Kirjoittaja Aihe: Unohtaisinko menneisyyteni?  (Luettu 13974 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa vaivainen mato

  • Ostaa kotiin viemisiksi hjuhlaoppaan
  • Viestejä: 297
Unohtaisinko menneisyyteni?
« Vastaus #15 : 15.02.07 - klo:19:58 »
Paavon viisaus ja ohjeet perustuivat Raamattuun. Mitä enemmän hän luki, sitä enemmän hän ymmärsi. (Luetun ymmärtäminen on kova sana)

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Unohtaisinko menneisyyteni?
« Vastaus #16 : 20.02.07 - klo:09:17 »
Lainaus käyttäjältä: "vaivainen mato"
Paavon viisaus ja ohjeet perustuivat Raamattuun. Mitä enemmän hän luki, sitä enemmän hän ymmärsi. (Luetun ymmärtäminen on kova sana)



Luen lähinnä Johanneksen evankeliumia ja Paavalin kirjeitä. Ne antavat minulle tarpeeksi.
Acta, non verba.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Unohtaisinko menneisyyteni?
« Vastaus #17 : 20.02.07 - klo:16:40 »
Matteuksen evankeliumi on suosikkini, myös Pasolinin elokuvana. Paavalin kirjeistä pidän eniten Galatalaisille (kelttiläisille) kirjoitetusta.

Poissa mies valaan vatsasta

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 690
    • Valokuvia
Unohtaisinko menneisyyteni?
« Vastaus #18 : 20.02.07 - klo:17:26 »
Matteusta lukiessa tulee kyllä semmoinen tunne että helvettii tässä ollaan menossa. Miten Ruotsalainen sitten lopulta päätyi Lutterin kanssa samoille linjoille pelastumisesta?
Pienellä palkalla paikkaansa etsimässä

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Unohtaisinko menneisyyteni?
« Vastaus #19 : 20.02.07 - klo:17:40 »
Sanomalehtiä lukiessa tulee usein samanlainen maailmanlopun tunnelma. Ehkä se on realismia.

Uskaltaisiko olettaa, että Paavo ja Martti lukiessaan samaa Kirjaa (eri aikoina, eri paikoissa ja eri kielillä) oivalsivat kumpikin sen juonen oikein.

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Unohtaisinko menneisyyteni?
« Vastaus #20 : 21.02.07 - klo:12:38 »
Lainaus käyttäjältä: "Pena"
Matteuksen evankeliumi on suosikkini, myös Pasolinin elokuvana. Paavalin kirjeistä pidän eniten Galatalaisille (kelttiläisille) kirjoitetusta.


Paavalin kirjeista rakkain on  2. Korinttilaiskirje.
Acta, non verba.

Poissa mies valaan vatsasta

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 690
    • Valokuvia
Unohtaisinko menneisyyteni?
« Vastaus #21 : 21.02.07 - klo:16:49 »
Lainaus käyttäjältä: "Pena"
Sanomalehtiä lukiessa tulee usein samanlainen maailmanlopun tunnelma. Ehkä se on realismia.

Uskaltaisiko olettaa, että Paavo ja Martti lukiessaan samaa Kirjaa (eri aikoina, eri paikoissa ja eri kielillä) oivalsivat kumpikin sen juonen oikein.


En  tarkoita maailmanlopun tunnelmaa vaikka senkin kyllä olen huomannut: "totisesti ette kerkiä käydä kaikissa Israelin kaupungeissa ennen kuin Ihmisen poika palaa." Tuo yhtenä esimerkkinä Matteukselta.

Tarkoitin sitä, että Matteuksen kirjoittamista jeesuksen puheista, ennen kaikkea Vuorisaarnasta saa sen kuvan ettemme me pysty elmämään sellaista elämää että pelastuisimme, vaikka Jeesus siihen kehottaa. Koko ajan pelotellaan helvetin tulella ja kadotuksella. Sama tunnelma säilyy Johanneksen ilmestyksessä.

Miten siis Paavo ja Martti päätyivät armon mahdollisuuteen? Onko seillä sellaista mikä kumoaisi sen helvetin pelon, mikä syntyy Matteusta lukiessa?
Pienellä palkalla paikkaansa etsimässä

Poissa kirsus

  • Pistää körttipastillin suuhun
  • Viestejä: 119
Unohtaisinko menneisyyteni?
« Vastaus #22 : 21.02.07 - klo:18:40 »
Lainaus käyttäjältä: "mies valaan vatsasta"

Tarkoitin sitä, että Matteuksen kirjoittamista jeesuksen puheista, ennen kaikkea Vuorisaarnasta saa sen kuvan ettemme me pysty elmämään sellaista elämää että pelastuisimme, vaikka Jeesus siihen kehottaa. Koko ajan pelotellaan helvetin tulella ja kadotuksella.


Kuulin aikoinaan, että monet meinaavat juuri tuohon Matteukseen alkuinnostuksissaan kompastua. Siis rupeavat innokkaasti lukemaan Raamattua ja sitten törmäävät tuohon vuorisaarnaan, ja tekevät sen loogisen johtopäätöksen, etteihän tässä ole alkeellisintakaan mahdollisuutta taivaaseen pääsyyn, koska sen vaatimukset tuntuvat mahdottomilta täyttää. (Itselleni kävi ihan samoin eli tuomitsin itseni saman tien sinne helvettiin kuuluvien osastolle.)

Mutta sitähän ne juuri ovat - siis mahdottomia täyttää. Eikä niitä pidäkään lukea minään "pääsykoevaatimuksina", kun ei ihminen omin avuin sinne taivaaseen kuitenkaan pääse. (Hyvinä tienviittoina ja ohjeina niitä toki saa ja pitääkin lukea, mutta ei minään pääsykoevaatimuksina.)

Samassa yhteydessä tämä - no nyt muistan nimenkin -  Ilkka Puhakka selitti tätä rikkaan miehen taivaaseen pääsemisen vaikeutta. (Matt. 19:16>). Ongelma ei ollut se, että mies oli rikas eikä halunnut myydä omaisuuttaan, vaan että hän ei voinut. Siis sen ajan juutalaisessa yhteiskunnassa omaisuus ei ollut yhden ihmisen omaisuutta, vaan tietyllä tavalla suvun. Siinä rikkaan miehen omaisuudessa oli paitsi hänen oma, niin myös koko suvun sen hetkinen elanto, koti ja tulevaisuus. Tämä rikas mies ei siis voinut myydä omaisuuttaan.

Jeesus siis luettelee ensin näitä perinteisiä juutalaisten lakeja, joita noudattamalla siis piti päästä taivaaseen. Monet juutalaiset rikkaathan muuten luulivat siinä mielessä olevansa paremmassa tilanteessa kuin köyhät, että heillä oli varaa pitää sapatti ja palkata köyhä siksi aikaa töihin - siis pitihän kai heidänkin lehmänsä lypsää joka päivä...

No, lopuksi Jeesus sitten laittaa sellaisen vaatimuksen, joka on mahdoton toteuttaa, vaikka olisi rikas - ja varsinkin kun oli rikas, koska ihmisiä joiden elämä oli hänen omaisuutensa varassa oli enemmän.

Ja tarinan varsinainen opetus on noissa viimeisissä jakeissa:

24 Minä sanon teille: helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."
25 Kun opetuslapset kuulivat tämän, he olivat ihmeissään ja kysyivät: "Kuka sitten voi pelastua?"
26 Jeesus katsoi heihin ja sanoi: "Ihmiselle se on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista."

Eli jotenkin tällä ajatuksella sitä Matteusta kai kannattaisi hieman lukea...

Poissa vaivainen mato

  • Ostaa kotiin viemisiksi hjuhlaoppaan
  • Viestejä: 297
Unohtaisinko menneisyyteni?
« Vastaus #23 : 21.02.07 - klo:19:41 »
Juutalaisten on vaikea luopua omaisuudestaan, kuten edellä on sanottu.
Samoin on hurskaan vaikea luopua omatekoisesta työhurskaudestaan (lukemalla saatu). Kristuksen luo mentäessä ei saa olla mitään omaa, hurskaus, pyhyys, puhtaus jne, pitää olla kaikesta tyhjä. On muistettava, että siinä tilanteessa ollaan ainoastaa Kristuksen vanhurskauden varassa.
Tämä on kova kotiläksy.