Tämä päivä on pyhä. Se on sitä ihan erityisellä tavalla, koska tänään ei ole sunnuntai.
Kun pohdimme aamupalalla, mennäkö kirkkoon vai ei, niin puoliso vastasi: "Voishan sitä mennä kirkkoon, niin sen jälkeen voi sitten mennäkin hommiin."
Vähän saman kaltainen ajatus oli itselläni. Kun töissä käyvänä ja iltaisinkin sitä ja tätä harrastavana, jää kotityöt pitkälti rästiin, olin ajatellut ikkunanpesua. No, pyhä on pyhä. Siispä ainakin osa päivästä pyhitetään. Siihen pyhittämiseen minulle kuuluu jumalanpalvelukseen osallistuminen, radiosta kuuntelu tai itsenäinen hartaushetki. Siihen kuuluu myös pyhävaatteet ja pyhäruoka. Siis pyhisin ei olla verkkareissa kuin mahdollisen lenkkeilyn ajan. Samoin ruoka tehdään vähän paremmin ja jälkiruoka kuuluu pyhään.
Nämä ruoka ja vaatetus on sellaisia kotoa opittuja asioita, vaikkei meillä tavattu kirkossa käydä eikä muutakaan hengellisyyttä harrastaa.
