäisi tutkia, minkä sorttiset ihmiset niitä sotia aloittaa. Se voitaisi kyllä tehdä, mutta olisiko puolueettomasti mahdollista, ajattelen etnisiä ja poliittisia sekä uskonnollisia juttuja.
http://www.helsinki.fi/lehdet/yolehti/1998_17/sota.html
-
Mitä körttiläisyys teille merkitsee?
Monien muiden merkitysten lisäksi, "kädenvääntöä" asiasta kun asiasta,Teidän kanssa.
-
Mitä körttiläisyys teille merkitsee?
Monien muiden merkitysten lisäksi, "kädenvääntöä" asiasta kun asiasta,Teidän kanssa.
Mutta ennen kaikkea körttiläisyyden merkitystä minulle ei voida selittää järjellä.
-
Körttiläisyyden merkitys on minulle tiellä (elämän) taistelemista (mm. yliminää, saatanaa, hurskaita pellejä ja vihulaisia vastaan). Körttipaapan iloinen huuto joillekin toiselle paapalle; miten olet taisteluissa selvinnyt?... se on sitä samaa.
-
Juuria, juuria ja juuria. Juurista elämistä, kosketusta maahan, voiman lähteeseen, itsetuntemusta ja -tietoisuutta, identiteettiä, menneisyyttä ja nykypäivää, ajattomuutta, uskonnollisuuden ilmentymää, kontakteja, sosiaalisuutta
-
Körttiläisyys on minulle Kirkon Herännäisliike jossa elää sydämmen Kristittyjä ja oikeita Uskovaisia Suomalaisia Miehiä ja Naisia joilla on sama hengellinen koti ja hengellinen yhteys. Elävän Kristillisyyden merkitystä ei voi vähätellä ja olemme kaikki samassa veneessä matkalla taivaan kotiin tai siihen toiseen paikkaan johon en ainakaan itse haluaisi eli helvettiin. Jumalan Armo ja Rakkaus sekä Jeesuksen sovitustyö armolupaus ja se kokemus että olen armahdettu syntinen tässä maailmanajassa auttavat minua roikkumaan tässä uppoavassa aluksessa jollainen maailmasta on tullut. Sukupolvien työt ja usko miten isoisämme ja äitimme jaksoivat elää Jumalan armossa ja lohduttamina usein ankarissakin olosuhteissa ja kokemuksissa kuten sotavuodet kansamme kohtaloissa ovat opettaneet meille että ilman Jumalan sanaa Armoa ja Rakkautta ei olisi mittään voimaa kestää. Toisinaan usko on niin vahva kokemus että sen voimasta elävän kristillisyyden voima elää elämää ja herännäisyys saa siivet. Körttiläiset ovat olleet pohjanmaalla elävän Kirkon lukko jonka voima on elävässä Kristillisyydessä ja Jumalan Sanassa. Totuus ei pala tulessakaan ja valheella on lyhyet jäljet. Jos valehtelen niin minulla on yhtävähän toivoa kuin Lumiukolla helvetissä selvitä korpivaelluksestani. Usko, Toivo ja Rakkaus josta suurin on Jumalan Rakkaus. :icon_rolleyes:
-
Körttiläisyys on minulle Kirkon Herännäisliike jossa elää sydämmen Kristittyjä ja oikeita Uskovaisia Suomalaisia Miehiä ja Naisia joilla on sama hengellinen koti ja hengellinen yhteys. Elävän Kristillisyyden merkitystä ei voi vähätellä ja olemme kaikki samassa veneessä matkalla taivaan kotiin tai siihen toiseen paikkaan johon en ainakaan itse haluaisi eli helvettiin.
Kaikella kunnioituksella Sinua kohtaan, mutta en tiedä onko minulla roska silmässä. Eli jos oikeita Uskovaisia Suomalaisia Miehiä ja Naisia on vain Kirkon Herännäisliikkeessä., niin mitäs ovat sitten muut ihmiset, katsomatta sitä kuuluvatko kirkkoon tai eivät?
...Totuus ei pala tulessakaan ja valheella on lyhyet jäljet. Jos valehtelen niin minulla on yhtävähän toivoa kuin Lumiukolla helvetissä selvitä korpivaelluksestani. Usko, Toivo ja Rakkaus josta suurin on Jumalan Rakkaus.
Minä ainakin valehtelen, välillä tiedostamatta tai tietoisesti. Mutta kaikesta huolimatta Ristin ryövärinä ei minun tarvitse korostaa omia hyviä tai huonoja tekojani. Ne on annettu anteeksi...muista minua, Kristus ja Hän muistaa, meidät kaikki oikeat ja väärät uskovaiset.
Tev.Tervatummissa laseissa liikkuva Töölöläinen körtti.
ps. "Pietari kerskaili, ettei hän ikinä hylkäisi Jeesusta, mutta Jeesus sanoi, että vielä samana yönä Pietari kieltäisi kolme kertaa tuntevansa häntä".
-
Kaikella kunnioituksella Sinua kohtaan, mutta en tiedä onko minulla roska silmässä. Eli jos oikeita Uskovaisia Suomalaisia Miehiä ja Naisia on vain Kirkon Herännäisliikkeessä., niin mitäs ovat sitten muut ihmiset, katsomatta sitä kuuluvatko kirkkoon tai eivät?
Ei kai tossa sanottu että vain? Mää en ainakaan löyvä.
Tiedänpä muuten oikeita unkarilaisiakin heränneitä :icon_wink:
-
Kaikella kunnioituksella Sinua kohtaan, mutta en tiedä onko minulla roska silmässä. Eli jos oikeita Uskovaisia Suomalaisia Miehiä ja Naisia on vain Kirkon Herännäisliikkeessä., niin mitäs ovat sitten muut ihmiset, katsomatta sitä kuuluvatko kirkkoon tai eivät?
Ei kai tossa sanottu että vain? Mää en ainakaan löyvä.
Tosa ensinmäisellä rivillä lukee alleviivattuna ja hieman lihvoituneena sana vain ja jos et löytänyt,ongelma ei ole minun.
Tiedänpä muuten oikeita unkarilaisiakin heränneitä
Minäpäs taas tiedän vain väärin heränneitä unkarilaisia.
-
"Vain"-sana käyttäytyy kummallisesti, välillä näkyy ja välillä ei....vastuu siirtynee lukijalle :icon_eek:
-
Tosa ensinmäisellä rivillä lukee alleviivattuna ja hieman lihvoituneena sana vain ja jos et löytänyt,ongelma ei ole minun.
Minäpäs taas tiedän vain väärin heränneitä unkarilaisia.
Ongelma on nimenomaan sinun, koska sinä olet mennyt peukaloimaan toisen tekstiä lainauksen sisään. Sitä ei saa tehdä.
-
Ongelma on nimenomaan sinun, koska sinä olet mennyt peukaloimaan toisen tekstiä lainauksen sisään. Sitä ei saa tehdä.
Alä huuda, me emme olle nyt pellon laidalla.
Körttiläisyys on minulle Kirkon Herännäisliike jossa elää sydämmen Kristittyjä ja oikeita Uskovaisia Suomalaisia Miehiä ja Naisia joilla on sama hengellinen koti ja hengellinen yhteys. Elävän Kristillisyyden merkitystä ei voi vähätellä ja olemme kaikki samassa veneessä matkalla taivaan kotiin tai siihen toiseen paikkaan johon en ainakaan itse haluaisi eli helvettiin.
Missä kohtaa tekstiä on muutettu, kerro?
Kaikella kunnioituksella Sinua kohtaan, mutta en tiedä onko minulla roska silmässä. Eli jos oikeita Uskovaisia Suomalaisia Miehiä ja Naisia on vain Kirkon Herännäisliikkeessä., niin mitäs ovat sitten muut ihmiset, katsomatta sitä kuuluvatko kirkkoon tai eivät?
Minä ainakin valehtelen, välillä tiedostamatta tai tietoisesti. Mutta kaikesta huolimatta Ristin ryövärinä ei minun tarvitse korostaa omia hyviä tai huonoja tekojani. Ne on annettu anteeksi...muista minua, Kristus ja Hän muistaa, meidät kaikki oikeat ja väärät uskovaiset.
Tev.Tervatummissa laseissa liikkuva Töölöläinen körtti.
ps. "Pietari kerskaili, ettei hän ikinä hylkäisi Jeesusta, mutta Jeesus sanoi, että vielä samana yönä Pietari kieltäisi kolme kertaa tuntevansa häntä".
"Vain"-sana käyttäytyy kummallisesti, välillä näkyy ja välillä ei....vastuu siirtynee lukijalle.
Aivan niin, kiitoksia vn.
ps.körttiläisyys on .... :icon_wink:
-
Olen jäävi vastaamaan tähän ketjuun ei-körttiläisenä mutta älkää kumminkaan heti kivittäkö. Sen sijaan edelliseen keskustelunaiheeseen liittyen voin todeta etten valitettavasti tunne ketään "oikeaa" herännyttä. Tosin en tunne ketään "väärääkään" herännyttä.
Minun puolestani; -jos joku omasta mielestään on oikea tai väärä uskovainen/herännyt/teikäläinen/meikäläinen tai heikäläinen, niin antaa vapaasti olla vaan. On paljon helpompi kun ei tarvitse kantaa muista vastuuta, kun ei pysty edes itsestäänkään takuita antamaan. :icon_cool: :003:
-
Mielenkiintoisen yhtymän körttiläisyyteni ( ? ) ja Hollannin ihailuni välille löysin äsken kun taas googlettelin ja katselin mitä on kalvinismi.
Katselin uuden kuninkaan hallitsijanvalaa, ja ihailin sitä kansanedustajien vapautta joko vannoa Kaikkivaltiaan Jumalan nimeen uskollisuutta kuninkaalleen, tai luvata noudattaa perustuslakia. Onhan toki meidänkin maassamme näin . Tässä se korostui jopa pukeutumista myöten.
Toimittaja kertoi Hollannin kirkon noudattavan kalvinismia, siitä vaatimattomuus elämäntavoissa, kohtuullisuus. Ja ihmisten välinen tasa-arvo.
Kun katselin kalvinismia, niin wikipedia yhdistää körttiläisyyden juuri tähän !
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalvinismi
Körttiläisyys on siis minulle sitä kaipaamaani vapautta.
-
Kun katselin kalvinismia, niin wikipedia yhdistää körttiläisyyden juuri tähän !
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalvinismi
Kyseinen kohta on lähteetön ja siten kirjoittajansa omaa tutkimusta, jonka Wikipedian käytäntöjen mukaan voi perustellusti poistaa Kappaleen lopussa onkin lähdepyyntö, johon ei ole reagoitu.
Tämä kohta kuuluu siis Wikipedian joutavuuksien sarjaan.
Wikipediaa tiedonlähteenä käytettäessä kannattaa kiinnittää huomiota lähdeviitteisiin. Jos olennaisiin asioihin on merkitty lähdeviite ja jos kyseinen lähde on vielä asiallinen, tieto on melko luotettava. Jonkin suomalaisen herätysliikkeen ja eurooppalaisen protestantismin yhtäläisyyksiä arvioivaan kappaleeseen sopivia lähteitä löytyisi systemaattisen teologian ja kirkkohistorian tutkimuksista (esim. Suomen teologinen kirjallisuusseura, Suomen kirkkohistoriallinen seura).
Hyviäkin artikkeleita Wikipeidassa on, myös kirkkohistorian alalta.
Mt
-
Teksti poistettu.
-
Odotan Kirkkopyhää 5.5.2013 sekä turinatuokiota ”Oi herätkää! - Mitä on herätys?"
-
Tosa ensinmäisellä rivillä lukee alleviivattuna ja hieman lihvoituneena sana vain ja jos et löytänyt,ongelma ei ole minun.
Niin, sinun tekstissäsi? Käskin näyttää sen vain-sanan Pappako:n tekstistä.
Minäpäs taas tiedän vain väärin heränneitä unkarilaisia.
Ystäväni, kaiva herne-maissi-paprikat pois nenästäsi, lue uudestaan Pappako:n teksti ja huomaa että huomautukseni unkarilaisista heränneistä oli viittaus hänen tekstinsä kohtaan "oikeita Uskovaisia Suomalaisia Miehiä ja Naisia" eikä koskenut sinua yhtään mitenkään, ainakaan niin että tarvitsisi kuittailemaan ruveta.
-
En muista olenko tähän aiheeseen aikaisemmin kirjoittanut.
Miksiköhän? Varmaankin siksi että taustani ja historiani on muualla kuin körttiläisyydessä.
Nyt kuitenkin koen oloni aika hyväksi näissä piireissä. Parilla herättäjäjuhlilla olen käynyt.
Olen löytänyt SV:n veisuuillat.
Koen että minut hyväksytään tällaisena heikkona, syntisenä, puutteellisena.
Minuakin ymmärretään, ei ole vaatimuksia. Armon varassa haluan taapertaa eteenpäin,
iloisena ja kiitollisena. Olen aika herkkä ja hapuileva ihminen, yhteyttä kaipaava.
Uskon että minuakin kannetaan, omat voimat eivät riitä, yksinäinen puu ei pala.
-
Ystäväni, kaiva herne-maissi-paprikat pois nenästäsi, lue uudestaan Pappako:n teksti ja huomaa että huomautukseni unkarilaisista heränneistä oli viittaus hänen tekstinsä kohtaan "oikeita Uskovaisia Suomalaisia Miehiä ja Naisia" eikä koskenut sinua yhtään mitenkään, ainakaan niin että tarvitsisi kuittailemaan ruveta.
En ole ystäväsi enkä tule :icon_wink:
Unkari ilmeisesti herättää sinussa tunteita.
Mutta kaikella kunnioituksella, olet nuori ihminen ja joskus romun keski-ikäisen kuulapään kanssa voi tulla vuorovaikutus ongelmia.
Kuitti.
SV.245
-
En ole ystäväsi enkä tule :icon_wink:
Unkari ilmeisesti herättää sinussa tunteita.
Mutta kaikella kunnioituksella, olet nuori ihminen ja joskus romun keski-ikäisen kuulapään kanssa voi tulla vuorovaikutus ongelmia.
Taas tulkitset omiasi.
Unkari ei liity asiaan mitenkään muuten, kuin että tiedän mm. sielläkin asuvan heränneitä (eikä vain Suomessa) ja sanoin sen Pappakolle.
Ja voi että erehdyinkin niin sanomaan, sen takia sain kuulla sinulta aivan asiaan kuulumattoman tölväisyn. Epistä.
(Ts. jos huomaa lukeneensa väärin ja sen takia kommentoineensa kärkkäästi, VOI KORJATA VIRHEENSÄ TAI JOPA PYYTÄÄ ANTEEKSI eikä jatkaa tölvimällä vähän lisää. Tajusikko?)
-
Harmittaa, kun en pääse Seuratuvalle huomenna kuuntelemaan Pentti Simojoen esitelmää aiheesta Mitä on herätys.
Nöyrä, harras toiveeni onkin, että joku paikalla ollut referoisi täällä esitelmän pääsisältöä. Kiitos jo etukäteen...
-
---Tajusikko?)
Turha luulo.
-
Hillitkää ittenne, körtit!
Mt
P. S. Muutkin saavat hillitä...
-
Hillitkää ittenne, körtit!
Itsehillintä tuntuisi olevan kovin körttiläinen hyve. Telppäsniitylläkin hihkuttiin varmaan puoliääneen ja sen kummemmin hyppelemättä.
-
En ole ystäväsi enkä tule :icon_wink:
Unkari ilmeisesti herättää sinussa tunteita.
Mutta kaikella kunnioituksella, olet nuori ihminen ja joskus romun keski-ikäisen kuulapään kanssa voi tulla vuorovaikutus ongelmia.
Taas tulkitset omiasi.
Unkari ei liity asiaan mitenkään muuten, kuin että tiedän mm. sielläkin asuvan heränneitä (eikä vain Suomessa) ja sanoin sen Pappakolle.
Ja voi että erehdyinkin niin sanomaan, sen takia sain kuulla sinulta aivan asiaan kuulumattoman tölväisyn. Epistä.
(Ts. jos huomaa lukeneensa väärin ja sen takia kommentoineensa kärkkäästi, VOI KORJATA VIRHEENSÄ TAI JOPA PYYTÄÄ ANTEEKSI eikä jatkaa tölvimällä vähän lisää.
Tajusikko?)
Turha luulo.
Aivan, jos minä tajuaisin ihmisenä, olisin hyvin älykäs ihminen enkä tarvitsisi Hänen huolen pitoansa.
Mutta on mukava olla ihmisten seurassa jotka tajuavat paremmin kuin minä.
-
Odotan Kirkkopyhää 5.5.2013 sekä turinatuokiota ”Oi herätkää! - Mitä on herätys?"
Keskenherännyt en ole, herännyt kylläkin.
SV 150.
-
"On se Jumala ihmeellinen, kun ei kerralla herätä, vaan koko elämän iän nujjuuttaa".
Aku Räty
-
"On se Jumala ihmeellinen, kun ei kerralla herätä, vaan koko elämän iän nujjuuttaa".
Aku Räty
Ilmankos se vetää ilmeen myrtsiksi.
-
Kiitos kovasta koulutuksesta, sillä opin sauna on autuas aina kunhan se ei ole selkäsauna. Sota jatkuu kiivaana ihmissydämessä ja lopputulos on kaikille sama. Taistelu käydään sieluista jossa kovakin pölkky pehmenee ja pehmeäkin pölkky kovenee.jos kuvakieli sallitaan. Sodalla tässä ymmärretään sotaa syntiä, omaa lihaa ja perkelettä vastaan, joka ympäri käy ja piirittää etsien sitä kenet hän nielisi.
Körttikään ei saa olla rauhassa vaan jokainen metri vaaditaan ponnistelussa sillä viimeinenkin metri voi olla kompastuksena, ellei sitten Jumalan Armo pysty vaikuttamaan ihmissydämiin sanan ja sakramenttien sekä pyhän saarnan kautta.
Paljosta on vihollinen perkele syyttänyt lammastakin, mutta ei vielä kaikesta. Miinoja on ollut tiellä pojaat ja monta katjusaa ootellu kaupungilla vaan suattaapi joutua vuotteleen vieläkin. Kivaa olla Körttiläisten jalanjäljissä kun on niin suoraluontoista joukkoa. Jumalan Rauhaa itse kullekkin Ukolle ja Akoille, ja hyvää alkavaa viikkoa.Usko, Toivo ja Rakkaus, vaan suurin näistä on Rakkaus! :icon_rolleyes:
-
Ja Jumalan lupaus: Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.
Pappa osaa pistää saarnansa siihen malliin, että siitä ei voi pahastua. Ei osottelua, vaan kantapään kautta opittua. Kiitän !
-
Keskenherännyt en ole, herännyt kylläkin.
"On se Jumala ihmeellinen, kun ei kerralla herätä, vaan koko elämän iän nujjuuttaa".
Aku Räty
Ilmankos se vetää ilmeen myrtsiksi.
Niin myös tekopyhyys ja ulkokultaisuus joka keskenheränneellä hieman pilkahtelee.
Siksi myös minun on oltava varuillani etten alkaisi kiillottaa ulkoisesti itseäni.