EkiElmeri, olet kyselijän paikalla. Kysymykseesi on tällä palstalla annettu jo hyviä vastauksia. Vanhat heränneet olivat sitä mieltä, että kyseliän paikka on hyvä paikka, sillä vastaukset tulevat varmasti aikanaan, joskus viiveellä.
Penalta oli mielestäni arvokas neuvo; "joskus saa vastauksen ennen kuin on ehtinyt kysyäkään, vaikka ei osaisikaan arvata kysyjän ajatusta."
Siionin virressä rohkaistaan neuvottomia kyselijöitä;" Kun me heikkoina Herralle huokaamme vaan, Pyhä Henkensä auttavi meitä.Uni meitä kun pyrkivi ahdistamaan,Meitä Herra ei nukkumaan heitä.Kun me uuvumme niin, Ettei rukouksiin eikä valvomahan ole voimaa, Hän on puolustaja, esirukoilija,Eikä heikkoja huonoja soimaa."
Vaarallista olisi ajatella olla jossakin vaiheessa valmis. Jos jollakin riittäisi rohkeus sanoa; Olen Kristuksen seuraaja, luulen, ettei hän ole lopuun asti ymmärtänyt, mihin hän näin sanoessaan on sitoutunut.
Körttiläisyyden usko on niin vaatimaton, että parhaimillaankin kilvoitus lienee kaukainen likiarvo Kristuksen jalan jäljistä. Se lienee heikkojen hapuilua, tähyten nousevaa aamuruskon kajastusta. Toivoa siitä, että "vaikken valoa näekään, sen tiedän loistavan."