Voisimme ajatella kolmiulotteista kordinaati akselistoa, jolloin
origossa on normaalikörtit
Kaikille ei ole selvää ala-asteen ja åeruskoulun matematiikka, siksi joudun nyt pyytämään anteeksi, että käytin nimitystä origo ilman tarkempaa selitystä.
Origo on koornaatti akselistossa yhteinen leikkauspiste eli nollapiste, josta luvut ja arvot akselistolla suurrenevat suuntiin päin. Yleensä on enempi tunnettua kaksiakselinen koordinaati-järjestelmä.
Usein lehdissäkin näkee tälläisia kuvaamassa jonkinlaista asian edistymiskä käyrinä ja vaihteluina.
Luarvot eri akseleilla tarkoittavat oikealle päin tavallisia normaalilukuja . vasemmalle päin origosta on saman akselin miinus luvet. Tätä akselia sanotaan usein x-akseliksi Vastaavasti y-akseli on pystysuorassa ja leikkaa x- akselin origon kohdalla. Arvot ylöspäin ovat
Posittivisia (+) ja alaspäin ngatiivisiä (-) lukuarvoja. ( Vertaa C-lämpomittaria y-akselin arvoja kuvaamassa.)
Näillä suureilla on teknillisten ja ekonomisten arvojen kuvaamisessa erittäin suurta merkitystä ja niilla voidaan esittää käsityksien arvoja täsmällisesti ja nopeasti, jos sanat eivät riitä ilmaisemaan helposti käsitteitä.
Nämä ovat ns peruskäsitteitä, jotka yleensa kaikki lukutaitoiset käsittävat jo peruskouluajalta. Nykyään on lukutaito yli 99&
Valtaosa tiennee, mikä on origo ja itse olen kyllästymiseen asti
seurannut erilaisia elämäntapakuvauksia, joita sijoitettu akselistolle.
Nämä uudenlaiset yhteiskunnalliset luokitukset olivat alunperin ranskalaisen Pierre Bourdieun tuotteita, joka oli sosiologi ja kulttuuriantropologi. Tämä mieltymyksiin ja kiinnostuksiin perustuva luokittelu sai suurta suosiota markkinointi- ja mainontayritysten puolella. Nyt luokittelumetodia viljellään viihdelehdissä.
Ne, jotka ovat tutustuneet matematiikkaan ymmärtävät tietysti akseliston merkityksen. Akselistoa on käytetty kuvaamaan äärettömän monia matemaattisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä.
Muttei sosiaalisia ilmiöitä eikä ihmisten ääretöntä erilaisuutta voi kuvata kaksisuuntaisen eikä myöskään kolmiulotteisen akseliston varassa. Yhteiskunnalliset ilmiöt ja inhimillisyys ei ole kuvattavissa matemaattisesti. Saamme ilmiöistä tietysti yleisen kuvan, mutta yleinen kuva ei kerro erilaisuudesta vaan samankaltaisuuksista.
