Kirjoittaja Aihe: Musiikista ja taiteesta noin ihan ylipäätänsä  (Luettu 36183 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10392
Musiikista ja taiteesta noin ihan ylipäätänsä
« Vastaus #75 : 26.04.08 - klo:09:32 »
Ooppera on silmätikku, ja se syy on elitismi. Vaikka An-na haluaisikin, tätä tosiasiaa ei voi kieltää.
On tosin elähdyttävää käväistä uupperassa henkilön, joka yhteiskunnallisesti sijoittuu ylä- ja keskiluokan harmaalle alueelle. Viimeiset kiusaukset todistaa körttien päässeen tälle tasolle.
Tervetuloa talkoisiin Vaasaan! Herättäjäjuhlat rakennetaan yhdessä toimien. Juhlien onnistumiseksi tarvitsemme n. 1000 talkoolaista eri tehtäviin. Sellaisia ovat muun muassa juhla-alueen rakentaminen ja purkaminen, kahvioiden ja grillien toiminta, liiken ...

https://herattajajuhlat.fi/talkoot2024

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8383
Paljonko on paljon?
« Vastaus #76 : 26.04.08 - klo:10:08 »
Tulevan Musiikkitalon budjetiksi on määritelty v. 2004 n. 98 milj. euroa, jos tämän summan korjaa nykypäivän hintatasolle saamme lukemaksi n. 106 milj. euroa. Tosin juuri pidetyssä tarjouskilpailussa kukaan ei suostunut rakentamaan taloa tällä hinnalla. Itseasiassa ainoa tarjous, josta loppuhinta selvisi ylitti tämän budjetoidun arvion ns. reippaasti.

Jokatapauksessa oli loppuhinta mikä tahansa, niin Kiasman, Oopperatalon ja tulevan Musiikkitalon hinnat vetävät väkisinkin iloisen veronmaksajan ilmeen ns. peruslukemille. On riemastuttavaa huomata, että kyseisten kolmen rakennuksen rakennuttamiskustannukset tulevat olemaan n. 325 milj. euroa, kun hinnat muutetaan tämän päivän rakennuskustannusten mukaiseksi hinnoiksi. Näiden lisäksi tulevat erikseen vielä käyttö- ja ylläpitokustannukset, jotka ovat perinteisesti olleet huomattavia (kaikki palkkakustannukset, hankinnat, vierailijat, ylläpito jne.).

Tietysti luonnon ja kalakannan säilyttäminen ei ole niin tarkeää, kuin ooppera ja sirkushuvit köyhälle kansalle.

Joku sanoi, kun nyt muutamat noista olusista, että kun EU alkoi pyöriä niin ensimmäinen mikä tuli oli oluen hinnan rajua alennus.
Saatiin kansa  humaltumaan ja kaikenlainen EU-kritiikki jäi pieneksi.

Huh hah hei ja ryyppy murheisiin.
Kaikki valta tekoälylle!

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16861
    • http://www.samila.1g.fi
Musiikista ja taiteesta noin ihan ylipäätänsä
« Vastaus #77 : 26.04.08 - klo:10:16 »
Tämä on valitettavan tyypillistä julkiselle rakentamiselle. Midän seurakunnan leirikoti maksoi 1 miljoonan, kun se esiteltiin valtuustolle. Nyt kun se on kohta valmiina niin hinta on kolme miljoonaa. Tämä kerroin kolme on julkisen rakentamisen peruskivi. Kaikki hinnat voi kertoa sillä niin on likempänä realismia
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa An-na

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 857
Re: napunapunaputellen
« Vastaus #78 : 26.04.08 - klo:23:55 »
Lainaus käyttäjältä: "tosikkoko"
Eipä varmaan kannata kiistellä kumpi on parempaa sillä molempia (kulttuuri, luontoelämykset) tarvitaan eri muodoissaan.


En minä siihen pyrkinytkään, että kumpi olisi parempaa, vaan pointtini oli se, että kyllä se luonnon ylläpitäminenkin maksaa. Itse nautin molemmista, viimeksi tänään Haltialan metsissä ja illalla Taikahuilun parissa, tosin kyllä lämpiön puolella ravintolahommissa, mutta kyllä sitä musiikkia välillä sinnekin kuuluu.

Ja ooppera, miksi se on elitistinen harrastus? En sulata tuota kommenttia sitten millään. Jokaisella on mahdollisuus tutustua oopperaan, ja koska valtio sitä taidemuotoa tukee, pysyvät lippujen hinnat kohtuullisina. On tietenkin totta, että muualta kuin pk-seudulta on suurempi kynnys lähteä oopperaan, mutta joskus voi tehdä vaikka pienen retken Helsinkiin ja käydä samalla oopperassa tai baletissa.

Varsinkin 1700- ja 1800-luvuilla ooppera oli koko kansan huvia, ja oopperat olivat hyvinkin kansantajuisia. Elitismin maine on syntynyt viime vuosikymmeninä, mutta mielestäni turhaan. Jos joku ei ole oopperassa käynyt, olisi ehkä syytä mennä. Tänäkin keväänä on vielä mielenkiintoisia produktioita tulossa, mm. Franz Leharin Iloinen leski, kepeä operetti, jossa on useita monelle tuttuja melodioita (mm. punschen kommer, vilja-laulu, muitakin) ja Aulis Sallisen Punainen viiva, joka on vähän nykyaikaisempaa, mutta tarina koskettaa varmasti.

Ja ooppera työllistää yli 800 eri alan ihmistä, kai satman sen tietää, ei tarvitse lähipiirissäkään kovin kauas mennä kun sellainen jo löytyy, vai mitä.

Poissa tosikkoko

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 858
Musiikista ja taiteesta noin ihan ylipäätänsä
« Vastaus #79 : 27.04.08 - klo:00:30 »
Lainaus käyttäjältä: "seppos"
Tämä kerroin kolme on julkisen rakentamisen peruskivi. Kaikki hinnat voi kertoa sillä niin on likempänä realismia

jos haluaa laskea tarkemmin niin kannattaa kertoa piin arvolla  :lol:

Poissa tosikkoko

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 858
Re: napunapunaputellen
« Vastaus #80 : 27.04.08 - klo:00:38 »
Lainaus käyttäjältä: "An-na"
On tietenkin totta, että muualta kuin pk-seudulta on suurempi kynnys lähteä oopperaan, mutta joskus voi tehdä vaikka pienen retken Helsinkiin ja käydä samalla oopperassa tai baletissa.

onneksi oopperaa on nautittavissa muuallakin ettei sen vuoksi tarvitse välttämättä mennä Helsinkiin. esim itse asiassa tähän mennessä en ole nähnyt yhtään oopperaa Hesassa mutta jokusen muualla, muistaakseni kolmella eri paikkakunnalla  :wink:

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16861
    • http://www.samila.1g.fi
Musiikista ja taiteesta noin ihan ylipäätänsä
« Vastaus #81 : 27.04.08 - klo:10:15 »
Lainaus käyttäjältä: "tosikkoko"
Lainaus käyttäjältä: "seppos"
Tämä kerroin kolme on julkisen rakentamisen peruskivi. Kaikki hinnat voi kertoa sillä niin on likempänä realismia

jos haluaa laskea tarkemmin niin kannattaa kertoa piin arvolla  :lol:


Ei pidä paikkaansa. Oikeampi luku saadaan, kun alkuperäinen luku kerrotaan piin ja luonnollisen logaritmin e painotetulla keskiarvolla. :D  :D  :smt051
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Re: Paljonko on paljon?
« Vastaus #82 : 27.04.08 - klo:10:17 »
Lainaus käyttäjältä: "Viisveisaaja"
Jokatapauksessa oli loppuhinta mikä tahansa, niin Kiasman, Oopperatalon ja tulevan Musiikkitalon hinnat vetävät väkisinkin iloisen veronmaksajan ilmeen ns. peruslukemille. On riemastuttavaa huomata, että kyseisten kolmen rakennuksen rakennuttamiskustannukset tulevat olemaan n. 325 milj. euroa, kun hinnat muutetaan tämän päivän rakennuskustannusten mukaiseksi hinnoiksi.


Niinpä niin. Emmehän me tarvitse kirjastojakaan. Maksakoot kansalaiset itse kirjansa. Emmekä tarvitse liikuntasalejakaan. Liikkukoot luonnossa. Mitä me teemme jäähalleille, kun luonnonjäälläkin voi liikkua.

Kirjastot, oopperat, jäähallit, liikuntahallit, jalkapallokentät ja musiikkitalot maksavat.

On se vaan kummallista, että valitetaan oopperasta ja musiikkitalosta, muttei liikuntahalleista, jalkapallokentistä, jäähalleista, tenniskentistä, jotka maksavat maltaita ja joissa veronmaksajien rahaa poltetaan.

Kas kun ei ole kritisoitu sinfoniaorkestereitä ja sinfoniettoja. Niitähän on Suomessa vähän alle 20 ja nehän vievät isot rahat. Entä teatterit. Suomessa on kymmeniä isoja teattereita ja satoja pienempiä. Lähimain kaikki teatterit käyttävät veronmaksajien rahoja tulipa ne sitten valtiolta tai kunnilta. Puhumattakaan taitelijoiden toimitiloista, jonka kunnat kustantavat. Lisäksi Suomessa on inhottava taitelija-apuraha, jonka sekin maksaa maltaita kansalaisille.

Pannaan vielä verot valtion maksettavaksi.
Acta, non verba.

Poissa apellikka

  • "Silmäisi eteen, Jeesus..."
  • Viestejä: 108
Musiikista ja taiteesta noin ihan ylipäätänsä
« Vastaus #83 : 27.04.08 - klo:14:43 »
Tulkaa kesällä Savonlinnaan - tarjolla on niin luontoa kuin oopperaakin!

Poissa mt

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2621
Musiikista ja taiteesta noin ihan ylipäätänsä
« Vastaus #84 : 27.04.08 - klo:15:07 »
Oopperan, musiikkisalien, orkestereiden ym. helsinkiläisten kustannuspaikkojen tulopuolelle pitäisi kansantalouden tasolla laskea myös Savonlinnan, Kuhmon, Viitasaaren, Mustasaaren, Mikkelin, Joroisten ym. musiikkijuhlien taloudellinen vaikutus niiden kotipaikoilla. Euromääräisiä tietoja saanee kunnanjohtajilta. Elävä ja korkeatasoinen musiikkielämä on myös mm. musiikkiopistotoiminnan ja yleensäkin soittoharrastuksen edellytys ja kasvualusta. Mikäli muistan nuoruusaikoja, niin soitonharrastus ei painottunut ylempiin tuloluokkiin, joiden edustajia pikkukaupungissa oli kaiken lisäksi varsin vähän.

Helsingin herrat siis verorahoillaan osaltaan ylläpitävät pienten paikkakuntien vireää kulttuurielämää, mikä edistää älykkään ja henkisesti joustavan työvoiman tuotantoa noilla alueilla, jos nyt asiaa halutaan talouselämän näkövinkkelistä katsoa.

Teatterielämässäkin asiat lienevät samalla mallilla.

Mitä musiikkitalon kustannuksiin tulee, niin joku asiaa paremmin muistava voisi kertoa, miten ja millä hinnalla Heureka saatiin aikoinaan pystyyn.

Musiikkitaloa sinänsä pidän tarpeellisena. On surkeaa, että kaupungissa on erinomaisia orkestereita, mutta soittopaikkana vain akustisesti huono ja vielä huonompi sali. Arkkitehtia en nyt mainitse.

Mt

P. S. Mielipiteeni esitin jäävittömänä, koska en nykyisin mainitsemiani palveluita käytä.

Poissa mt

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2621
Musiikista ja taiteesta noin ihan ylipäätänsä
« Vastaus #85 : 27.04.08 - klo:20:35 »
Vastaanpa omaan tiedusteluuni, kun löysin viisautta netistä.

Lainaus käyttäjältä: "mt"
Mitä musiikkitalon kustannuksiin tulee, niin joku asiaa paremmin muistava voisi kertoa, miten ja millä hinnalla Heureka saatiin aikoinaan pystyyn.

"Urakoitsijat ihmettelivät toistensa sisään työntyviä peruskappaleita ja antoivat kasinotalouden loppuajan pöhöttämiä epäluuloisia tarjouksia, niin suuria, että koko hanke oli kaatua. Tarjouskilpailu uusittiin toisen muotoisena: Urakoitsijat kertoivat säätiölle yksikköhintansa ja arvion kokonaiskustannuksista. Jos jäädään alle, tasataan säästö. Jos menee yli, kumpikin maksaa.

Näin rakennustyö pääsi liikkeelle, ja joulukuussa 1988 ihmeteltiin kaikkien julkisten rakennushankkeiden Elmoa: Kolme tyhjätaskuista fyysikkoa oli saanut idean 1982, puolitoistasataa miljoonaa oli kerätty ja talo oli valmis seitsemän vuotta myöhemmin ja, yhä uskomattomampaa, rakennuskustannukset ja -aika oli alitettu!"
(Lähde: http://www.heureka.fi/portal/suomi/yleista/arkkitehtuuri/)

Mt