Mitä sitten tulee kirkon ydinviestiin niin olen ymmärtänyt, että yksin uskosta, yksin armosta - olen myös ymmärtänyt, ettei ihmisellä ole mitään valtuuksia olla taivaan portin vartija,
Mikäli yhtään tunnen Lutherin teologiaa, niin asia menee teoriassa pääpiirteittäin näin:
On totta, että se ihminen, jonka Jumala on yhteyteensä valinnut, pelastuu yksin Kristuksen uskosta.
Vaikka näin onkin, täällä elävä kristitty ei ole vielä taivaassa, vaan elää tätä jokapäiväistä maallista elämää.
Hänen uskovaisuutensa ei vapauta häntä Jumalan asettamista laeista ja säädöksistä.
Lutherin mukaan ihmisen lihalle pitää koko ajan lukea kovaa lakia, jottei se ylpistyisi. Thomas Wilcoks lisäisi tähän varmaan vielä lisäliitteen: "ja ettei siitä lihasta tulisi sellaista, että se alkaisi halveksua muita".
Luther kirjoittaa, että ihmisen hengelle/sydämelle (vai mikä lie ihmisessä se osa, joka voi olla yhteydessä Jumalaan) tulee lukea vain Jumalan armo, ilman vähäisintäkään lain ripettä. Laki ja armo ovat koko ajan 100% voimassa, kukin omalla paikallaan.
Lakia ei saa sotkea sinne, missä on armon ja Kristuksen paikka, ja armoa ei saa sotkea sinne, misä on lain paikka.
Uskonnolliset ongelmat syntyvät pääosin siitä, että lakia luetaan väärässä paikassa ja armoa julistetaan väärään paikkaan.
Näin ymmärrän Lutherin asiaa pohtineen ja opettaneen. Mitä tuo kaikki käytännössä tarkoittaa, joku palstan teologi osannee sen varmaan selittää.
ja paras merkki siitä, ettei joku sitä ole, on että ilmoittaa tälläinen vartija olevansa
Aivan yhtä hyvä merkki on myös se, jos ihminen sanoo, että hän ei ole taivaan portin vartija.
Paras merkki löytyy Jumalan sanasta, Raamatusta, jossa Hän sanoo, että Hän on se, joka porttia vartijoi.
Se, että ihminen puhuu omasta raamatuntulkinnastaan, ei tarkoita sitä, että ihminen yrittäisi vartioida taivaan porttia, tai edes pyrkisi siihen.
Toisella tapaa uskovasta helposti vain tuntuu siltä, että tuo toinen yrittää olla jotakin, tuon toisen motiivit ovat likaiset yms.
Ja oikeassahan hän tuon henkilön motiiveista on. Se joskus jää huomaamatta, että omat motiivit ovat kokonaisuutena katsottuna samanlaisia.
Se että nämä erinäiset lahkot ja kirkolliset konservatiivit sitten viettävät aikaansa evoluution, ihmisten makuuhuoneiden ja naispappeuden parissa, vaikuttaa minusta olevan hyvin pahaa luistamista pois kirkon armon radikaalista, yli-inhimillisestä, mystisestä sanomasta.
Jos Jumalan Pyhä Laki taikka Kristuksen tarjoama ansioton Armo vesitetään, ei noista ed. mainitsemistasi asioista liene mitään kauaskantoisempaa hyötyä.
Jos lakia ja armoa ei vesitetä, ei noista seikoista mitään haittaa ole.
Armon ja lain unohtaminen ja/tai niiden lukeminen sellaisiin paikkoihin, joihin ne eivät kuulu, johtaa luisumiseen pois siitä, mihin kirkko on asetettu.
Evoluutioteoriat tai kreationismit yms. eivät pysty tuota luisumista mielestäni aikaansaamaan, ovat siihen liian heikkoja.
Kaikki näytämme olevamme omilla tavoillamme huonoja kristittyjä, toivottavasti ystäviä myös.
Thomas Wilcoks lopettaa teoksensa "Kallis Hunajanpisara" suunnilleen näillä sanoilla. Hän kehoittaa ilmeisesti asiat oikein ymmärtänyttä kristittyä suhtautumaan rakkaudellisesti niihin kristittyihin, jotka eivät ajattele samalla tavalla, kuin hän.
---
10 sivua täynnä, lukkoon.
