Päivän ajatus

[malla]

Se, joka huutaa kovimmin, on yleensä kasan alimmainen.

[Leena]

Sinä olet minulle vain yksi, yksi tuhansien joukossa.
En tarvitse sinua, ei, en tarvitse sinua.
Mutta jos kesytät minut, niin silloin me toisiamme tarvitsemme,
olisit ainoa maailmassa, elämäni aurinkoinen.
Olisit ainoa maailmassa, elämäni aurinkoinen.

Tuolla on viljapelto, se on kullanvärinen.
Se on murheellista, on, on murheellista.
Mutta jos kesytät minut, niin kultaiset hiuksesi muistan silloin,
aina kun kultainen viljapelto tuulessa suhisee,
aina kun kultainen viljapelto tuulessa suhisee.

Koskaan en tulostasi tiedä, se on samantekevää.
Olen yksinäinen, niin, niin yksinäinen.
Mutta jos kesytät minut, niin tulosi haluan tietää silloin.
Odotus antaa jo onnentunteen, sydäntäni lämmittää.
Odotus antaa jo onnentunteen, sydäntäni lämmittää.

Tähtesi on aivan pieni, yksi tuhansien joukossa,
silti meille tärkeä, niin, niin kovin tärkeä.
Koska näin kesytit minut, niin yhdessä tähtiä rakastamme.
Iäksi toisemme menetämme. Tähdet meitä yhdistää.
Iäksi toisemme menetämme. Tähdet meitä yhdistää.

Tässä on olennaisimmat asiat ketun kesyttämisestä. Laulu perustuu Saint-Exupéryn Pikku prinssiin.

Tämä on tavattoman hieno.  Kuka teki, Pena, sinäkö?  Itkettävän ihana.  Kirjoitan melodian.  F-duuri on kyllä väärä... se on ruskea...  tämä kuuluu A.duuriin tai D-duuriin...  Se jo soi miulle.

[Pena]

http://www.youtube.com/watch?v=yDm033dVGDg

A-K Bentley, Anna-Kaarina Kiviniemen suomennos

[Leena]

Kas, siinä oli pätkiä, joita itse hyräilin melkein niin - enkä muista kuulleeni  Mutta tuo oli kovin 70-lukulainen.  Minun oli vähän toisenlainen, rytmitys oli keinuvampi, eli selvää 3/4 - 4/4 vaihtelua - tai triolia. Ja laulavampi. 

[Pena]

Leena, sanoit F-duuria ruskeaksi. Koetko sävellajit värillisinä vai tarkoitatko jonkun Goethen tai muun värioppia? Isosiskoni tietää tarkkaan, minkä värisiä numerot ovat. Ilmiötä sanottaneen synestesiaksi.

[Leena]

Leena, sanoit F-duuria ruskeaksi. Koetko sävellajit värillisinä vai tarkoitatko jonkun Goethen tai muun värioppia? Isosiskoni tietää tarkkaan, minkä värisiä numerot ovat. Ilmiötä sanottaneen synestesiaksi.

Tarkoitan että ne ovat minulle aivan ehdottomasti värillisiä.  Siis, koen ne värillisinä.  Joku väriuoppi olisi tosi kiinnostava, voisi tutkia mistä se johtuu ja kokevatko toiset samoin.  Kerran tästä keskusteltiin mutta kun se pariskunta oli ovenraossa lähdössä, niin jäi suppeaksi!

[Pena]

http://www.svy.fi/artikkelit/03arnkil2.htm

Löysin tuollaisen. En ole ehtinyt lukea, mutta selasin väliotsikoita.

[Leena]

Pena, tuo oli huima.  Luin melkein loppuun, ja luen uudestaan.  Lähes järkytyin muutanmista kohdista.  Olen opponoinut nykylyriikan joitakjin suuntauksia käyttämällä kuluneita kliseitä, turhia sanoja ja leikkinyt niillä, täälläkin on joitakin yritelmiä, niiden teemana on minä ajattelen olemista,  ja minun Jumalanihan niissä maalaa, tai hymisee, tai laulaa, selviä vaikutteita Schopenhauerilta. 


Ja tuo!  Rimski-Korsakoff ja Skrjabin!  Me juutuimme samaan kinaan!  Onko C-duuri kitinvalkoinen vai tummanpunainen!  Ja tuo on huikeaa, vastavärit kvintin päässä!  Minulla A-duuri on keltainen aina, D-duuri kevään valon värinen - sinisen vihertävä, kuin katselisi merta tai taivasta kesäiltana koivun oksien läpi...   siinä on kvartti!!!!!   
LL
Olen kirjoittanut juttua jota en koskaan aio julkaista.  Tai en rohkenisi.  Siinä on hyvin paljon Leenaa muistuttava Nella, joka hukkuu.  Mutta ei kuole heti.  On odotettava, herääkö Nella tajuihinsa.  Sillä välin kun Nellan perhe järjestelee sotkujaan   Nella elää sen mikä oli säädetty hänelle. Hän menettää tietoisuuden itsestään, mutta saa saattajan. ja Nella kääntyy Tahdon (!)  puoleen pelätessään...    Hän pääsee Finkenwaldeen opiskelemaan --. Hän käy Kiuruveden Herättäjäjuhlilla...  kokee suuren rakkauden ,... Bonhoeffer on monesti sekaisin kun Christina kaaostaa vähän sitä seminaaria, 70-lukulainen suomalaistyttö.  Ja Suomesta!  Johon B:llä ei ollut ekumeenisia kontakteja!  Siinä toinen tälli, kun hän hoksaa.... 


Matka jatkuu  Jerusalemiin, jossa oppii antamaan anteeksi kuullessaan Jeesuksen rukoilevan anteeksiantoa teloittajilleen -.--   Nellalla onkin toinen alkuperä, hän on pieni Christina Vitellina, jonka  orjaksi lapsena myydyn Vitellinuksen kaipaus on siirttänyt maailmaan.  Bonhoeffer tietää sen, koska on itse kahdesti kohdannut Vitellinuksen. 

Alan uskoa arkaaiseen piilotajuntaan....   Pelottavaa!! 

[Pena]

Nyt minäkin sain sen luetuksi. Olen pikemminkin disegno- kuin colore-tyyppi, mutta värien liittyminen esimerkiksi tunteisiin on kiinnostanut pitkään.

[öppiäinen]

Kun te näistä sävellajien väreistä keskustelette, niin tiedustelisin tämmöistä:

Kuten tunnettua, nykyaikainen pianomme on tasavireinen eli oikeastaan tasaisesti epävireinen soitin. (Tätä tasan eri sävellajeille jaettua epävireisyyttähän juuri tarkoittaa  Wohltemperierte Bachinkin Das Wohltemperierte Klavierissa.)

Ovatko nyt erivärisiä nämä tasavireisen viritysjärjestelmän sävellajit, vai ne, joihin päädytään vähemmän tasavireisissä järjestelmissä?

Jos tasavireiset, eikö sävellajien kokeminen erilaisiksi (vaikkapa erivärisiksi) ole pakko perustua absoluuttiseen sävelkorkeuteen, ts. että yksiviivainen a on aina se 440 hertsiä? Jolloin vaikkapa värinä hahmottuvan eron kokeminen vaatii absoluuttista sävelkorvaa.

Kuitenkin muistelen väitetyn, että virityskin on vaihdellut eikä sitä a:ta aina juuri tuolla korkeudella olisi pidetty, vaan että se on sinne hilautunut ajan myötä vähän alempaa.

Ja mites vaikka nuo siikkarit, nehän nyt voi aloittaa aina vähän eri korkeudelta, jolloin ainakin jos tasavireisesti mennään, sävellaji aina muuttuu laulukerrasta toiseen. Muuttuuko värikin sen mukana?

[Leena]

Yritän vastata johonkin, koulussa opettivat ja itselläni on näin:

-   Minul ne ovat muodostuneet viulun kautta.  Siinä jokasinen sävellaji on konkreettisesti erilainen, esim. juuri f on joskus matalampi joskus korkeampiu, mutta kun soittaminen on jäänyt, en uskalla varmuudella sanoa, missä olisi juuri matala sekunti E:stä F:n.  Ne oppi ja ne olivat siinä - värit.  

- Minulla ei ole absoluuttista korvaa, mutta haittana hieman piinallinen sävellajimuisti, eli abs edut puuttuvat -- joskus vain jokin on "väärin" -- etumerkit c-mollia ja juuri laulettiin c-mollia ja katson kuinka nuotti menee, eli on oudompi melodia...  väärinväärin, mutta se todella haittaa vain jos osuu peräkkäin monta samoin etumerkein ...  joskus tulee outo tunne että ei tää lähde tästä korkeudesta, mutta se menee ohi.  Tämä on kyllä syy etten kaipaa siionin virsille säestystä.  Solfatenttien haitta:  En mä pääse noin matalalle... no transponoi ... en mä pysty!   Se oli yhtä itkemistä. Kun a on tämä niin d on tämä ja niitä en kykene muuttamaan.  

----Pianistit kyllä kokevat sävellajeja samoin - kaverini mukaan des-duuri oli kaunein mitä pianosta sai irti.

.....a on noussut.  Barokkimusiikissa se on puoli sävelaskelta alempana.  Isäni on nikkaroinut joskus barokkiraudan, täällä on jossain.      

[Leena]

Minä ajattelen olemisesta varsin
keiskeistä ja
käytännönläheistä seikkaa

Minä menin katselemaan kuinka Jumala
valmisteli kevään tuloa ja maalasi
värillisyyksiä hyvin
rusaasti keltaisuuksia ja
ruskeuksia

kun Hän
ei käytä
sanomista

me keskustelimme ja
minä ymmärsin varsin hyvin minun
sanankuuloni
ei ole
vielä
ihan
valmis

Kun ihminen alkaa soida
kuuliaisuuksia hän
kuulee
Jumalan  sanat ja on erittäin oleellista
siihen saakka
olla
lähellä hymisevyyttä
jotta Jumala saa rauhassa
laulaa ihmiseen  
nämä kuulevat
korvat se
on hyvin hidasta ja
tarkkuutta vaativaa työskentelyä ja
kestää erittäin pitkiä ajanjaksoja.

[AKUANKKA313]

Miksi tämä kaikki olemassa?
Mikä tarkoitus kaikella tällä?
Miten parhaiten aikani käyttäisin?
Mitä tekisin elämällä?

Jokainen täällä aikansa vaeltaa,
jokaisen taival päättyvi kerran.
Minä käytinkö aikani oikein?
Saanhan kysyä edes sen verran?

Ehkä eloni on hento perhosen?
Ehkä kaikki on sattumaa vainen?
Tämän jälkeen ei mitään olekaan?
Vaiko elämä - toinenlainen?

[PekkaV]

   Uskon tuonpuoleiseen.

[malla]

Jumala, Sinun ihmeitäsi on täynnä tämä maa ja koko luomakunta.