Mikä teki tänään onnelliseksi XXIV

[vn]

Kaivoin tämän ketjun paremmin pramille, jos tähän keksisi jotain.

Jo tähän aikaan päivästä tunnen väsymystä, ehkä se on merkki siitä että pahin
yliväsymys- ja stressitila saattaisi helpata...   

[viima]

Hyvä ottaa framille, kun kevät tekee tuloaan. Ulkoilulla on erilainen vaikutus. Enää ei satu (pakkanen pure) naamaan, jos kävelee vastatuuleen. Linnuilla on eri laulut ja routa vapauttaa mädän hajua. Sieltä saa taas aiwan toisella lailla elinvoimaa ammennettua. Kyllon kivaa, kun tuloo kevät.

[Pena]

Otin fillarin ensimmäistä kertaa tänä keväänä käyttöön. Tuuli oli kolea, mutta pyörä kulki.

[vn]

Uimahallireissu jälleen tehtynä.

Joo, kiva homma kun kevät tuloo ja talvi mänöö. 

Jep, harkinnassa minullakin polkupyörän esille ottaminen...ehkä vartoilen vielä
pari viikkoa...kunhan jahka harjailevat pyöräteiltä hiekoitushiekkaa pois.
Kohta metsäpolut sulaa lumesta...purot solisee...ja mustakaularastas laulaa...tai mustarastas..

[viima]

Ulkona on niin hienoa käydä kevättä vastaanottamassa. Kyllä se tekee onnelliseksikin, kun saa läheltä kokea Luojan ihmeitä. Ensimmäisiä muuttolintuja, tuttuja sellaisia, töyhtöhyyppiä ja kottaraisia on saapunut. Millä ihmeellä nekin aina osaa vuodesta toiseen tulla ja mennä. Pajunkissoja olen kuvaillut facebookiin: "virvon varvon". Aurajoki alkaa olla suvantoja lukuun ottamatta jäätön. Niissäkin jää on niin heikkoa, että taitaa sulaa sijoillensa. Ei ole rytisevää jäiden lähtöä Turun seudulla. Aurajoki on toki muutenkin hyvin maltillinen. Etelämpänä Salossa joutuvat tosinaan keväisin "pelkäämään" siltojensa puolesta. Tänä keväänä sielläkään ei taida tulla suurta vaaraa luonnon voimista.

[vn]

Jep...löysin tämän ketjun...eikä niin hirmu kaukana ollutkaan...
kai se on merkki siitä että onnellisuutta vielä on...
Niin, tänne ajattelin kertoilla että viime foorumikäyntini...tai kirjoittamispäiväni jälkeen
on tapahtunut sellainen juttu että miusta on tullunna kolminkertainen pappa...
siis aikaisemmin olin kaksinkertainen...
 

[Riitta-mummi]

Onnea vaan vn:lle !   

Olen kertonutkin, että meille syntyi vajaa kuukausi sitten 5. lapsenlapsenlapsi.

[Viisveisaaja]

Jep...löysin tämän ketjun...eikä niin hirmu kaukana ollutkaan...
kai se on merkki siitä että onnellisuutta vielä on...
Niin, tänne ajattelin kertoilla että viime foorumikäyntini...tai kirjoittamispäiväni jälkeen
on tapahtunut sellainen juttu että miusta on tullunna kolminkertainen pappa...
siis aikaisemmin olin kaksinkertainen...
 

Onnea.

[vn]

Kiitos onnitteluista!   

Kotona ovat elämää aloittelemassa, isot siskot innoissaan mukana apuna (4 ja 2 vuotiaat)
Ovat vaan aika kaukana.

[malla]

Onnea ja siunausta vn:lle kolminkertaiseen isovanhemmuuteen ! 

[vn]

Kiitos!   

[Riitta-mummi]

Seurat. En ole tänä vuonna ollut kaikissa sairastelun takia.   Puheet kohdistuivat kuin minulle tarkoitettuina.

Oli mukava nähdä ja kuulla Raisa Jarkkolaa joka oli ensi kertaa Lahdessa. Hän on meidän uusi ' Jaska'.

Kenttäpiispa, oma entinen kirkkoherramme piti puhuttelevan seurapuheen.

Iloitsin myös pöytämme ihmisistä.

 Kahvipöydän antimet olivat mainiot, ja emännät ystävällisiä. Eräs kantoi täyden teekuppini paikalleni.   

[vn]

Hieno asia ja kiitosaihe, että olet kaikkea tuollaista saanut seuroissa kokea!   

Itselläni aika hiljainen ja kuiva kausi hengellisessä mielessä.
En ole juurikaan tilaisuuksissa kulkenut, mitä nyt silloin tällöin laulujutuissa...mutta niissä
ei oikein tule keskityttyä puheiden kuunteluun.

Ja myös tuo kosketti kun sait apua täyden teekupin kanssa.
Mulla silloin tällöin tilanne että sellaista apua tarvitsisin...ja on tarjottukin...
mutta joku ylpeys tai mikä lienee vielä nostaa päätään, ja yritän pärjätä ihan itse omillani...
Voi voi ihmispoloista...

Mutta silti...moni asia ympärilläni, lähipiirissä, kokemusmaailmassani...antaa siunauksen
sateita ja kiitollista mieltä!

 

[Leena]

Kesto-onnellisuus irtosi aikuisbaletista. Yhdestä viikkotunnista tuli äkkiä seitsemän. Se ei maksa suuresti.

Lapsena opitut liikkeet palautuivat äkkiä, mutta pirueteista tulee ilkeää huimausta.  Vähän arvelen, että ne jäävät kehittymättä.  Kaksitoistavuotiaana ei huimannut, mutten toisaalta ikinä päätynyt sinne minne piti vaan noin metrin liikaa vasemmalle.

Neljäs kirja Laurasta sai kustannussopimuksen. Nykäisin viisi tarinaa, sitten kolme käsistä Lauran serkuista, kustantaja lukee ne kyllä kun ennättää mutta sitten iski väsy. Kirjoittamoryhmä tarjoaa vaikutelman että muka teen työtä.

Sunnuntaihin herääminen teki aivan riittävän onnelliseksi.

[Mansipaani]

Kaivattu viikonloppuvapaa ihan vain kotosalla. Kyllä ihminen osaa olla pienestä(kin) onnellinen. (etenkin jos se on sellaista pientä mitä ei ole joka päivä) Eilen pääsin taas tutkimaan uusia luontokohteita lähialueella. Se on vähän kuin ulkomailla kävisi, löytää uusia maisemia ja ihastua vaihtelevasta luonnosta yhä uudestaan. Lisäksi siihen liittyi seikkailun makua kun kuljin jäätä pitkin joitain matkoja- jää oli alkanut jo lähteä virtauspaikoista. Venekuume alkoi taas poltella, mutta ne käytännön ongelmat. (mahdollinen muutto, säilytys, kuljetus) Jos löytyisi jostain kokoontaitettava vene, se olisi paras...:/