Politiikkaa, osa 14

[öppiäinen]

Hallituksen tarkoitus ei olekaan minkään puolueen kannatuksen nostaminen tai toisen laskeminen. Hallitus on valtakunnan yhteisiä asioita edistävä toimeenpaneva elin.

Näinhän se tietysti periaatteessa olisi, mutta käytännössä kyllä hallituspuolueet joutuvat ajattelemaan myös kannatustaan.

Juha Sipilälle muuten kunnia siitä, että piti sitä valtakunnan yhteistä asiaa (siten kuin hän sen ymmärsi) Keskustan kannatusta tärkeämpänä. Tosin ei hän sydämestään niin perikepulainen edes tainnut olla. Menee rivikansanedustajana vähän hukkaan nyt, vaikka saattaa toki taustalla jotain naruja vedellä. Olisin nähnyt esim. elinkeinoministerinä mielelläni; ehkäpä niitä asioita ymmärtäisi.

Kunnioitan myös poliitikkoja, jotka pidättäytyvät ns. siltarumpupolitikoinnista. Vaikka Susanna Koskesta muuten ajattelisi mitä, niin Vaasan keskussairaalan laajan päivystyksen vastustaminen oli selkärankaista. Itse asiaan en ota kantaa (ts. oliko siinä päivystyksessä järkeä vai ei), mutta kun oli sitä mieltä ettei, niin eipä vetänyt kotiinpäin eikä edes omaa uransa ajatellut - sehän sitten maksoi hänelle paikan eduskunnassa.

[luterilainen]

On vaikea nähdä, jos on laput silmillä.

No jos on punavihreät silmälaput silmillä onkin vaikea nähdä EU-jättisopimuksen tuloksesta sen, miten Suomi saa maksaa enemmän.
Onnistumisen paikkoja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei koe sopimuksesta juurikaan löytyvän.

– Suuri valiokunta antoi Marinille viime viikolla sellaisen evästyksen, että tärkeintä on saavuttaa sopu. Jos tämä on tärkeintä, silloin Suomi tietysti saavutti jotain.

Halla-aho huomauttaa, että muut maat eivät kuitenkaan asettaneet tällaista prioriteettiä.

– Esimerkiksi pienet nettomaksajat, niin sanottu niukka nelikko, saivat kasvatettua omia jäsenmaksupalautuksiaan ja hyvin konkreettisesti hyötyvät omasta tiukasta neuvotteluasenteestaan. Suomen tulos neuvotteluissa on se, että Suomi saa maksaa enemmän. On vaikeaa nähdä, että Suomi olisi saavuttanut neuvotteluissa yhtään mitään, ei taloudellisesti eikä poliittisesti.

Miksi koronapommi jysähti taas hallituksen syliin, vaikka koronan toiseen kierrokseen oli kuukausikaupalla aikaa varautua? 

Lähteet

Jussi Halla-aho EU-jättisopimuksesta: "On vaikeaa nähdä, että Suomi olisi saavuttanut neuvotteluissa yhtään mitään"
https://yle.fi/uutiset/3-11458120

Näin koronapommi jysähti taas hallituksen syliin – sisäpiiriläiset avautuvat: ”Tulipaloja on ollut koko ajan”
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006610139.html

[Pena]

EU on yhteisö eikä sosiaalitoimisto. Ei sinne lähdetä neuvottelemaan Suomelle etuuksia vaan ratkaisuja yhteisiin ongelmiin. Maamme puolta toki pidetään, mutta se ei ole ainoa eikä edes tärkein tavoite.

[öppiäinen]

EU on yhteisö eikä sosiaalitoimisto.

Millaisena yhteisönä EU:n näet?

Joidenkin mielestä se on arvoyhteisö, mutta mitä ne arvot sitten olisivat? Itse voisin kannattaa vaikkapa pyrkimysta hyvään sijoitukseen Freedom Housen listauksissa, ja kyllähän EU-maat siinä yleensä pärjäävät. Mutta toisenlaisiakin näkemyksiä varmasti on, ja kuulisin niistä mielelläni.

Demokratia, kansalaisyhteiskunta, hallinnon läpinäkyvyys, ilmaisunvapaus, tasa-arvo, ihmisoikeudet, sun muuta nättiä. Se, että Suomi pärjää tuolla saralla hyvin, tekee tästä maasta tai oikeammin yhteiskunnasta minulle myös puolustamisen arvoisen. Täydellisiä emme silti ole, ja tekemistä riittää.

[luterilainen]

EU on yhteisö eikä sosiaalitoimisto. Ei sinne lähdetä neuvottelemaan Suomelle etuuksia vaan ratkaisuja yhteisiin ongelmiin. Maamme puolta toki pidetään, mutta se ei ole ainoa eikä edes tärkein tavoite.

Juuri näin! EU ei ole sosiaalitoimisto vaan tulonsiirtounioni. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo piti neuvottelutulosta pettymyksenä. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahin mielestä hallituksen taktiikka ei onnistunut.

Lähteet

Petteri Orpo: Neuvottelutulos oli pettymys, Suomen saanto jäi tavoitteesta   
https://yle.fi/uutiset/3-11457849

Sari Essayah: Suomi sidottiin EU-velkaan vuosikymmeniksi     
https://www.verkkouutiset.fi/sari-essayah-suomi-sidottiin-eu-velkaan-vuosikymmeniksi/#175d3d4b

[seppos]

Juuri näin! EU ei ole sosiaalitoimisto vaan tulonsiirtounioni. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo piti neuvottelutulosta pettymyksenä. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahin mielestä hallituksen taktiikka ei onnistunut.

Lähteet

Petteri Orpo: Neuvottelutulos oli pettymys, Suomen saanto jäi tavoitteesta   
https://yle.fi/uutiset/3-11457849

Sari Essayah: Suomi sidottiin EU-velkaan vuosikymmeniksi     
https://www.verkkouutiset.fi/sari-essayah-suomi-sidottiin-eu-velkaan-vuosikymmeniksi/#175d3d4b

Ja jos hallituspuolueiden piiristä kysytään, niin astian makua, kuten Kekkonen olisi todennut. Ei pidä pitää mielipidettä minään muuna.

[luterilainen]

Ja jos hallituspuolueiden piiristä kysytään, niin astian makua, kuten Kekkonen olisi todennut. Ei pidä pitää mielipidettä minään muuna.

Kekkoslovakian kansantasavallassa presidentit olivatkin aina kekkosia.

Lähde

Kekkonen https://www.youtube.com/watch?v=tjt-AeJkzf0

[luterilainen]

Pääministeri ja demareiden puheenjohtaja Sanna Marinin vaatiessa lyhyempää työaikaa palkkoja leikkaamatta vieraili Jämsässä tapaamassa tehtaan ja kaupungin väkeä. Hän lupaili vielä uutta lisälousarviota yritysten tueksi.

UPM:n Kaipolan paperitehtaan kohtalo on nostanut pintaan keskustelun Suomen kilpailukyvystä.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen arvosteli voimakkaasti Suomen kustannustasoa ja veroja torstaina avoimessa kirjeessään. Yhtiö oli edellispäivänä kertonut Kaipolan tehtaan sulkemisesta Jämsässä vuoden loppuun mennessä.

Lähteet

Pääministeri Marin vaatii lyhyempää työaikaa: ”Yksi tapa jakaa vaurautta on tehtyjen työtuntien vähentäminen siten, ettei palkkataso heikkene”
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a247b313-f47f-47f8-8d95-93c922c121c0

Hinnoitteleeko Suomi itsensä ulos, jos palkat laskevat kilpailijamaissa? Yritysten pudotuspeli kovenee koronan kurittamilla markkinoilla
https://yle.fi/uutiset/3-11516144

Jussi Pesonen peräänkuuluttaa aitoa teollisuuspolitiikkaa avoimessa kirjeessään: ”Suomalaiset tehtaat ansaitsevat puolustuspuheensa. Niissä tehdään hyvää työtä.”
https://www.upm.com/fi/tietoa-meista/medialle/tiedotteet/2020/08/jussi-pesonen-peraankuuluttaa-aitoa-teollisuuspolitiikkaa-avoimessa-kirjeessaan-suomalaiset-tehtaat-ansaitsevat-puolustuspuheensa.-niissa-tehdaan-hyvaa-tyota/

[Pena]

”Suomalaiset tehtaat ansaitsevat puolustuspuheensa. Niissä tehdään hyvää työtä.”

Ketkä sen työn tekevät? Työläisetpä tietenkin.

[luterilainen]

Ketkä sen työn tekevät? Työläisetpä tietenkin.

Pian ei ole niitä työläisia, koska työnantajat ovat puhuneet pitkään suomalaisen paperiduunarin liian hyvästä asemasta. Kun paperitehdas pannaan maassamme kiinni, niin eihän se mihinkään katoa, vaan se siirtyy Kiinaan, Brasiliaan tai Uruguayhin.

UPM katsoo, että yhtenä perusteena Kaipolan tehtaan sulkemiselle ovat suomalaisten paperityöntekijöiden korkeat palkkakustannukset. Ja eikös UPM:n Björn Wahlroos varoittanut paperikoneiden sulkemisesta jo talvella?

– Jos me hyväksymme kaikki ammattiyhdistysliikkeen vaatimukset, täältä lähtee työpaikkoja – ja niitä lähtee paljon, Wahlroos sanoi tammikuussa.

Pääministeri Marin arvosteli Ykkösaamussa Jämsän kannattavan tehtaan sulkemista. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo pani Iltalehden haastattelussa tehtaan sulkemisen hallituksen syyksi ja varapuheenjohtaja Antti Häkkänen tuomitsi Marinin puheet uhmakkaan vasemmistolaisiksi. Kokoomuksen kansanedustaja Paula Risikko julkaisi sunnuntaina tiedotteen, jossa hän syytti Marinia luokkataistelun lietsomisesta. Suomen Yrittäjät moitti, ettei pääministerin tule puuttua yrityksen toimintaan. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies puolestaan sanoi lauantaina Helsingin Sanomille, että Marinin haastattelun sävy oli yritysten ja elinkeinoelämän näkökulmasta hämmentävä. Häkämiehen mukaan haastattelussa oli syyttelymentaliteetti. Häkämies toivoi, että mieluummin pitäisi rakentaa yhteistyötä ja kannustaa yrityksiä.

Pääministeri Sanna Marin tapaa Metsäteollisuuden johtoa keskiviikkona. Valtioneuvostosta kerrotaan, että tapaamisessa ovat paikalla Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen ja hallituksen puheenjohtaja Ilkka Hämälä. Hämälä on myös Metsä Groupin pääjohtaja.

Lähteet

UPM:n Björn Wahlroos varoitti paperikoneiden sulkemisesta jo talvella: ”Pienen ajan sisällä näin tulee tapahtumaan”
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/49e8684c-d327-4918-a660-cfeb96939dda

Petteri Orpon kova väite: Kaipolan sulkeminen Sanna Marinin hallituksen syytä   
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/56c29945-e5f6-429d-940f-2994f5a162a0

Pääministeri Marin Kaipola-puheiden kritiikistä: "Viittaaminen luokkataisteluun ei ole argumentti ja kertoo lähinnä historiattomuudesta"
https://yle.fi/uutiset/3-11518862

Pääministeri Marin tapaa Metsäteollisuuden johtoa keskiviikkona – valtioneuvostolähteet: kyse ei ole Kaipola-kriisipalaverista
https://yle.fi/uutiset/3-11519416

[Pena]

Kokoomuksen kansanedustaja Paula Risikko julkaisi sunnuntaina tiedotteen, jossa hän syytti Marinia luokkataistelun lietsomisesta.

Jospa olisi aika lietsoakin, kun Wahlroos ja kumppanit koettavat uhkailemalla johtaa maatamme?

[1944]

Aitioista huutelu on helppoa.

[Pena]

Jospa olisi aika lietsoakin, kun Wahlroos ja kumppanit koettavat uhkailemalla johtaa maatamme?

Vakavammin: Olen samaa mieltä kuin Mauno Koivisto. Ei pidä provosoitua vaikka provosoidaankin. Toivottavasti niin talouselämän kuin valtionjohdon vaikuttajat jättävät kaikenlaisen lietsomisen sikseen!

[luterilainen]

Vakavammin: Olen samaa mieltä kuin Mauno Koivisto. Ei pidä provosoitua vaikka provosoidaankin. Toivottavasti niin talouselämän kuin valtionjohdon vaikuttajat jättävät kaikenlaisen lietsomisen sikseen!

Teknologiateollisuuden Minna Helteen mukaan harva yritys pystyy ensi vuonna kahden prosentin palkankorotuksiin.

Lähde

Teknologiateollisuus varoittaa koronan vieneen palkankorotusvaran – työntekijäpuolen Teollisuusliitto pitää keskustelua ennenaikaisena

https://yle.fi/uutiset/3-11518670

[Erakko]

Erakko ymmärtää kyllä asian sillain että on yrityksiä, työnantajia ja työntekiötä.
Penyrittäjä on itse näitä kaikkia. isot yritykset antaa töitä työntekiöille tehtäväksi ja katsovat mitkä ovat kannattavuuden ja voiton teon rajat sekä riskit yritystoiminnassa.
työntekiä taas tekee työn ja saa korvauksen tekemästään työstä sen tarpeellisuuden kannattavuuden mukaan, jos työntekiä vaatii enemmän kuin työstä voi maksaa ei yritys voi toimia kannattavasti ja toiminta loppuu