Tämän luin/ tätä luen/ harkitsen ainakin XIII

[myyrä]

Olen viime aikoina alkanut ostamaan hyvin varustelluista divareista hyviksi tietämiäni kirjoja. Yleensä olen jo lukenut ne pääkirjastosta, mutta nyt kun tuo liikkuminen alkaa olla huonompaa kaikilla vehkeillä ja haluaisin lukea kirjat uudelleen, niin etsin niitä netistä. Pari tällaista on olleet arkkimandriitta Panteleimonin "Valamon Paterikon: Luostarin isien elämäkertoja" (Valamon luostari 1989). Kirja on kuvitettu ja erittäin mielenkiintoinen sopien myös hartauskirjaksi. Priimakuntoinen kirja löytyi Luumäeltä divarista nimeltä Punaparta. Toinen hyvin kiinnostava on Walter McClintockin "Mustajalat elämää intiaanien parissa", alkuperäiseltä nimeltään "The Old North Trail, or Life, Legends and Religion of the Blackfeet Indians" (Otava 2004). Kirja on Antti Tuurin suomentama ja myös tämä on kuvitettu. Monet sen kuvista ovat nykyisin maailmanmaineessa alkuperäisyytensä takia. Tämä löytyi Reisjärveltä.

Nyt lueskelen mainiota kasvikirjaa nimeltä Markku Ranta: "Villit vihreät kaupungit - Suomen kaupunkikasvio (Vastapaino 2016). Kirja on uusi ja uudenlainen kasvikirja painottuen kaupunkeihin. Tällaiselle on Suomessa ollut tarvetta, eikä vähiten itselleni. Kirjasta oli mainossa Facebookissa ja sain siitä alennuksen.

[myyrä]

Nyt lueskelen mainiota kasvikirjaa nimeltä Markku Ranta: "Villit vihreät kaupungit - Suomen kaupunkikasvio (Vastapaino 2016). Kirja on uusi ja uudenlainen kasvikirja painottuen kaupunkeihin. Tällaiselle on Suomessa ollut tarvetta, eikä vähiten itselleni. Kirjasta oli mainossa Facebookissa ja sain siitä alennuksen.

Korjaus: Kasvikirjan tekijä on FT Pertti Ranta, kaupunkiekologi ja maan johtavia kasviasiantuntijoita.

[öppiäinen]

^Minulla on hyllyssäni tuollainen kuin Helsingin kasvit. Kaupungeissa on uein monipuolisempi kasvisto kuin maaseudulla, ja Helsingistä tuli siellä asuessani bongattua jos jotakin. Liikennevaloissa autokaistat molemmilla puolillaan kasvava suopayrtti, maukasta litulaukkaa, tuoksuvaa rohtomesikkää Hietalahden telakan rautatien varrelta, jne. Tuomiokirkon rappusiltakin taisi löytyä satakunta eri kasvilajia.

[Riitta-mummi]

Minulla on menossa 3. osa Laila Hietamiehen Kannas-sarjasta, Hylätyt talot, autiot pihat. Matti sai vihdoin tänään pitkään jonottamansa Anneli Kannon Lahtarit.

Sodan hurjuus ja kurjuus, Viipurin menetys 20.6.1944 tulee silmille ja sydämelle minun kirjassa.
Oliko mahdollista, että Viipuri menetettiin siksi kun majuri Bäckman ei byrokraattina antanut ammuksia ajoissa joukoille ?

Matin isosetä ammuttiin Länkipohjassa, muka akitaattorina. Totuutena puhutaan olleen sen, että valkoinen lestadiolais-naapuri oli kade Heikki P;n uljaasta hevosesta jota ostatteli, mutta ei saanut.
Ei Heikki ollut muuta kuin kyläkunnan fiksuin mies. Häneen puheensa ihmisoikeuksita tulkattiin vasemmistolaisuudeksi. Valkoisiin lukeutunut veljensä, Matin isoisä, koetti ehtiä apuun, mutta surma oli ehditty tehdä.
Leski oli raskaana 6. lapsestaan. Hän juoksi metsiä myöden 4 - 5 kilometriä Porkkolaan apua hakemaan. Liian myöhään.

[myyrä]

^Minulla on hyllyssäni tuollainen kuin Helsingin kasvit. Kaupungeissa on uein monipuolisempi kasvisto kuin maaseudulla, ja Helsingistä tuli siellä asuessani bongattua jos jotakin. Liikennevaloissa autokaistat molemmilla puolillaan kasvava suopayrtti, maukasta litulaukkaa, tuoksuvaa rohtomesikkää Hietalahden telakan rautatien varrelta, jne. Tuomiokirkon rappusiltakin taisi löytyä satakunta eri kasvilajia.

Tuomiokirkon rappusilta löytyi v.1986 laskennoissa muistaakseni 73 lajia eli hirvittävä määrä. Pitää paikkansa, että kaupunkien lajisto on monipuolisempi kuin maalla. Vanhat linnoitus- ja varuskuntakaupungit on kiinnostavia "venäläiskasviston" takia. Hevosten rehun ja maamassojen mukana tuli ja ympäristöön levisi melko eksoottisia kasveja Suomen oloihin. Tällaisia kaupunkeja ovat mm. Helsinki, Tampere, Hämeenlinna ja Lappeenranta. Kirjassa on muuten Tampereen kasveista 10 sivua, koska se on otettu vertailuun muitten "runkokaupunkien" eli Hesan, Vantaan ja Oulun kanssa. Kaikista kasveista on hyvät värikuvat ja pitkästi hauskastikin kirjoitettua tekstiä. Lisäksi luetteloja, karttoja ym. Kuvaajia on ollut monta, mutta kovan työn takana tuollainen kirja on. Suopayrttiä on muuten käytetty jos jonkinlaiseen tarkoitukseen; mm. saippuan tavoin villavaatteiden värjäämiseen, kerittävien lampaiden ja hiusten pesuun, lääkkeenä maksatautiin ja yskään ja on sillä pyritty lisäämään oluen vaahtoisuuttakin. Sisäisestä käyttämisestä luovuttiin, kun huomattiin kasvin olevan myrkyllinen. Kauniita kukkia se kyllä tekee.

[Riitta-mummi]

Muisteluissani olen pariin otteeseen käyttänyt luonnehdintaa ' evakkotyttö' itsestäni.
Siitä oltiin myös toista mieltä.
Nyt Laila Hietamiehen kirjassa kerrotaan, että Lappeenranta oli evakoitu Viipurin valtauksen aikaan  kesäkuussa 1944, m.o.t.

Terveisiä Pyryharakalle Luumäkeen. Siellä olin evakossa. Ja kiitos Pääsiäistervehdyksestä joka tuli Belgiasta !

[donpate]

Luin jonkun kirjoittaman kirjan Alamos, kertoi ydinaseen kehittämisestä Yhdysvalloissa. Aika oli ajanut kirjasta ohi.
Nyt aloittelen Philipp Vanderbergin Faaraoiden kirous opusta. Dokumentti pohjainen kertomus Tutankhamonin hautalöydön ajoista, mystisistä kuolemista ym. vaikeuksista.

[Riitta-mummi]

Anneli Kanto:Lahtarit.
Ilmajokelaispoikien sotaretkeä kevään 18 sisällissodassa seurataan tammikuusta toukokuun puoliväliin. Mm Länkipohjan, Tampereen ja Viipurin taisteluiden ja matkan varrella koettujen tapahtumien jälkeen tuloksena on rikkoutuneita ihmisiä, osan heistä suunnitellessa jo eteenkinpäin elämäänsä, jossa tuota rikkinäisyyttä siirtyy muillekin.

Lohduttaviakin hahmoja on, toinen heistä kuolee, toisen voi kuvitella selviytyvän elämässään hyvin eteenpäin, kaikesta koetusta huolimatta.

Historiallisiin tapahtumiin vankasti pohjautuvien kerrontasirpaleiden ohessa vilahtaa synkkien sävyjen seassa myös huumoria.

Nyt olen minäkin lukenut kaksikolmasosaa tätä tositapahtumiin ja todellisiin ihmisiin pohjautuvaa kuvausta Vapaussodan tapahtumista valkoisten suunnalta nähtynä.

Vaikka Lahtarit on hyytävän ja kuvottavan todellista kuvausta, on Anneli Kanto mainio ihmistyypittelijä ja murteiden taitaja. Etenkin pohjalaismiehet ovat samaa tasoa kuin Väinö Linnan hämäläisjermut.

Empä tiennyt männävuosina Messukylän kirkossa vihkiäisissä ollessani millainen sota sekä kirkon sisällä, ulkopuolella, tornissa ja hautausmaalla oli käyty.
Siinä taistelussa haavoittui kuolettaasti 14-vuotias Onni Kokko, jolle Mannerheim myönsi IV luokan vapaudenristin nuorimpana koskaan sen saaneena. Onni oli jääkäri Oskar Peltokankaan lähetti. Peltokangas kaatui Messukylässä.

Kuvaus körttinuorukaisesta jonka oma päälikkö ampui selkään, ja jonka morsian arkuttajana löysi ruumispinosta puhutteli moraalisesti kahdellakin tapaa.

En yllättyisi vaikka tämä kirja olisi Finlandia-ehdokkaana.

[donpate]

Luin Jack Higginsin Papin shakin, toiminta kirja joka sijoittui Irlantiin. Se oli silloin euroopan kriisialuetta, muistan hyvin kun uutisissa oli usein juttua murhista ja pommiiskuista.
Nyt Hotakaisen Henkireikä, vaikka ykskaks alkoi tuntua että olen jo sen lukenut.

[Riitta-mummi]

Nyt luen Anneli Kannon aiempaa teosta, Veriruusuja. Se on ikäänkuin Lahtareiden ' sisarkirja'  samoista Sisällissodan tapahtumista Valkeakoskelta nähtynä.
Naiskaartilaisten elämä, toimet ja kohtalot on rankasti, mutta osin myös hauskasti kuvattua fakta-fiktiota.

On aika hurjaa luettavaa, mutta olen nyt tähän aiheeseen kiinnostunut.

[1944]

^
Yritän saada luettavakseni mainitun kirjan. Olen noita etsinytkin. Ensinhän kirjoitti voittaja oman historiansa. Sitten tappion kärsinyt omansa, mutta keskittyi niin kovin kuvaamaan kuoleman kenttiä, että kaikkia en ole lukenut.
Jospa tuo kertoisi niistä arkisista asioista. Milloin oli nälkä, milloin joku asia nauratti, milloin juostiin lujaa.

[myyrä]

"Huhtikuulla 1977 tulin Suolahden nuorisopastoriksi mukanani Marjatta-vaimo ja kolmevuotias esikoisemme, Johanna. Edellisen kesän olin ollut teologiharjoittelussa Konnevedellä, ja siellä ihastuimme keskisuomalaiseen maisemaan, mukaviin ihmisiin, joilta puuttui savolainen vääntely ja pohjalainen itsellisyys...

(Alpo Järvi)

Lainaus on nidotusta lehdestä "Herättäjä-Yhdistyksen Suolahden paikallisosasto 30 vuotta - Muistumia ystäväkansan vaelluksesta vuosien varrelta. Lehden on koonnut seurakuntaneuvos Päiviö Turtiainen Suolahdesta.

Olen saanut tämän lehden eräältä ystävältä.Paikallisosaston syntysanat lausuttiin 12.3.1978 ja yhdistyshän täyttää ensi vuonna 40 vuotta. Kirkkoherra Pekka Palho halusi, että Suolahteen perustetaan paikallisyhdistys, koska sellainen piti olla hänen mielestään joka seurakunnassa olla. Yhdistys perustettiin Alpo ja Marjatta Järven kotona Satamakadulla sunnuntaina 12 päivänä maaliskuuta 1978. Läsnä oli 23 henkilöä. Paikallistoimikuntaan valittiin Alpo Järvi, Paavo Makkonen, isäukko, Varpu Moilanen ja Aino Palho...

Lehdessä on paljon asiaa, historiaa (myös koko Keski-Suomen herännäisyydestä) ja henkiöesittelyjä ja heidän ajatuksiaan. Minulle melkein kaikki tuli jollakin tavalla tutuiksi jotakin kautta. Mainitaan paikkakunnalla vaikuttaneita körttipappeja ja maallikoita seurapaikkoja unohtamatta. Maallikoista voisi mainita monia, mutta erityisesti lehdessäkin korostetaan Katri Taanilan merkitystä. Hänen kirkkonäytelmänsähän tulivat tunnetuksi ympäri maata.

Monesti tulee palattua sinne Keiteleen lahden rannalle Varjolaan. Muistan monet ja monenlaisetkin seurat. Nuoruuden hurjinta aikaahan sitä silloin tuli elettyä, mutta mukava niitä aikoja ja ihmisiä on silti muistella näin jälkeenpäin.

[donpate]

Hotakainen olikin tuttuakin tutumpi (?), palautui mieleen kun kirjanluku edistyi. En sitä uudelleen loppuun asti lukenut vaan pienennän ikkunalaudalla olevaa pinoa. Aloittelen Mikko Juvan Aika etsiä ja aika löytää kirjaa, en muista mistä tämäkin on pinoon tullut, jokin asia on saanut sen ottamaan mukaan (keräilijä luonnekko?), vieraitten sukujen sukukronikat eivät ole kovin korkealla lukuharrastuksessani, luetaan kumminkin olihan hän aikansa vaikuttajia.

[öppiäinen]

Yllättävä terveysuutinen: Paksut reidet ovat yhteydessä hyvään sydänterveyteen. Peräti 62 senttiä on tutkimuksessa todettu ihanne  . Saa olla lihasta tai läskiä täytteenä, ihan kumpaa vain. Ks. http://www.health.harvard.edu/staying-healthy/big-thighs-may-be-wise

Piti mitata oma ja hyvältä vaikuttaa tilanne.

[vn]

Ai sellaista...
Pyöräilijöillä ja luistelijoilla paksut reidet, kuten Eric Haidenilla aikoinaan...
Mulla ehkä enempi maratoonarin reidet...kuulun siis ns. diisseliurheilijoiden joukkoon