Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: 1944 - 06.02.17 - klo:20:27
-
Avaan tämän ketjun, kun on vähän asiaa. Entisen löysin, mutta se oli kovin outo. Toivottavasti ei sanota nyt sokeaksi.
Uuutta lunta kun on sadellut, niin ruokintapaikaltamme poistuneet isot linnut harakka ja närhi palasivat heti takaisin. Lumi piilottanee ruokamahdollisuudet. Harakka on hyvin epäilevä lintu, sillä se ei tahdo uskaltaa nokkia kauraa maanrajassa ketjussa heiluvasta automaatista. Luullee sitä ansaksi. Närhi taas nokattuaan kerran tajuaa, että tämä on turvallinen juttu, syö nopeasti ja lehahtaa kuusiin lepäämään.
Punatulkkuja ei ole, aika vähän on ollut metsätiaisiakin (hömö- ja muut tiaiset). Tali- ja sinitintit ovat enmmistönä. Varpusetkin piilevät muualla. On hyvä, että olen näillä kovilla pakkasilla Kankaalassa, niin saan asiallisia havaintoja.
En ollut "vedossa", kun oli pihabongauspäivä, että tietoni jäivät ilmoittamatta. Enkä innostu pönttöjutustakaan televisiossa, olen omaa menoani harrastanut ikäni, siis rustaan uusia pönttöjä ja varhaiskeväällä puhdistan puissa olevat.
-
Pahuksen naakat, kun taas oli ehtinyt mennä piippuun pesimään. mrr.
Ei raaskis ennenkun ovat saaneet poikueensa pois sieltä, vaikka toisaalta, jos ei kohta tyhjene ja grillausaika alkaa, niin kyllä nuohoan pahuksen pesät mäkeen.
Yks aamu meinasin saada sydärin, kun pöllö pisti huu huu kun olin menossa toimistoon.
-
Nyt on jo västäräkkikin nähty. Tuleeko pääskykin ennen pääsiäistä?
-
Äsken mustarastaita ja punarinta tässä pihalla.
Minä jälkijunassa näissä lintujutuissa.
-
Iloni on punarinta nurmikolla, mutta erikoisempaa olemme saaneet nähdä jo kahtena päivänä kun sepelkyyhkypari on tullut sille ruokapaikalle johon vien variksilleni kaikenlaista syötävää.
Nämä taitavat olla kuorittujen auringonkukansiemenien perään. Harakatkin niitä himottelevat. Joudun välillä koputtamaan ikkunalasiin jotta muillekin jäisi.
Ensin söivät harakat, sitten n. tunti sitten tulivat kyyhkyt ja juuri äsken Klaus ja Kaisa ja etsivät jämiä.
Sepelkyyhky on huhuillut jo jonkin aikaa takametsässä. Ne suosivat tätä meidän lähitienoota. Muutama vuosi sitten kerroin emosta joka ruokki naapurin tammen oksalla kuvustaan poikasta .
-
Iloni on punarinta nurmikolla
Sitä on nyt liikkeellä :icon_biggrin: Täälläkin oli punarinta nurmikolla. Minä en tainnut olla sille ilo, kun se säikähti pois.
-
Liikkeellä ovat, ja ovat ilmeisesti yleistyneetkin. Lapsuudesta en muista punarintaa lainkaan. Vasta tässä Kilpiäisissä olen sen tavannut n. 25 v sitten.
Äitini kertoi kerran Virolahdella käydessään joskus 70-luvulla siskonsa marjapensaassa sen nähdyn suurena harvinaisuutena.
Missä mahtaa nähdä sinirintoja ?
Muistelen tyttären jossakin jutussa kirjoittaneen sen Pielisen rannalla näyttäytyvän.
-
^Minulla on käsitys, että sinirinta olisi Lapin lajistoa. Voi tietysti näkyä etelämpänäkin, mutta että pohjoisessa yleisempi.
Minäkään en muista lapsuudestani punarintaa, mutta kyllä se jo jossain 80-luvun lintukirjoissa mainitaan yleisenä lajina. Mutta tunsin lapsena muutenkin lintuja huonosti, hyvä jos talitintti, varis ja harakka. Ja sitten lokki yleensä, lajia erottelematta. Räkättirastasta en tiennyt, kun serkkupoika leventeli käyvänsä metsässä ampumassa räksiä ilmakolla, vaikka on kielletty. Koulussa koetettiin opettaa erottamaan toisistaan peipposen ja pajulinnun laulut.
-
Minulta ovat lajeista harvinaisiksi käyneet kottarainen ja kuovi. Töyhtötiaista en ole nähnyt muutamaan talveen ja pyrstötiainen on ollutkin harvinainen. Parina jouluna se on tullut kymmenpäisenä parvena isolle talipallolle.
Vesilinnut ovat lisineet, kiitos Kilpiäistenlahden . Tosin tästäkin on vähentyneet nokikana ja silkkiuikku. Uusia ovat isokoskelo ja kaulushaikara.
-
Vähän sama tuntuma että punarinta olisi yleistynyt.
Mutta tämä vain satunnaisen lintuseuraajan näkökulma omassa kotipihassa.
Luulinpa äsken kävelylenkillä nähneeni hanhiparven, mutta olikin naakkaparvi kun
lähempää näin, nekin näköjään välillä auramuodostelmassa.
-
Meillä on erikoisen rikas lintujen kirjo nyt ruokinnoilla. Kylmä kevät kai laittaa ne ihmisen antiin turvautumaan. Esimerkiksi rautiaista en ole ennen nähnyt meidän pihassa. Nyt se oleilee ja syö kuten punarinta ja mustarastaskin, maassa ja maasta.
Lopettelen jo lintulaudan täyttämistä kun maasta syöjiä on enemmän. Toinen sepelkyyhky käy päivittäin, mutta toista ei näy. Liekö muninta käynnissä.
Peippo-uroskin vierailee sillointällöin. Räkättejä on paljon. Maa on ollut jäässä pari vuorokautta , joten matojen saanti on vaikeutunut.
Klaus tulee lähettyvilleni kerjäämään heti kun astun ovesta ulos. Se päivystää lähi-katoilla . Harakat tulevat heti kun Klausille heittelen leivän palasia.
-
Eilen kauppareissulla räkättiparvi ohuen lumen peittämässä rinteessä, näytti että joku onnekas sielläkin sai madon nyhdettyä...
Kuinkahan pitkään tuollainen pikkulintu kestää paastota? Nopeampi aineenvaihdunta niillä lienee kuin ihmisellä, sitä paitsi luulisi että muuttomatkan mittainen liikuntasuoritus olisi kuluttanut rasvavarastot. Linnulle rasvakerros ei ole harmillista laihdutettavaa läskiä, vaan tuikitarpeellinen vararavinto.
-
Meidänkin pihapiirissä tepastelevat sepelkyyhkypariskunta ja mustarastaspariskunta. Viimemainittu on talvehtinutkin täällä. Punarinta on hypähdellyt pihalla pari viikkoa kuten viime keväänäkin. Arvelemme, että se säiden lämmettyä jatkaa matkaa pohjoiseen.
Närhet, harakat ja varikset käyvät vuorotellen siemeniä ja pähkinöitä napostelemassa. Kaiken aikaa puiden oksilla näkyy myös sinitiaisia ja talitiaisia. Sinitiaispariskunta pesii yhdessä pöntössä. Toivottavasti kirjosieppo ei hätistä niitä tultuaan pois niin kuin joskus on käynyt.
-
Aamun bobgausretki Ruoriniemeen. Lintuja ei ollut paljon, mutta meriharakka oli kokemuksena hieno. Yksinäinen silkkiuikku etsi puolisoa. Valkoposkihanhipari oli onnellinen yhdessä.
Jäiden soitto oli juhlallista kuminaa. Jäällä ei ollut enää lunta, siksi sointi oli komeaa . Rannat olivat sulat, koska Polttimon sulalta lämmin lauhdevesi on levinnyt jo laajalti.
Tuuli pohjoisesta piristi.
-
Jäiden soittoa oli varmaan juhlallista kuunnella. Kirjoitit kivaa tekstiä. Kevät on siellä jo pitkällä kohti kesää menossa. Täällä on täysi talvi ainakin hiihtäjille, pelloillakin ön lumi maassa.
Kuitenkin kurki jo rämeellä eilen huuti. Nuorempana olisin lumikelkallani rientänyt katsomaan, että mitä rämeellä syödään. Turvetuonnon pölyn vuoksi lumi sulaa laajalta alueelta, että kait siellä ruohopälviä on. Nytttemmin en enää moottorikelkallani lustepeltoani edemmäksi halua mennä. Tulisin rasituksesta kipeäksi ja maastoliikennelaki retkeni estäisi, ennen oli toisin. En sano, että paremmin, kyllä kelkkailijat taimikkoja aina ovat osaltaan tuhonneet. Hirvihän on kuitenkin pääsyyllinen monien taimikoiden huonoon kuntoon.
-
Oli se jäiden soitto komeaa. Luulin että hornetit meluaa korkealla, mutta Matti oikaisi.
Hän kulkee paljon rannoilla pyörällään ja tuo ääni oli hänelle tuttu, minulle oudompi.
Ruoriniemestä avautuu Enonselkä kohti Enonsaarta, ja se on laaja vesi- ( jää)alue.
Seuraan lintujen ruokailua pihallamme. Vien koko ajan lisää kun syöjätkin lisääntyvät. Myös närhi käy pähkinöitä noukkimassa maasta. Kaiken ruoan laitan nyt maahan, omenapuun alle kuivalle nurmikolle.
Nämä lajit eivät osaa lintulautaa hyödyntää.
Peippo-uros on rohkein. Se syö aivan sepelkyyhkyn pitkän pyrstön tyvellä. Muutkin pikkulinnut ovat sopuisasti, vain mustarastas niitä vähän hätistelee.
Olen ihastunut tuohon rautiaispariskuntaan.
Pihalintumme ovat;
Varis
harakka
närhi
sepelkyyhky
mustarastas
räkättirastas
laulurastas
punarinta
rautiainen
peipponen
talitiainen
sinitiainen
pikkuvarpunen
käpytikka
harmaapäätikka
puukiipijä
kirjosieppoa vielä odotellaan
-
YLEN uutisissa kerrottiin haikroiden suomi tilastosta, nyt on 12 havaintoa tehty tälle keväälle. Baltiassa haikaroita näkyi aika tavalla, on aika mukava seurattava.
Fillaroidessa olen kiinnittänyt huomiota meriharakan lisääntymiseen, jokunen vuosi sitten niitä ei näkynyt/kuulunut muualla kuin saaristossa, mutta nyt on yleistynyt hyvinkin paljon. Sen laulu saa mut aina hyvälle tuulelle.
-
Mitenkähän käy Tampereen meriharakoiden? Olen täällä kerran nähnyt meriharakan, en ollut ensin uskoa silmiäni, mutta pakko se oli, kun ei sitä porkkananokkaa oikein mihinkään muuhunkaan voi sekoittaa. Vaakonpuiston nurmikolla se käveli ja netistä selvisi, että lähettyvillä Lielahdessa niitä on pesinytkin, lienee sieltä lentänyt.
Nyt Lielahden Niemen aluetta rakennetaan, ja voi olla että rannan entiset joutomaat ns. siistitään puistoksi. Pelkään että linnusto siinä yhteydessä köyhtyy. Selvityksen mukaan sekä meriharakka että pikkutylli ovat viihtyneet erityisesti kuorijätteen läjityspaikalla, joka kai on ollut viereisen nyt jo toimintansa lopettaneen sahan käytössä. Ei kai sellaisia ihmisasutuksen lähelle jätetä?
-
Jotenkin olen jo nuoresta viihtynyt juuri joutomailla, eli noilla alueilla jotka eivät ole luonnontilaisia mutta eivät myöskään ihmisen tarkoin mielensä mukaiseksi muokkaamia. Kaupunkien rajoilla, teollisuuden liepeillä. Niillä viihtyvät myös monet linnut, kasvit ja sienetkin!
-
On teillä hienoja lintubongauksia.
Minä tässä keväällä bongasin mustakaularastaan bongaajat, en itse lintua.
Olikohan tiistaina kun näin västäräkin, en muista olenko ennen huhtikuussa nähnyt.
Välillä täällä olen kehuskellut käenpiian näkemisellä, no nyt sitten kotimökin asukas
on laittanut käenpiian loistohotellin nurin ja polttopuiksi.
-
Hehheh Vn, bongasit mustakauluarastaan bongaajat :003: :039:, mutta et itse lintua.
-
Jep...joo...tässä kevään korvalla ollessani normaalilla päivän kävelylenkillä,
ihan taajaman tuntumassa oli porukkaa kiikareiden kanssa.
Sitten vaan kiinnostuneen oloisena kyselin onko joku lintu...selittivät sitten mielellään
mikä on homman nimi...jatkoin lenkkiäni, enkä jäänyt kyselemään saisinko minäkin katsoa...
eikä tainnut lintukaan olla just sillä hetkellä näkösällä.
-
Jouduin kurjan kohtalon todistajaksi, kun kuusikon laavun hiekalle oli peipponaaras puhaltanut viimeisen henkäyksensä. Pää oli ylväänä pystyssä kuin Nefertitillä muinoin.
-
Myllysaaressa oli västäräkkejä ja saaren vesillä kävi kosiotanssi silkkiuikkujen ja härkälintujen joukossa. Ja härkälinnut rääääkyivät kuten vain ne osaavat.
-
Särkän laiturin vieressä (Kaivopuistossa) oli värivirheellinen kyhmyjoutsen
-
Miten muuttolinnut selviävät tässä säässä ?
Ripottelin ruokaa seinänvierustoille joissa oli räystään alla sulaa. Varis ainakin on löytänyt pähkinät.
-
Punarintoja näytti lentelevän.
Lunta maassa 2-3 senttiä.
Huomisesta alkaen luvataan lämpenevää.
-
Muuttolinnut huonon sään tullessa lopettavat muuttolennon ja odottavat parempia kelejä.
Meillä syöttöpaikalla pikkulintuja vainoaa varpushaukka. Syödähän senkin kuuluu, johan nyt toki, mutta häjyä vähän tekee, kun haukka onnistuu kynsiinsä pienempänsä saavan.
-
Mökillä kuului tänään käen kukuntaa ensi kerran tänä kesänä. Myös puukiipijä vieraili tontilla.
-
Vielä ei ole käkeä kuulunut, ei näkynyt täällä.
-
Mökillä kuului tänään käen kukuntaa ensi kerran tänä kesänä
Hienoa :)
Karjalassa ei kuulu ikävä kyllä käen kukuntaa, kun evakot lähti sieltä käet taskuissaan.
-
Yhtenä päivänä pihapinnaksi kivitasku. Tulin kaupasta ja katsoin sähkökaapin päällä olevaa pikkulintua oliko västäräkki, joita tässä liikkuu. Pystyasento paljasti jo linnun joksikin muuksi ja lentoon lähdettyään valkoinen yläperä loisti hienosti auringossa. Teoriassa olisi voinut olla harvinaisempikin tasku, mutta ei yleensä keväällä.
-
Tunnen pientä kateutta lintumiehiä kohtaan. Korvani ei pysty tunnistamaan laulusta montaakaan lajia ja ruskeita pikkulintuja on liian monta saman näköistä eikä siinä lintukirja auta.
-
Tunnen pientä kateutta lintumiehiä kohtaan. Korvani ei pysty tunnistamaan laulusta montaakaan lajia ja ruskeita pikkulintuja on liian monta saman näköistä eikä siinä lintukirja auta.
Minulle kuulo tulee yhä tärkeämmäksi, kun liikkuminen vaikeutuu. Tällä hetkellä laulaa laulurastas.
-
Muuttolinnut huonon sään tullessa lopettavat muuttolennon ja odottavat parempia kelejä.
Vaan kun ovat jo saapuneet perille? Kuten punarinnat ja punakylkirastaat tänne. Olen samaa miettinyt, miten selviävät, ja miten pitkään joku hyönteissyöjä pystyy paastoamaan.
Varikset eivät ole muuttolintuja, ja pesätarpeita keräsivät pihassa. Kuivaa ruohoa nokka täyteen, välillä siivotaan pois oksia, jotka peijakkaat meinaavat tarttua mukaan.
-
Vaan kun ovat jo saapuneet perille? Kuten punarinnat ja punakylkirastaat tänne. Olen samaa miettinyt, miten selviävät, ja miten pitkään joku hyönteissyöjä pystyy paastoamaan.
Varikset eivät ole muuttolintuja, ja pesätarpeita keräsivät pihassa. Kuivaa ruohoa nokka täyteen, välillä siivotaan pois oksia, jotka peijakkaat meinaavat tarttua mukaan.
Muuttajathan tulevat eri aikoihin eri puolelle maata ja jotkut lajit kuten töyhtöhyyppä ja tervapääsky ottavat helposti takapakkia kylmän tullessa. Puhutaan sää- ja aikataulumuuttajista. Arktinen muutto ei ole vielä alkanut siitä syystä, että koilliset alueet Venäjän tundralla ovat vielä jäässä ja lumessa ja onhan Lapissakin vielä paikoin paljonkin lunta. Kylmä kevät viivyttää pesintöjen aloittamista, kun hyönteiset eivät lennä.
-
Muuttolinnut huonon sään tullessa lopettavat muuttolennon ja odottavat parempia kelejä.
Meillä syöttöpaikalla pikkulintuja vainoaa varpushaukka. Syödähän senkin kuuluu, johan nyt toki, mutta häjyä vähän tekee, kun haukka onnistuu kynsiinsä pienempänsä saavan.
Kyllähän näin on siinä mielessä, että kova vastatuuli pakottaa joskus laskeutumaan tai niin kuin kirkkaalla ilmalla korkealla muuttavat kahlaajat laskeutuvat alemmaksi pilvisellä ilmalla. Sadesäätä nimitetään kahlaajien pysäytyskeliksi ja sopivilla lieterannoilla onkin sateella paras mahdollisuus nähdä niitä. Heti kun sade loppuu, linnut lähtevät. Ehkä kovin kahlaajien syysmuutto osui kohdalle 5.8 Outokummun Vuonoksen hiekkakentillä. Vuotta en muista, mutta kentät on muodostuneet aikoinaan Outokumpu Oy:n aivoituksesta ja siellä on suuria "lampia". Oli kova kylmänpurkaus koillisesta, välillä tuli vettä kovasti ja seistiin yhden toisen harrastajan kanssa kylmästä sinisinä ja laskettiin ylilentäviä lintuja. Jotkut parvet pysähtyivät hetkeksi, mutta muuttovietti oli niin kova, ettei ne kauaa aloillaan olleet. Kaveri oli kokeneempi määrittäjä ja silloin tutustuin eka kertaa ainakin karikukkoon. Pikku- lapin- kuovi- ja suosirrejä, tyllejä, jopa pari pulmussirriäkin muutti. Punajalka- ja valkovikloja, suokukkoja ja muutakin näkyi. Lajikirjo oli suuri. Oli ikimuistoinen kahlaajapäivä.
-
Vähän onneton lintuasiantuntija olen...
Tänä keväänä "vakiolinnustostani" vielä pääskynen ja käki näkemättä / kuulematta.
-
Valkoiset kalalokit lentelevät lumisen maiseman yllä.
Syysmuutto alkaa noin kolmen viikon päästä. Koirastelkkiä, töyhtöhyyppiä ja naaras mustavikloja. Syysmuutto kestääkin sitten lajista riippuen joulun hujakoille.
-
Eilen näin meriharakan Kirkkopuistossa. Tänään moninkertainen hanhiaura lensi heti lumikuuron jälkeen pohjoista kohti.
-
Tänne tuli iso liuta järripeppoja ja jäivät ruokintapaikalle kahden punatulkun lisäksi. Kotoperäiset tintit ovat tiessään. Orava ja harakka käyvät joskus. Aamuisin pakkasen vuoksi on maa kohvassa, joten rastaat ovat jotenkin levottomia, koska matojen nostelu on hankalaa ellei peräti estynyt.
Syötin linnuille 5 säkkiä auringonkukan siemeniä a 25 kg ja 40 kg kauraa sekä siannahka+talia, laihan näköistä. Kelpasi oikeastaan huonosti, vain pakkasilla.
-
Ilta-auringossakin näin hanhia. Olisikohan niitä ollut tällä kertaa puolisensataa. Lajia en osaa sanoa. Eivät taida olla vielä arktisia.
-
Viimeviikon Tukholman reissulla katselin merimetsojen aikaansaannoksia saaristossa, karua nähtävää ne paljaat luodot ja kuolleet puut niiden jäljiltä.
-
Ilta-auringossakin näin hanhia. Olisikohan niitä ollut tällä kertaa puolisensataa. Lajia en osaa sanoa. Eivät taida olla vielä arktisia.
Ovat hyvinkin voineet olla arktisia. Valkoposkia on nähty jo täälläkin ja ainakin Keski-Suomessa on yksi parvi laskeutunut pellolle. Muutto aikaistuu vuosi vuodelta, mutta tyssää sitten Suomen pelloille. Se onkin luonnollista kun pesimisalueille ei ole vielä asiaa. Saa nähdä, miten paljon on kohta peltohanhia?
-
Tänne tuli iso liuta järripeppoja ja jäivät ruokintapaikalle kahden punatulkun lisäksi. Kotoperäiset tintit ovat tiessään. Orava ja harakka käyvät joskus. Aamuisin pakkasen vuoksi on maa kohvassa, joten rastaat ovat jotenkin levottomia, koska matojen nostelu on hankalaa ellei peräti estynyt.
Syötin linnuille 5 säkkiä auringonkukan siemeniä a 25 kg ja 40 kg kauraa sekä siannahka+talia, laihan näköistä. Kelpasi oikeastaan huonosti, vain pakkasilla.
Aikoinaan kun pidin ruokintaa, niin järripeipot tuli huhti-/toukokuun vaihteessa ja olivat syömässä muutaman päivän. Tämä on kyllä etelämpänä ja kevät on nyt ollut huomattavan kylmä. Minulla meni yleensä pari säkkiä auringonkukkaa, vähän kauraa ja pähkinämurskaa. Talia laitoin, jos sain kunnollista. Talipalloja ja -tankoja meni myös. Pähkinä oli halutuinta, mutta sille tulee eniten hintaa.
-
Kyllähän hinta minullakin merkitsee sen, että pähkinämurskasta olen luopunut. Harakat ja oravat junttaantuivat liian kauaksi aikaa murska-astialle. En kadehdi minkään luonnon elukan ruokaa toiselta, en sen vuoksi. Talia syöttäisin mielelläni paljon, kun se on niin helppo panna tarjolle, mutta ei oikein kelvannut. Saman havainnon tein joskus talipallojenkin kanssa. Tikat loistivat poissaolollaan tänä talvena.
-
Ovat hyvinkin voineet olla arktisia. Valkoposkia on nähty jo täälläkin ja ainakin Keski-Suomessa on yksi parvi laskeutunut pellolle. Muutto aikaistuu vuosi vuodelta, mutta tyssää sitten Suomen pelloille. Se onkin luonnollista kun pesimisalueille ei ole vielä asiaa. Saa nähdä, miten paljon on kohta peltohanhia?
Metsähanhia on muuten myös arktisia. Suomessa pesivä laji Anser fabalis fabalis ja tundralla pesivä laji Anser fabalis rossicus. Niissä on pieniä eroja, jotka erottaa parhaiten putkella ja läheltä hyvillä kiikareillakin. Sitten on vielä erikseen tundrahanhi eli Anser albifrons. Lyhytnokkahanhi kuuluu myös harmaisiin hanhiin.
-
Mm. Kouvola valkoposkihanhi 20000 paikallista.
-
Mm. Kouvola valkoposkihanhi 20000 paikallista.
Selitätkö pikkuisen kun en ymmärrä.
-
Eleeleekö Kouvolassa 20 000 valkoposkea?
-
Siellä on ollut eilen pellolla yhdessä paikassa muutolta laskeutuneita valkoposkia sen verran. Siis arktisia muuttajia.
-
Siellä on ollut eilen pellolla yhdessä paikassa muutolta laskeutuneita valkoposkia sen verran. Siis arktisia muuttajia.
Selkis.
-
Juuri äsken parikymmentä hanhea etelään ikkunasta katsottuna.
-
Käki kukkui keskiviikkona
(tuostahan tuli melkein runon alku) :003:
-
Kirjosieppo on tullut ja yrittää vallata sinitiaisen pöntön.
-
^
Niin täälläkin, siksi kirjosieppouros on inhokkilintuni.
-
Pönttöspesialisti Koposelta sain seuraavan ratkaisun kirjosieppo-ongelmaan: Vajassa pitää olla sieppoja varten pari pönttöä, jotka ripustetaan paikoilleen vasta, kun tiaiset ovat aloittaneet pesintänsä. Kirjosieppo valitsee tyhjän pöntön mieluummin kuin rupeaa kinaamaan tiaisten kanssa.
-
Moneen vuoteen en ole nähnyt punatulkkuja. Olen niitä oikein kaivannut kun malla kertoilee näkemisistään.
Nyt eilen ja tänään on tulkku-pariskunta käynyt Kankkosen ja meidän lintulaudan rippeitä noukkimassa.
Eilen ronkkui yksinäinen kurki ylilennollaan länest itään, lähellä mutta korkealla.
Tuo voisi olla keino kirjosieppojen pesärosvouden estoon. Puhun Matille. :023:
-
^
Olen tuota kokeillut. Ei se ole varma menetelmä. Pönttöjen hyväksyntä on monesta kiinni, raakalauta on paras vaikka korkeakiiltoinen maalipönttö olisi minun valintani.
-
Voiko joku viisas selittää miksi tämä sivusto ei enää näy kuten männävuosina.
https://www.eenet.ee/EENet/kaamerad
Ennen sain haluamaani kuvaa klikkaamalla yhteyden ajantasaiseen kamerakuvaan.
Keskustelu kyllä aukeaa. Pitäneekö katsomisesta ehkä maksaa ?
-
Voiko joku viisas selittää miksi tämä sivusto ei enää näy kuten männävuosina.
https://www.eenet.ee/EENet/kaamerad
Ennen sain haluamaani kuvaa klikkaamalla yhteyden ajantasaiseen kamerakuvaan.
Keskustelu kyllä aukeaa. Pitäneekö katsomisesta ehkä maksaa ?
Ei niistä yhtä lukuunottamatta auennut mikään ja sekin joka aukesi oli viritetty älypuhelimille. Hinnasto mikä löytyi oli operaattoripalveluiden hinnasto. Odotetaan jos alkavat toimia kun haudonta pääsee vauhtiin.
-
Kiitos kun tarkistit. Monta vuotta ne ovat auenneet helposti pienin variaatioin, ja olen saanut nauttia koko kevät- ja kesäajan Viron linnuista ja nisäkkäistä.
---
Tänä aamuna lintujen laulu kuuluu riemukkaana ja voimakkaana. Pitkään ne olivatkin hiljaa. Nyt on aika niiden kiireesti löytää puolisot.
Mustarastas on ylikapellimestarina !
-
Seurailimme Ollilanlammella kuukausi sitten kahden urossorsan mittelöä. Naaraat katselivat sivusta. Kas sitten yksi aamu nämä pojat uiskentelivat kaikessa sovussa eikä tyttöjä näkynyt. Kun sorsilla naimaikä kulkee tahdissa sukukypsyyden kanssa, päättelin rouvien jääneen hautomaan ja herrojen ottaneen kodinturvaajan roolin. Kuukkelin avustuksella tiesin hautomisajaksi 26 vuorokautta. Se on tänään kulunut. Menemme katsomaan, uiskenteleeko lammella äitisorsien perässä pikkuisia untuvapalleroita.
-
Juuh, ilmoitttaa, että "vaata ulekannet mobiiliga". Kokeilin merikotkaa, musta-ja harmaahaikaroita. Netistä löytyy muuten mm. amerikanviirupöllön pesinnän seurantakamera.
Päijänteellä aamulla kohtalaista valkoposkimuuttoa. Täällä ei, koska sadeyö, joten hanhet kiertää nämä alueet.
-
Hanhia: Tohmajärvellä kaksi isoa pottia, toisessa 50000 ja toisessa 45000 paikallista pellolla. Muuttoa on, sepelhanhiakin jo nähty. Viritin optiikan valmiiksi, sillä sää on nyt juuri sellainen, että ilmassa voisi näkyä liikettä; lämmin, ei korkeapainetta ja tuuli etelän suunnasta. Hanhet voi lähteä tulemaan yötä myöten. Länsirannikolla Kristiinankaupungin Skaftungissa tänään kovaa kuikkalintu (yli 2000 muuttavaa) ja pilkkasiipi (melkein 2000 muuttavaa) menoa. Kahlaajia painaa myös pohjoisen suuntiin. Pikkulinnuista mm. leppälintuja ja punavarpusia on näkynyt. Odottelen tervapääskyjä. Kesä siitä tulee.
-
Äsken gavia sp. (kuikkalaji) a6 S. Suunta omituinen.
-
Seurailimme Ollilanlammella kuukausi sitten kahden urossorsan mittelöä. Naaraat katselivat sivusta. Kas sitten yksi aamu nämä pojat uiskentelivat kaikessa sovussa eikä tyttöjä näkynyt. Kun sorsilla naimaikä kulkee tahdissa sukukypsyyden kanssa, päättelin rouvien jääneen hautomaan ja herrojen ottaneen kodinturvaajan roolin. Kuukkelin avustuksella tiesin hautomisajaksi 26 vuorokautta. Se on tänään kulunut. Menemme katsomaan, uiskenteleeko lammella äitisorsien perässä pikkuisia untuvapalleroita.
Ei ollut. Miten pitkä lienee sorsien lapsivuodeaika?
-
Ei ollut. Miten pitkä lienee sorsien lapsivuodeaika?
..."Naaraan munittua höltyy pariside ja haudonnan loppuvaiheessa koiras on jättänyt hautovan naaraan"...
..."Poikaset jättävät pesän ensimmäisen vuorokautensa aikana. Naaras huolehtii poikasista 50-60 päivän ajan, kunnes ne saavuttavat lentokyvyn"...
Kodinturvaajat siis lähtevät hyvissä ajoin lipettiin ja poikaset häippäsevät heti kuoriuduttuaan pesästä, mikä onkin järkevää, jos vaikka minkki tai muu peto pääsisi yllättämään pesällisen poikasia.
Nämä tiedot kirjasta Juhani Lokki - Jörgen Palmgren, Suomen ja Pohjolan linnut (WSOY 1989)
-
Ei ollut. Miten pitkä lienee sorsien lapsivuodeaika?
Äskeisessä kirjassa hautomisajaksi mainitaan 27-29 vrk.
-
Kuukausi sitten lammen rannalla näin ketun.
-
Tervapääskyt ovat tulleet siis on kesä (+8astetta)
-
Kirjosieponkin näin.
-
Kirjosieppoja on kuulunut, tervapääskyjä ei. Vietin viikon vähän pohjoisemmassa, siellä ei maalaismaistemissa tervapääskyjä olekaan, mutta haarapääskyjä lenteli vetten yllä kyllä. Kuten myös laulujoutsenia. Jotain reviirintarkastustako se niiden pinnan tuntumassa suorittama vaakalento on? Jos eivät tekisi sitä muutama kerta päivässä, tunkisiko samaan lahdenpohjukkaan toinen pari liian likelle? Joskus mietityttää jos siellä vaikka kalalla veneessä istuu, niin voiko joutsen ryysiä päälle, pitää tunkeilijana.
Mitäs muuta, kuoveja paljon. Kurkia pellolla parissakin paikkaa. Lehtokurppa, taivaanvuohi, rantasipi, telkät siellä missä kuuluu. Sinisorsalla jo poikue vesillä. Ja sitten huuteli joku jonka päätin harmaapäätikaksi.
-
Kirjosieppouros kävi pöntöt katsastamassa, mutta kun puolisoa ei kuulunut se muutti muualle.
Sinitiaisilla on poikaset. Sen tietää siitä kun molemmat ovat syöttämässä. Viikko sitten vain toinen liikkui siinä pöntön tietämissä.
Satakieli laulaa rannan pensastoissa. Se on ekstraa meille Kilpiäistenpohjassa.
-
Laitetaan tämä hetkeksi lepoon kunnes 28 tulee täyteen