Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: mt - 23.10.12 - klo:22:19
-
Jatkoa aiheen yhdeksännessa osassa esitettyyn kysymykseen:
Mutta kertokaapa tietävämmät, miten yleensä pääsi aikoinaan muodostumaan käytäntö, että "normaali" jumalanpalvelus oli ilman ehtoollista?
Erinomainen kysymys! Foorumin teologit hoi, oletteko olleet hereillä kirkkohistorian ja käytännöllisen teologian luennoilla?
Pikainen selvitys paljasti sen verran, että sanajumalanpalvelusten synty meillä on Isak Rothoviuksen ansiota tai syytä, miten sen nyt kukin tahtoo ottaa. Tämä ruotsalaissyntyinen Turun piispa ja luterilaisen ortodoksian keskeinen edustaja Suomessa yksinkertaisti merkittävästi liturgiaa katolisena hapatuksena pidetyistä kuvioista. Jumalanpalveluksen opetuksellinen osuus korostui, saarna nousi hallitsevaan asemaan ja ehtoollista vietettiin vain erityisinä rippipyhinä.
(Heikki Kotila: Liturgian lähteillä. Johdatus jumalanpalveluksen historiaan ja teologiaan. Helsinki 2000.)
Olisi mielenkiintoista tietää, miten laajalla alueella tällainen käytäntö oli voimassa. Oletan, että se oli Ruotsin kirkon yleinen käytäntö, mutta entä saksalaisissa luterilaisissa seurakunnissa? Entä anglikaanit ja reformoidut?
Mt
-
Rothovius edustaa aikaa, jolloin lutherilaisuus oli vielä rakentamassa identiteettiään. Pesäeroa katolisuuteen tuli selkeyttää.
Nykyisellään mennään katolisuudenkin taakse kohti alkukristillisyyttä, josta Viimeinen ehtoollinen nousee merkittäväksi tapahtumaksi. Tieteellisen tutkimuksen edetessä katolisuuskin joutuu tarkentamaan käytäntöjään lähemmäksi ydintä.
Näin me koko kristikuntana kuljemme yhtä jalkaa Jumalan luo.
-
Minulle nousi kysymykseksi kirkon toiminta sota-olosuhteissa.
Googlasin ja tässä Historia otsakkeen alla on tiivistelmä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkollinen_ty%C3%B6_Suomen_puolustusvoimissa
-
Nykyisellään mennään katolisuudenkin taakse kohti alkukristillisyyttä, josta Viimeinen ehtoollinen nousee merkittäväksi tapahtumaksi.
Oli tartuttava tuohon lauseeseen koska tarkoitit varmaan että ehtoollisen järjestämisen määrässä mennään kohti alkukristillisyyttä, muutenhan suunta on täysin päinvastainen. Raamatussa ehtoollisen pyhyyttä on korostettu ja kehotettu erottamaan muusta aterioitsemisesta- niinkuin nykyisin onkin. Itse en pidä pahana sitä vanhanaikaista kunnioitusta ja itsetutkistelua ennen ehtoollista. Pääasia että sen merkitys omalle kohdalle on kirkastunut -muussa tapauksessa ihminen voi paatua; ainakin vanhan koulukunnan opettajien mukaan.
-
Olen vieläkin vanhempaa koulukuntaa... Lutteerus sanoi, että Jumala paaduttaa ihmisen... (mm. Sidotussa ratkaisuvallassa).
-
Osassa 9 oli vertailtu sanoja messu ja jumalanpalvelus. Kun aloittelin töitä kirkkoherranvirastossa ja jouduin kirjoittamaan puhtaaksi kirkollisia ilmoituksia paikalliseen lehteen, niin mielestäni ikäviä sanoja olivat ehtoollisjumalanpalvelus sekä sanajumalanpalvelus. Lukivikaisena piti moneen kertaan tavata, että nuo tulisi oikein kirjoitettua.
Kun alettiin käyttää sanaa messu, se helpotti elämääni. Nyt meillä on messuja tai jumalanpalveluksia.
-
Tv-kirkko tuli Kauhavalta. Onkohan sielläpäin aina noin paljon kirkkokansaa? Kaunis kirkko, saarnakin kelpasi. Tykkään noista pohojalaaaasista.
-
Tv-kirkko tuli Kauhavalta. Onkohan sielläpäin aina noin paljon kirkkokansaa? Kaunis kirkko, saarnakin kelpasi. Tykkään noista pohojalaaaasista.
Kirkkokansaa on hyvä tulemaan paikalle silloin, kun jumalanpalvelus televisioidaan. En tosin tiedä, mikä on tilanne Kauhavalla. Lieneekö siellä muulloinkin paljon jumalanpalvelukseen osallistujia.
Itse kävin tänään ja aika vähän oli porukkaa paikalla. Hyvin jaksoivat paikalla olevat pikkumuksutkin olla jotakuinkin rauhassa.
-
Kotikirkossa kävin. Väkeä oli kohtalaisen paljon. Nuorisotyöntekijä ja lapsityöntekijä siunattiin virkaansa.
Nuorten kuoro lauloi. Kanttori kulki urkuparven ja alttarialueen välillä tilanteiden mukaan.
Yksi virsi laulettiin ilman säestystä siten että kanttori kuljeskeli kirkkosalin käytävillä ja muutamat
rohkeimmat yhdyttiin reippaasti veisaamiseen.
Kirkkokahvit vielä päätteeksi. Lähteissäni läimäytin erästä tuttua olalle ja toivotin onnea vaaleihin, hän
kiitti ja iski silmää, nyt ei voi enää muuta kuin jännittää ja odottaa.
-
TV-kirkko oli Matin mukaan Alajärven kirkko. Alahärmäkin kuuluu nykyisin Kauhavaan.
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.kauhavanseurakunta.fi/data/kuvat/cache/alaharma_kirkko3_2009_016-2.jpg-348x261.jpg&imgrefurl=http://www.kauhavanseurakunta.fi/tilat_ja_alueet/alaharman_kirkko/&h=261&w=348&sz=69&tbnid=GcGJZ36uhzRoPM:&tbnh=90&tbnw=120&zoom=1&usg=__Niz6Jj6iQgYdYaqXYYLC7pSb3xU=&docid=qeDruDAra1AYIM&hl=fi&sa=X&ei=VAyNUOzNPOWK4gTcy4D4DQ&ved=0CDAQ9QEwAg&dur=5661
Alahärmän kirkko.
http://www.panoramio.com/photo/56214732
Kauhavan kirkko.
-
Ok. Netin tv-ohjelmaopas Telkun sivuilla mainittiin vain Kauhavan kirkko.
-
Olimme Paavalin kirkossa. Siellä oli Herättäjän kirkkopyhä ja herännäisnuorten kuoro avusti. Samulilla oli loistava saarna, joten kiitos niistä. Kirkon jälkeen oli seurat ja tupa täynnä. Lisää tällaista.
-
Olin kesällä Paavalin kirkosa Leonin kastetilausuudessa. Siellä on myös Noel, joka viettää tänään 2-vuotissynttäreitään, kastettu.
Mukavan tuntuinen krkko. Hyvät seurakuntasailit.
-
Tänään en käynyt kirkossa.
-
Minulla oli Israelin matkalla aika vaikea tilanne. Siellä pidettiin messu lauantaina puutarhahaudalla eli Gordonin Golgatalla, ja tiesin, etten tahdo enkä voi nyt osallistua. Joskus, tosin hyvin harvoin, niin käy. Jokin asia on saattanut olla liikaa, tai sitten moni asia yhdessä. Olin sanonut siitä matkanjohtajalle edellisenä iltana, ja koska pidän tapanani puhua vain mitä tarkoitan ja tarkoittaa mitä puhun, tarkoitin nytkin. Vaikka ryhmän tai matkanjohtajan tai papin takia pitäisi, en vain voinut mennä. Minulla on itseni kanssa hyvä ja levollinen olo ratkaisusta, mutta kuinka saada se käsitetyksi?
Minulla oli aika kurja oiretilanne, ja olisin mieluiten lähtenyt vähän edellä kotiin ja olisin tullut, mutta oli sapatti jo perjantaina, ja se on siellä vähän eri asia kuin pyhät täällä sunnuntaisin.
On aika mahdoton selittää sitä, sillä minulla, kun homma hankaloituu, sanat katoavat tyyliin tiedän että tämä on pöytä, mutta mikä pahus se sana oli jolla sitä nimitettiin? Tietysti ei pitäisi matkustaakaan, ja turvallisinta on matkustaa yksin - vielä minä riitelen lääkäriltäni siihen luvan. Tähän asti on ollut diilinä että noudatan ohjeita.
-
En lähtenyt Pyhäinpäivän messua häiritsemään yskimisellä ja niistämisellä. Matti meni kättelemään kirkkoontulijat, samoin huomena. Tekstit lukee
joku. Ehkä pappi.
Kohta pääsen TV:n ääressä Kallion kirkkoon.
Hyvää Pyhäinpäivää jokaiselle tätä viettäville. :052:
-
Oulun virtuaalikirkossa on menossa ordinaalimessu. Juhlan tuntua. Ehkä sitä voi olla siunaamassa virkaan asetettavia myös ruudun takana. Saarnakin oli hyvä.
-
Olisi haluttanut kirkkoon, mutta sitten en olisi saanut kuulla radiosta messua, jossa oma jälkikasvu oli esiintymässä. Niinpä en käynyt kirkossa.
-
Olen vieläkin vanhempaa koulukuntaa... Lutteerus sanoi, että Jumala paaduttaa ihmisen... (mm. Sidotussa ratkaisuvallassa).
Tavallans sitten, sille ei itse voi mitään. Mietin kovasti sitä matkakokemusta, jona minulle oli päivänselvää kai ensi kertaa eläissäni, että en osallistu messuun, ehtoollisenviettoon, ja todella hyvä olla siitä etten mennyt. Se oli hyvin mysteeritapaus, ja pakotti kyllä miettimään onko Jumala nyt paaduttanut minut? Tähän asti on käynyt päinvastoin, kun vietin välivuotta Lärkkullassa ilmotettiin että on morgonandakt ja keskiviikkona veckomässa ja aattelin vain että saahan nukkua siis pidempään, mutta löysin itseni kirkonpenkistä suureksi yllätyksekseni. Jotakin on tapahtunut, mutta en itse jostakin syystä edelleenkään koe toimineeni väärin - jos olisin ajatellut että mastkanjohtajan tähden tai ryhmän tähden , en olisi voinut vain mennä. Olo oli oikein hyvä, tahdoin vain olla rauhassa.
Mieluiten olisin palannut vähän aikaisemmin kotiin, minul oli matkavakuutus kunnossa ja lääkärini olis suositellut sitä ja kirjoittanut paperinkin ja jos se ei olis kelvannut siitä vähät, ennätin nähdä niin paljon, ja toisaalta mitä sillä muutamalla päivällä väliä. Tiedän milloin voin olla ja missä.
Mutta sitä älä-mene-ehtoolliselle varmuutta en kykene selittämään. Olen yhä ymmälläni, olisko pitänyt pakottaa itsensä? Mutta kun en voinut.
-
Oli ilo käydä kirkossa, kun oli hyvät toimittajat ja erinomainen saarna.
-
Pyhäinpäivän messussa kävin, olin viimeinen kirkkoon tulija, ja niinpä, kun kirkko oli täpötäysi, oli vähän hankala löytää vapaata istumapaikkaa, mutta pääsin sitten erään kaverini viereen.
-
Olin myös tänään kirkossa.
-
En käynytkään kotikirkon iltajumalanpalveluksessa, vaan Kangasalan kirkossa. Siellä luettiin lähes vuosi
sitten kuolleen tätini nimi ja sytytettiin muistokynttilä. Kävimme myös hänen haudallaan Vatialan
metsähautausmaalla. Paluumatkalla vanhempieni haudalla Pälkäneellä. Kovasti kynttilöitä haudoilla.
Sumuinen ajokeli, jokunen lämpöaste.
-
Matti tuli kirkosta. Kertoi kuulumiset. Eilenkin oli aika vähän väkeä, tänään vain n. 30 . Kaupunkilaiset menevät perinteisesti syntymäkuntiinsa, käyvät omaisten haudoilla ja ehkä kirkossakin siellä.
-
Tänään kävin kahteen kertaan.
Aamulla Vanajan kirkossa. Kuoromme oli siellä laulamassa.
Illalla kotikirkossa kuuntelemassa Mustarastas-yhtyeen konserttia, paljon oli väkeä, eri ikäisiä.
-
Kävin muuta kun en löytänyt Auroran kappelissa,.
Katoin netistä, että rukouspiiri ja sitten sinne.
Naisia tuli 12 henkilöä ja minä ainoana miehenä siellä nuorimpana, kun muiden ikä 70 ja siitä ylöspäin.
Pikkasen kuin täkäläisissä körttiseuroissa aina välillä.
Siis hyvässä seurassa, mutta kyllä sen huomasi, ettei oikein jaksa muiden kuin körttien parissa seuroissa, niin ponnistelua se touhu tuntui olevan. Jotenkin seuroissa, kun ei niin väkisin väännetä maailman pelastamisen puolesta ja mittailla toisten uskoa on paljon levollisempaa olla.
Silti ihan iloinen jokaisesta ja tapahtumasta, eikä mitään vastaan, mutta ei ihan mulle sopivaa.
-
Neljään viikkoon en ole päässyt. Toivon ensi sunnuntaina kykeneväni. Silloin se parhaalta on tuntunutkin kun on pitkään odottanut.
-
Pitänee käydä vielä kerran Tikkurilan kirkossa ennen kuin se puretaan. Joskus Vantaalla asuessani tuli toisinaan käytyä.
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/9706-kahta-kirkkoa-esitetaan-purettavaksi-vantaalla (http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/9706-kahta-kirkkoa-esitetaan-purettavaksi-vantaalla)
-
Pitänee käydä vielä kerran Tikkurilan kirkossa ennen kuin se puretaan. Joskus Vantaalla asuessani tuli toisinaan käytyä.
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/9706-kahta-kirkkoa-esitetaan-purettavaksi-vantaalla (http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/9706-kahta-kirkkoa-esitetaan-purettavaksi-vantaalla)
Voi surkeus, purkavatko. Pidin siitä' suuresti.
-
Voi surkeus, purkavatko. Pidin siitä' suuresti.
Vantaalla on uusi kiinteistöjohtaja, joka panee hihat heilumaan. Sari onkin kova tyttö(perheenäiti +DI) Järvenpäästä. Oli ensin meillä ja lähti sitten Espooseen ja siirtyi joku aika sitten Vantaalle.
-
Kirkkojen purkaminen ja muuttaminen kapakoiksi on musta tosi surullista.
No jokunen moderni laitoskirkko voinee olla ookoo laittaa maan tasalle, mutta noin muuten tulisi mielummin toivoa väkeä sinne kirkkoihin, kuin purkaa niitä. Sen tulisi olla se viimeinen ratkaisu ja sitä ennen miettiä, miksi ihmiset eivät siellä kirkossa käy ja miksi se ei ole elinvoimainen. Siis tietty seurakuntaväki ei rakennus.
-
Kirkkojen purkaminen ja muuttaminen kapakoiksi on musta tosi surullista.
No jokunen moderni laitoskirkko voinee olla ookoo laittaa maan tasalle, mutta noin muuten tulisi mielummin toivoa väkeä sinne kirkkoihin, kuin purkaa niitä. Sen tulisi olla se viimeinen ratkaisu ja sitä ennen miettiä, miksi ihmiset eivät siellä kirkossa käy ja miksi se ei ole elinvoimainen. Siis tietty seurakuntaväki ei rakennus.
Ei niitä pureta tyhjyyden takia vaan sen takia, että täyttyvät homeesta. Vaaralan kirkon katto vuotaa pahasti ja monesti. Tikkurilassa on sama huoli. Tuusulan seurakuntakeskus puretaan, kun se on susi ja homeessa, mutta siihen tehdään samalle tontille uusi ja ehompi. Sen arkkitehtuuria kävivät monet ihailemassa, mutta teknisesti se oli täysin virhe liike. Vihkimistä seuraavana päivänä katto vuoti seitsemästä kohtaa ja sen jälkeen sitä on monesti korjattu. Toimistohuoneiden metallisissa pokissa ja ovissa ei ollut huulloksia eli kaikki luottamukselliset keskustelu kuuluivat oven raoista käytävälle jne.
-
Vantaan kirkot ovat kait niin nuoria, että museovirasto ei pakota säilyttämmän kaikkia erikoisuuksia, joita "piruntorjuntabunkkereihin" tehtiin. Kulmaa ja kaavelia, joka suuntaan, eikä vettä pois mistään. Hyvinkään katto ei taida ylimääräisiä vesiä varastoida?
Vesivahinkoja on kyllä syntynyt jyrkkäkattoisiinkin rakennuksiin.
-
No ainakaan siin' Fredalla olleessa kirkko tai seurakuntarakennuksessa, joka muutettiin kapakaksi ei ollut mitään isompia teknisiä vikoja.
Mutta josko ja varmaan on noin, kun seppos kirjoitti, että on hometta ja muuta.
Ihme kun silloin 1000 jotain luvulta olevia kirkkoja ja linnoja vaan on vielä pystyssä, mutta nämä nykyiset vaan hajoaa alta aikayksikön.
-
Oon menossa taas huomenna Tuomasmessuun Mikael Agricolan kirkkoon.
Oon kutsunut sinne vanhan taiteenvapautusrintama hörhö kaverin ibiloven.
Lisäksi sinne tulee muusikkokavereita yms tuttuja teejatkoille.
Tuomasmessu on Luterilainen Euroopan suosituin messu.
Mukana kuoro, muusikoita ja kirkko harvinaisen täysi.
-
En pääse tänäänkään kirkkoon. Se on taas klo 16 ja siihen aikaan ei meille sovi. Radiojumalanpalvelus tulee Elimäen kirkosta. Panen sen kuulumaan
ja käyn pitkäkseni kuuntelemaan.
-
Pidin saarnasta. Se oli selkeä, ilman koristuksia ja lopussa oli yksi rakkaimmista Raamatun paikoistani , Ef. 2: 8-9.
Olikohan liturgi Tuula Ylikangas Ylihärmän Ylikankaita ?
-
Pidin saarnasta. Se oli selkeä, ilman koristuksia ja lopussa oli yksi rakkaimmista Raamatun paikoistani , Ef. 2: 8-9.
Olikohan liturgi Tuula Ylikangas Ylihärmän Ylikankaita ?
Siellä ei myöskään ollut liikaa musiikkia eli Jumalanpalvelus mahtui tuntiin. Usein niihin tupataan niin paljon ylimääräistä musiikkia, että menee väkisin yliaikaiseksi.
Kirkossa oli klo 13.00 kyläkirkossa
-
Tuomisunnuntaina ei ketään tuomittu Mukkulan kirkossa. Saarnasi Leena Hokka , hymykasvoinen körttipappi. Selväksi tuli että kasteessamme meidät kaikki on kirjoitettu Elämän kirjaan. Kun se avataan, toiset menevät vuohina Tuliseen järveen, toiset lampaina Taivaan Iloon. Kuka mihinkin, Jumala sen vain tietää. Jeesuksen ristin sovituksen kelpaaminen tuntuisi takaavan kuulumisen lammaslaumaan.
Tuomiopäivä viittaa enemmän Jeesuksen odottamiseen kuin Tuomiopäivään.
Oli niin hyvä olla kirkossa kolmen sairausviikon jälkeen.
-
Minäkin olin tuomiosunnuntain messussa, ei tullut yhtään tuomittu olo.
-
Minulla on tuomittu olo - en ollut kirkossa!
-
Etukäteen olin ajatellut lähteä Myyrmäkeen Herättäjän kirkkopyhään. Sitten huomasin rippikoulupappini - vuosi oli 78 - saarnaavan Meilahden kirkossa. Tosin kirkkokahvien jälkeen häntä jututtaessani hän sanoi, ettei ennen leiriä ollut vielä saanut pappisvihkimystä. En tuota muistanut. Oli siellä leirillä toinenkin vetäjä. Riparini oli Kansan Raamattuseuran järjestämä.
Saarnasta jäi mieleeni kaksikin asiaa: Joku, en muista kuka, on sanonut ihmisiä olevan kahdenlaisia. Toiset sanovat Jumalalle: "Tapahtukoon Sinun tahtosi", ja toisille Jumala sanoo: "Tapahtukoon sinun tahtosi". Ja toiseksi pohdinta siitä, kun Jeesus sanoo: "Minun oli nälkä, ja te ruokitte/ette ruokkineet minua, minun oli jano, ja te annoitte/ette antaneet minulle juotavaa" jne.
Juuri pari päivää sitten olin katsellut vanhoja valokuvia, riparikuviakin.
Minusta Meilahti on kaunis kirkko sisältä (tykkään 50-60-lukujen arkkitehtuurista). Paavo Tynellin suunnittelemat (orjantappurakruunua muistutttavat) valaisimet, alttarikyntteliköt ja kastemalja. Valaisimia ja kynttelikköjä ihastelin siinä kirkon penkissä istuessani.
-
Juuh, Itse vierailin Soukan kappelissa.
Ihan kiva messuaminen.
Ja kuten Sadetta totesi, niin saarnat antoivat mietityttävää, siis saarna textit, kai saarnakin.
Toinen texti oli tuo milloin kävitte katsomassa ja vaatetitte minut, kyselevi Jeesus.
Toinen olikin sitten se tuomiolla oleminen.
Kyllä siinä aika vahvasti oli tulinen järvi mukana kuvassa ja kyllähän texti oli aika peloittavakin, mutta onneksi on niin paljon erilaisia tulkintoja liikkeellä tosta tekstistä, niin voi valita itselleen sopivimman, vaikka sen kun jehowantodistajilla on, että paratiisi tulee maan päälle ja helvettiä ei olekkaan.
-
Kirkko oli lähes täynnä, jo se oli juhlavaa. Hoosianna soi riemukkaasti. Kuorokin oli suurimmillaan ja soi puhtaasti.
Saarna oli ovista. Avaja porttis, ovesi innoittamana. Hyvä saarna.
Adventtimessussa on aina aivan oma fiilinkinsä.
Nyt lähden ihan kohta adventtiseuroihin. Mauno mm. puhuu. Hän puhuu aina sydämensä syvyydestä.
-
Olin vaarin hommissa enkä lähtenyt lastenlasten seurasta kirkkoon. Kuuntelin radion jumalanpalveluksen. Saarnaaja teki laajoja kaaria (aasinsiltoja!) kirkkovuodesta, täytetystä pelastussuunnitelmasta, kirkkohistoriasta... Ajatus pysyi silti koossa ja kirkkaana.
-
Sattuneesta syystä piti tänään vain katsella Tv-lähetys.... tuli kirkosta, jonka katon jokaista lautaa olen joskus kosketullut... Alku-osat 1400-luvun lopusta ja muutaman kerran uudistettu, laajennettu ja korjattu. viimeksi 1982-84. Valot vaihdettu takaisin vanhanaikaisiin noin 2007 +-1 vuosi... :039:
-
Tänään en päässyt lähtemään kirkkoon.
-
Kotikirkon adventtimessussa kävin, kaikki papit ja kirkkokuoro palvelutehtävissä, aika paljon väkeäkin
paikalla.
-
Taas jäi väliin. On jäänyt näköjään tavaksi. :102:
-
Mukkulassa ei ollut messua. Taksit veivät ristinkirkoon halukkaat.
Minulla oli ruoanvalmistusta koko aamupäiväksi.
-
Oltiin kirkossa . Siellä kuulin ehkä elämäni parhaan saarnan ja aika yllättävältä taholta. Muutenkin oli hienoa. Oli neljä aikuista konfirmoitavana. Ja oli n. 20-miehinen veteraanikuoro Velihopeat jossa mukana on yksi meidän Siioninvirsien voimallisimpia veisaajia.
-
Olimme paikallisessa joulukirkossa,jonka toimitti merimieskirkon kiertävä pappi. Väkeä oli paljon ja lapsia tosi runsaasti. Kaksi lasta kastettiin jumalanpalveluksessa. Kirkko oli täkäläistä aikaa iltapäivällä, mutta Suomen aikaa klo 8 aamulla.
Pappi käy kiertämässä monet paikat samalla reissulla, joten kaikki ei satu sunnuntaille. (Kuala Lumpur, Manila, Bangkok, Hong Kong ja Singapore ainakin.) Eniten väkeä on Singaporessa. Suomalaisessa koulussa on täällä 70 lasta.
-
Suomalaisen messun laulujen mukaan mentiin tänään, runsaasti oli kuulijoita ja ehtoollisella.. :icon_lol:
-
Tuli käytyä Tyrvännön pienessä puukirkossa joululaulutilaisuudessa, muodostunut minulle kohta perinteeksi.
Lämminhenkinen hieno tilaisuus, ei liian hieno ja kaavamainen, meni vähän improvisoinnin puolelle.
Glögit ja piparit tilaisuuden päätteeksi.
-
Sain luvan jakaa eilen kuulemamme saarnan Mukkulan kirkossa.
https://docs.google.com/viewer?a=v&pid=gmail&attid=0.1&thid=13b8146525ece34c&mt=application/msword&url=https://mail.google.com/mail/?ui%3D2%26ik%3D226e26ec09%26view%3Datt%26th%3D13b8146525ece34c%26attid%3D0.1%26disp%3Dsafe%26zw&sig=AHIEtbSnJtavDoYy74pKjlfdxe9pNFcuSw
-
Minulle tuo Riitan linkki toi tekstin: "asiakirjaa ei löydy sen alkuperäisestä lähteestä." :icon_xmasconfused:
-
Näin näyttää nyt olevan. Kun siirsin saarnan sähköpostistani tarkistin sen ennen lähetystä esikatselusta ja silloin se näkyi. Täytyy saada joltakulta ohjeet kuinka gmailista siirretään tänne.
Vahinko ettei vielä onnistunut. Yritetään uudestaan.
-
Nyt pitäisi olla pdf:ssä
http://paradise.untergrund.net/tmp/roinat/Saarna.pdf (http://paradise.untergrund.net/tmp/roinat/Saarna.pdf)
-
Joo, kiitos, nyt avautuu...täytyy lukea toisella kertaa keskittyen hiljaisuudessa...
nyt on Eddie Kirkland vauhdissa enkä keskeytä sitä.
-
Tänä iltana oli Hml:n kirkossa "Vanhanajan kuusijuhla", ohjelman esittäjiä melkein vauvasta vaariin,
väkeä runsaasti, meidän kuoromme lauloi yhden laulun yhteislaulujen lisäksi.
-
Nyt taidan lähteä kirkkoon pitkästä aikaa. Viimeksi olin tuomiosunnuntaina ja nyt on jo adventti pitkällä.
-
Nyt taidan lähteä kirkkoon pitkästä aikaa. Viimeksi olin tuomiosunnuntaina ja nyt on jo adventti pitkällä.
Kylläpä kannatti käydä. On se eri toista olla itse mukana kuin kuunnella valmista.
-
Meillä oli tänään puurokirkko. Siis messu, jonka jälkeen oli joulupuuroa ja kahvit sekä lähetysmyyjäiset.
Pitkästä aikaa olin ehtoollisavustjana. Tuurasin tänään lähetyssihteeriä. Mukavalta kuulosti, kun uusi kappalaisen sijaisemme otti synnintunnustustekstiksi SV 169:n - Silmäisi eteen Jeesus. :023:
Illalla oltiin vielä Kauneimmissa joululauluissa. Nimikkolähetti juonsi, ukkokulta lauloi kuorossa, Tiitiäinen parvella ja mie pidin lyhykäisen hartauspuheen laulujen päätteeksi. Oli taas tupa täysi ja hyvä fiilis. Joululaulut on ihkuja.
-
Kotikirkossa kolmannen adventin messussa.
Aika vähän väkeä, paitsi rippikoululaisia runsaasti.
-
Katsoin televisiosta Helsingin Annankadun adventtikirjon jumalanpalveluksen Monenlaisia ajatuksia risteili runsasta musiikkiohjelmaa ja todistuspuheenvuoroja kuunnellessani.
Omassa kirkossa olisi ollut taas messu, joululaulumessu klo 16. Se aika ei meille sovi.
-
Kolmen kirkon koukkaus Karjalassa.
-
Puukirkossa asuinpaikaakunnan kirkoista. :icon_lol:Sama saarnaaja kuin Karjalassa viikko sitten. :icon_lol:
-
Tänään olisi vielä klo 23 yömessu. Sinne mennään.
-
Tulin äsken kotiin klo 22 alkaneesta jouluyön vigiliasta.
-
Kyllä mekin kotiin päästiin yömessusta. Oli muuten todella paljon nuoria.
-
Kävimme Jouluvesperissä. Se oli musiikkipitoinen. Laulettiin Suomen Lähetysseuran joululaulut 2012 vihkosta. Lisäksi oli Eero Sinikanteleen lauluesityksiä. Papin puhe sisälsi lapsen katsomista ja lapselta oppimista. Tunnelmallista oli.
Kirkkoväkeä oli runsaasti, enimmäkseen nuoria perheitä ja heidän omaisiaan. Vain muutama vaki-kävijä oli meitä paikalla.
-
Jouluaamun jumalanpalveluksessa meitä vakiokäviöitä oli enemmänkin, muuten väkeä olisi mahtunut saliin enemmänkin.
-
Kohtuullisen paljon väkeä 7.00 ja kirkkokahvilla. Paljon aivan outoja kasvoja mukana, myös joulu-aamun kuorossa, johon saivat kaikki halukkaat osallistua... :039:
-
Istun tässä radioidussa jumalanpalveluksessa Kuusjoelta. On loppulaulun aika. :039:
Oli mukava, kun lauloivat taas minun virteni ja yhden körttivirrenkin. :eusa_angel:
Nyt täytyy kiirehtiä kyökin puolelle, hellan ääreen.
-
Kävin kirkossa ja ajokeli oli hieman haastava.
-
Kävimme kirkossa. Minä luin tekstit ja vaimo esirukouksen.
-
Tänään kävin kotiseurakunnan kirkossa.
Tuntui hyvältä aloittaa uusi vuosi sillä tavalla noin vajaan parinkymmenen muun ihmisen kanssa.
Hyvää alkanutta uutta vuotta kaikille foorumiystäville!
-
Kirkkoon olisi matka. Tosin yksi mielenterveyskuntoutuja jo ehti tunti sitten soittaa ja pyytää kyytiä. Viikko sitten pastori oli luvannut hänelle kyydin, niin tämä soitti klo 2.30 ja kertoi jo pukeneensa ja odottavansa. Pastori lupasi soittaa kuten oli tehnyt aiemminkin ja käski painua petiin siitä ja nukkua rauhassa kunnes puhelin soi. Siis mennään kirkkoon.
-
Olimme tehtävissä lähes täpötäydessä kotikirkossa. Laskin ehtollisella käyneiden maljoja, niitä oli n. 150 kpl.
Istuimme eri paikassa kuin tavallisesti, aivan urkujen ääressä josta oli muutama askel lukupulpettiin ja Matilla ovien sulkemiseen. Urut pauhasivat ja
mieskuorolaiset istuivat ympärillämme. Sali soi tästä syystä aivan eri tavalla mihin olemme tottuneet. Kaikua ei ollut juuri lainkaan kun oli niin paljon kansaa.
-
Loppiaisesta on kehittynyt kirkonvälttelypyhä, en voi enää aloittaa jouluvirsiä. Kuulun ihmisalalajiin joka elää viisi vuodenaikaa, syksyn jälkeen alkaa hiippailla maisemiin joulu.
Jouluun valmistautuminen aloitetaan juhannuksena. Tuli erinomaisen kiire, joka vapaahetki meni joululahjojen ompelemiseen, neulomiseen, torttuihin ja homperskoihin. Loppiaisena vetäydyn silmäilemään missä järjestyksessä koti pukeutuisi arkiasuun.
-
Tänään kävin kirkossa ja siellä oli oikein juhlavat meiningit.
-
Kotiseurakunnan kirkossa kävin, vakiopaikallani, hyvä oli käydä.
Koin että loppiaismessu oli jotenkin...kaunis...ja puhutteleva.
Meillä on täällä miespappi joka on erityisen hyvä laulaja (oli kuulemma aikoinaan laulajan uraakin harkinnut).
Tänään hän lauloi tekstien välissä kanttorin pianosäestyksellä jonkin aika hienon tuntuisen kappaleen.
-
Nykyisin periaatteessa käyn kirkossa, käytännössä vain harvoin. Ennen asuin kirkon lähellä, siellä oli lämmin ilmapiiri ja kävin lähes joka pyhä. Nykyiseen kirkkoon on puolen tunnin kävelymatka ja nuiva ilmapiiri, joten käyn harvoin. Jouluaattona kävimme kirkossa viimeksi, entisessä kotiseurakunnassani, ja kyllä kannatti.
Olen siis useimmiten radiokirkon äärellä, joskin huomion vie usein Hesari.
-
Kuuntelimme Liisan isän messun Suolahdesta. Kerrankin oli saatu messu tuntiin ilman tuskaa. Yleensä aina kanttorit työntää liikaa musiikkia väliin, messu venähtää ja on katkaistava. Loppuun laitetaan etukäteen äänitetty Herran Siunaus.
-
Minäkin olin radiokirkossa, ja oli ihan kuunneltava. Pidin siitä saarnaan ujutetusta kastekertomuksesta, joka (iloisesti) yllättäen jatkui saarnan lopussa.
Piti mennä kirkkoon mutta tietokone temppuili ja jouduin avaamaan korjausasetusten kautta, mikä vei yllättäen aikaa enemmän kuin arvasin. (+olen nykyisin hidas lähtemään mihin tahansa)
-
Minä hoidin Mattia eilen, ja hän vuorostaan minua tänään. Mikälie lunssa on nyt minussa. Kirkkoon emme päässeet. Olen torkkunut moneen otteeseen.
-
Yllätin itseni ja menimmekin messuun oman seurakunnan kirkkoon. Ihan ok. Kanttori soitteli vastausmusiikkeina Sibeliuksen pianosävellyksiä, joita aikanaan itsekin soittelin, ja ne valitettavasti toivat mieleen nuoruuteni soittotunnit, kun opettaja aina haukkui, kun en ollut harjoitellut läksyjä. Elin mielessäni niiden aikojen ahdistukset uudestaan aina siihen asti, kun minut erotettiin konservatoriosta... Oudon vahva voima musiikilla.
Kirkkoherra puhui kasteesta ja opetti ristinmerkin tekemistä. Sanoi, että ihan sama, kumpi olkapää ensin. Niin kai se onkin, mutta meillä lännen kirkossa kuitenkin vasen ensin. En ollut ennen tiennyt, että ristinmerkin voi lopettaa suuhun siunatakseen sanansa. Olisi kyllä meikäläiselle tarpeen, vaikka että: "Herra, pane minun suulleni vartija..."
Radiokirkko kuulutettiin autoradiossa juuri kun pääsimme kirkon lähelle parkkipaikalle. Messun toimittajan nimi kuulosti siltä, että hän lienee ollut siellä pappina jo 80-luvun alussa, kun olin Suolahdessa kesätöissä.
-
Yllätin itseni ja menimmekin messuun oman seurakunnan kirkkoon. Ihan ok. Kanttori soitteli vastausmusiikkeina Sibeliuksen pianosävellyksiä, joita aikanaan itsekin soittelin, ja ne valitettavasti toivat mieleen nuoruuteni soittotunnit, kun opettaja aina haukkui, kun en ollut harjoitellut läksyjä. Elin mielessäni niiden aikojen ahdistukset uudestaan aina siihen asti, kun minut erotettiin konservatoriosta... Oudon vahva voima musiikilla.
Kirkkoherra puhui kasteesta ja opetti ristinmerkin tekemistä. Sanoi, että ihan sama, kumpi olkapää ensin. Niin kai se onkin, mutta meillä lännen kirkossa kuitenkin vasen ensin. En ollut ennen tiennyt, että ristinmerkin voi lopettaa suuhun siunatakseen sanansa. Olisi kyllä meikäläiselle tarpeen, vaikka että: "Herra, pane minun suulleni vartija..."
Radiokirkko kuulutettiin autoradiossa juuri kun pääsimme kirkon lähelle parkkipaikalle. Messun toimittajan nimi kuulosti siltä, että hän lienee ollut siellä pappina jo 80-luvun alussa, kun olin Suolahdessa kesätöissä.
Kirkkoherra on syntynyt 1950, joten voit olla hyvin oikeassa.
-
Minäkin olin radiokirkossa, ja oli ihan kuunneltava. Pidin siitä saarnaan ujutetusta kastekertomuksesta, joka (iloisesti) yllättäen jatkui saarnan lopussa. ---
Minustakin se kastekertomus oli todella puhutteleva. Oikeasti monilla on todella vaikeaa elää kristittynä. Tämmöistä on terveellistä kuulla, jotta osaa antaa arvoa sille vapaudelle, mitä Suomessa on.
-
Kävin helluntaiseurakunnan jumalanpalveluksessa. Armosta puhuttiin, ja hyvin puhui heidän pastorinsa. Ei tullut yhtään kiusallinen tai orpo olo. Jäi mieleeni (vanhasta=edellisestä käännöksestä Raamattua näköjään) Ps.32:10 "joka Herraan turvaa, häntä ympäröitsee armo". Siitäkin puhui, ettei omalla yrittämisellä ja omin voimin, vaan Jumalasta se lähtee, ihmisen pelastuminen.
Tuntui mukavalta, kun vanha lukiokaverini laulua aloittaessaan sanoi, ettei meidän kristittyjen tai sanoiko uskovien pitäisi esim. kadehtia toisiamme tai suhtautua muuten nurjasti (eri porukoihin kuuluviin), vaan olla kiitollisia, että Jumala käyttää meitä kaikkia omalla paikallamme. Sitten he lauloivat mikä sen laulun nimi on, mutta menee "toinen toisiamme siunaten".
Tilaisuuden jälkeen kerroimme vähän kuulumisiamme ja muistelimme menneitä. Hän muisti yhdeltä (ev.lut.) seurakunnan nuorten Lapin reissulta, miten me muutamat karkasimme tunturiin iltahämärissä jossain Altan lähellä. Ja kerran kirkon nuorisopäivillä Tarvo Laakso taisi kehottaa kaikkia piirtämään ristin niihin keltaisiin taajama-alue-liikennemerkkeihin omilla paikkakunnillamme. Otimme todesta, ja pikku-Fiiatiin sitten survouduimme porukalla mustan maalipurnukan kanssa :023:
No hän lähtee kanssani joku kerta seuroihin.
-
Minäkin muistan nuoruudessani kuulleeni Tarvon kehotuksen laittaa uusiin liikennemerkkeihin unohtuneet ristit kirkontorneihin... Niitä sitten näkyikin siellä täällä.
Meidän kirkkoherra lauloi kirkkokahveilla Tarvon laulun Taivas vartoo kirjettäsi, joka kieltämättä sopi erinomaisesti pyhän aiheeseen. Nyt se soi koko ajan mielessäni. (Tätäkö on korvamato?)
"Maailma on Taivaan Isän kirjekaveri.
Minä olen kristillinen kirjepaperi.
Vesileimapaperille aika kirjoittaa
rakkauskirjeen Jumalalle, hän jo odottaa.
Taivas vartoo kirjettäni, aika sitä kirjoittaa.
Vesileima sisälläni siitä mua muistuttaa.
Kun mä olin vastavalmistunut paperi,
vesileiman minuun iski kirkon kaveri.
Postimaksu minustakin on jo maksettu.
Kirje lähtee Jumalalle, olen kastettu.
Taivaalliseen postiin saapuu paljon kirjeitä
eikä mitään haittaa, vaikka niiss on virheitä.
Painovirhepaholaiset vaikka harmittaa
Isä anteeks antaa, kun ne hälle tunnustaa.
Kerran koittaa hetki, jolloin valmis kirje oon.
Sitten minut suljetaan ja pannaan laatikkoon.
Toimistossaan Taivaan Isä minut tarkastaa
Ikuiselle paperille puhtaaks kirjoittaa."
-
Olin Tallinnan Johanneksen kirkossa (Jaani kirik). Väkeä oli paljon ja valkohapsinen saarnamies Toomas Paul hyvä. Sanoista ymmärsin kai viitisen prosenttia, mutta nekin ravitsivat. Liturgian sävelmät olivat outoja, mutta kauniita.
http://360.tallinn.ee/et/pano/show/1441743/separate
-
Myö käyttiin Keravan kirkossa messussa. Iloksemme nuorisotyönohaaja Ville piti esirukosta karjalaksi. Myö rukkoiltiin yhteisten asioien puolest.
Lisäksi myö veisattiin 504, joka on SV 208.
Päiväkahvilla myö veisattiin muutama virsi äit´muorille, joka tiistaina täyttää 92. :icon_cool:
-
Istuin sitten urakalla tänään... EX kirkkoherra käsitteli 530 vuoden historiaa hallinnolliselta kannalta ja kymmeniä muutoksia... Ex khra nyk. kappalainen katsoi hieman lähempää runsaan sadan vuoden perspektiivillä menneitä ja tulevaisuuteen.... Matti Repo piti messun nousematta saarnastuoliin... kaulamikki teki esiintymisestä luontevan ja tärkeilemättömän.... :eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_clap:
-
Radiokirkko kuulutettiin autoradiossa juuri kun pääsimme kirkon lähelle parkkipaikalle. Messun toimittajan nimi kuulosti siltä, että hän lienee ollut siellä pappina jo 80-luvun alussa, kun olin Suolahdessa kesätöissä.
Kesätöissä Suolahdessa? :icon_eek: Suojarinteelläkö? Kuparinen oli jo 80-luvun alussa siellä kirkkoherrana.
-
Kesätöissä Suolahdessa? :icon_eek: Suojarinteelläkö? Kuparinen oli jo 80-luvun alussa siellä kirkkoherrana.
Suojarinteelläpä hyvinkin! Kahtena kesänä. Oli tosi hauska kesätyöpaikka!
-
Tänään Viikin kirkossa vain radion välityksellä.
-
Näin nuhaisena ja yskäisena ei voi mennä häiritsemään muuta kirkkokansaa. Katsoin Hyviinkään kauniista kirkosta tv-lähetyksen.Isosten kirkkopyhää vietettiin, mutta muuten perinteisesti. Viisut olivat näitä uudempia virsia. Monet minullekin hyvin tuttuja kolmenkymmenen vuoden takaa.
Teltan muotoon tehty kirkko muistutti Paavalin ammatista. Valot ja varjot seinillä eivät muita koristuksia kaipaa.
https://www.google.fi/search?q=hyvink%C3%A4%C3%A4n+kirkko&hl=fi&tbo=u&tbm=isch&source=univ&sa=X&ei=cdX7UIqLIM-P4gTG7oCgCg&sqi=2&ved=0CC8QsAQ&biw=1280&bih=594
-
Kävin omassa kotikirkossa ja ei voi mitään, että kyllä se aina radio- ja televisiojumalanpalvelukset voittaa.
-
Kipeenä minä en käy kirkossa vaikka suunnitelmana oli. >:( Telkkarista en katso koska minun käy kateeksi paikalle päässeet. >:(
-
Kuuntelin radiojumalanpalveluksen ja horisontin ja klo 13 alkoi kyläkirkko, jossa oli 25 henkeä. Nyt on nautittu kirkkokahvit ja päästy taas kotiin.
-
Majataloon kello 17.... :039:
-
Kotikirkon iltamessussa kävin.
-
Pitkästä aikaa kävin Tuomasmessussa.
-
Majataloon kello 17.... :039:
Isän selässä basson soittoa seuraillut oli vaihtunut äidin rintapussissa köllöttävään laulusolistin lapsukaiseen...
Ikähaitaitari jälleen 85v+. Lapsiaan hoitava porukka junailee, vierailijan, musiikivieraan, tarjoilun ja lastenhoidonkin...Vastuissa noin 15 henkilöä... Vanhukset saavat mennä vain kuuntelemaan ja laulamaan....
Kohtuullisen hyvä konsepti... :039:
-
Kävin oman srk:n Tuomasmessussa. Kirkkoteellä pahaa aavistamatta kovasti rupatellessani tuotiin nenän eteen kansiota, jossa voi ilmoittautua maaliskuun messun vapaaehtoiseksi. En ole ikinä ollut, mutta nyt en siinä kiireessä keksinyt mitään syytä kieltäytyä, kun kalenterissakin oli tyhjää. Otin helpoimman tehtävän: emäntänä ojentelen sitten tulijoille laulukirjoja... :039:
-
Kävin oman srk:n Tuomasmessussa. Kirkkoteellä pahaa aavistamatta kovasti rupatellessani tuotiin nenän eteen kansiota, jossa voi ilmoittautua maaliskuun messun vapaaehtoiseksi. En ole ikinä ollut, mutta nyt en siinä kiireessä keksinyt mitään syytä kieltäytyä, kun kalenterissakin oli tyhjää. Otin helpoimman tehtävän: emäntänä ojentelen sitten tulijoille laulukirjoja... :039:
Joo, sinne vaan reippaasti mukaan. Olen varmaan jo kolme kertaa ollut kotiseurakunnan tuomasmessun
vapaaehtoisporukoissa, kohta neljäs edessä. Ihan hyvä kokemus.
-
Meillä tulee kuukauden päästä, Matinpäivänä 20 vuotta Mukkulan kirkon vihkimisestä. On siis 20-vuotissynttärit. Entinen piiripappimme, emerituspiispa Jukka Paarma tulee saarnaamaan. Ja illalla on Kalevi Kiviniemen urkukonsertti.
Saattaa olla eteinenkin täynnä kirkkokansaa. Niin oli avajaisissakin.
Jukka Paarma ei silloin enää ollut piiripappimme, vaan Pekka Eskelinen ja hänen jälkeensä Terttu Hellman ja nyt Hannu Lehdeskoski.
Toivottavasti hekin ovat juhlimassa.
Muistan tunnelman kun kirkkoa alettiin rakentaa. Olimme kuopalla kynttilöiden valossa veisaamassa. Moni on jo poistunut seurakunnasta
enkelten laulukuoroon.
-
Ensi pyhänä mennään Lauttasaaren kirkkoon (klo 11.00) Siellä on perinteisesti suuremmat seurat. On kiva käydä kotikirkossa kerran vuodessa.
-
Matti muisti että tänään on Herättäjän kirkkopyhä Launeen kirkossa (Lahti). Sinne siis, vaikka kotikirkossakin olisi mukava käydä kun sairastelu piti poissa kolmena sunnuntaina.
Tuntuu kun Matti alkaisi tunnustaa sinimustaa väriä hänkin. :023:
-
Kävin nyt vasta ensimmäistä kertaa uuden kotikaupunkini Jumalanpalveluksessa. Kerran olen tämän puolen vuoden aikana siellä käynyt aiemmin, silloin oli vain puoli kourallista ihmisiä iltatilaisuudessa. Joten yllästys oli melkoinen (alaleuka putosi rinnalle) kun kirkkoon mennessä ei mahtunut istumaan. Vastaanottajat ja virsikirjan ojentajat ohjasivat ylös parvelle, siellä oli muutama vapaa paikka. Ei tarvinnut jäädä seisomaan kirkkosalin peräseinälle muutaman muun kanssa. Mietin ensin että onko täällä joku erityistilaisuus, mutta ihan tavallinen messu oli kyseessä. Kirkko oli toki kovin pieni, mutta silti... kaikki eivät olleet senioreja, johtui varmaan rippikoululaisista joille saarna oli sovellettu, laulutkin olivat nuorekkaita.
Saarna käsitteli hyvin päivän tekstiä niin että nuorempikin väki jaksoi kuunnella, viesti/selitys oli selkeä ja meni perille. Respectit Juntuselle. Miellyttävä kokemus, jotenkin rentoa ja läheinen tunnelma.
-
Myös Lahden Launeen kirkko oli täynnänsä kirkkokansaa. Paljon tietysti körttejä, myös maaseudulta. Launeen seurakuntalaisiakin oli ja meitä mukkulalaisiakin kourallinen.
Vaikuttavan messun ja hyvän saarnan piti Jaakko Ripatti.
-
Lähisuvussani on Ripatti nimeä- lähtöisin Perttulasta, tiedä vaikka olisi jotain sukua. :)
-
Lähisuvussani on Ripatti nimeä- lähtöisin Perttulasta, tiedä vaikka olisi jotain sukua. :)
Entisessä Perttulan kappelissa nykyisessä Ypäjällä ei ole merkitty yhtään Ripattia syntyneeksi, mutta etelä Savossa senkin edestä. Mikkelissä ja kaikissa sen ympäryspitjissä on Ripatteja (genealogia.fi/hiski?fi)
-
Tuli käytyä Lauttasaaressa (ex-kotipitäjäni) Herättäjän kirkkopyhässä ja seuroissa. Näkyi siellä muitakin foorumilaisia. Oli muuten hyvä tapahtuma kokonaisuutena.
Opin jotain uttaakin. Mikä ero on pohjalaisella ja savolaisella? Kumpikin kehuu kotikunnaitaan oikein reilusti, mutta pohjalainen uskoo siihen. Kaikkea voi seuroissa oppia.
-
Entisessä Perttulan kappelissa nykyisessä Ypäjällä ei ole merkitty yhtään Ripattia syntyneeksi, mutta etelä Savossa senkin edestä. Mikkelissä ja kaikissa sen ympäryspitjissä on Ripatteja (genealogia.fi/hiski?fi)
Vai niin. Voi olla että hän (sukulaiseni) on käynyt syntymässä muualla, mutta ainakin hän oli kotoisin Pertunmaalta. Minulla on jonkinlainen lappunen jossain mistä näkyy joitain tietoja synnyinpaikastaan, vanhemmistaan jne. Asun nyt eteläsavon alueella, eikä ole tullut Ripatteja vielä vastaan. Hyvä tietää.
-
Tuli käytyä Lauttasaaressa (ex-kotipitäjäni) Herättäjän kirkkopyhässä ja seuroissa. Näkyi siellä muitakin foorumilaisia. Oli muuten hyvä tapahtuma kokonaisuutena.
Opin jotain uttaakin. Mikä ero on pohjalaisella ja savolaisella? Kumpikin kehuu kotikunnaitaan oikein reilusti, mutta pohjalainen uskoo siihen. Kaikkea voi seuroissa oppia.
Minulle jäi tuo pohjalais-savolaisjuttu mieleen pienellä sävyerolla tuohon sepposin kertomaan niin, että kumpikin osaa kehua itseään, mutta pohjalainen jopa uskoo itse kehunsa :039:
-
Se on kyllä kumma juttu, että aina kun jossain veisataan Siionin virsiä, niin tuntee tulevansa kotiin. Tai vaikka olisi tavallinen virsikirja, mutta tulee (minusta) körttivirsi, niin aina se sykähdyttää. Aina. Vuosien tauon jälkeen kun menin seuroihin, eli Lauttasaaren tähän vastaavaan kirkkopyhään muutama vuosi sitten, niin itku pääsi. Sniif. Itkupilli.
-
Entisessä Perttulan kappelissa nykyisessä Ypäjällä ei ole merkitty yhtään Ripattia syntyneeksi, mutta etelä Savossa senkin edestä. Mikkelissä ja kaikissa sen ympäryspitjissä on Ripatteja (genealogia.fi/hiski?fi)
Pertunmaalta Ypäjälle on 231km, Pertunmaa on lahdesta vajaa 100km. Taisi mennä paikat sekaisin?
(Pahoittelen offtopicia...)
-
Sikäli kun jotain ymmärrän niin Perttula ja Pertunmaa ovat ihan eri suunnilla ja eri pitäjiä. Toinen Perttula Ypäjän ohella on Nurmijärvellä. Pertunmaalla on käynyt monesti Honkaniemessä kaverin huvilalla.
-
Pertunmaalla Ripatteja varmasti riittää, onhan naapuripitäjässä Hirvensalmella kylä nimeltä Ripatti, joka on melko lähellä Pertunmaan pohjoista kolkkaa, ja Ripatti ei suinkaan ole Hirvensalmellakaan harvinainen nimi.
Mt
Osa-aikainen hirvensalmelainen jo yli puoli vuosisataa
-
Pertunmaalla Ripatteja varmasti riittää, onhan naapuripitäjässä Hirvensalmella kylä nimeltä Ripatti, joka on melko lähellä Pertunmaan pohjoista kolkkaa, ja Ripatti ei suinkaan ole Hirvensalmellakaan harvinainen nimi.
Mt
Osa-aikainen hirvensalmelainen jo yli puoli vuosisataa
Niinpähän näyttää olevan. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ripatti :) Uusi tieto tämäkin.
-
Kotikirkko on aina kotikirkko. Etenkin tänään kun vietettiin kynttilöiden siunaamismuistomessua. Sattui vielä Valon nimipäiväkin olemaan. Ja meidän Leena-pappi on itse kuin valo ja lämpö.
Väkeä oli tavanomaista paljon enemmän. Oli yhteisvastuukeräyksen aloitus ja musiikista huolehti osaltaa komeasti ja puhtaasti laulanut mieskuoro
Isän ääni. He tulevat enimmäkseen esikoislestadiolaisista ja kuoron miesten omaisia oli myös useita.
-
Kävin entisen kotiseurakuntani kirkossa. Siellä on aina lämmin tunnelma. Tällä kertaa vastausmusiikit ja vähän muutakin soitettiin panhuilulla tosi taitavasti.
Kirkkokahveilla saatiin tietoa yv-keräyksestä ja oli mahdollisuus ilmoittautua kerääjäksi. Tuli tavattua tuttuja ja huojennettua mieltä tutun papin kanssa keskustellen. Reipas kävely kotiin kruunasi pyhäpäivän.
-
No niin, nyt se on koettu. Siioninvirsiseuroissa oli srk:n kanttori paikalla ja anteeksipyydellen säesti pianolla. Lisäksi virret oli sovittu etukäteen. Se oli jonkinlaista hätävarjelua, koska edellisissä 2-3 seuroissa ei ollut veisuunjohtajia tai muuten tarpeeksi laulutaitoisia, ja musiikkipuoli meni enemmän tai vähemmän nolosti penkin alle. Nyt kun meillä oli arvovieraita, itse Espoon piispa Tapio Luoma, niin oli haluttu varmistaa laadukas veisuu. Piispa tosin veisasi niin kovaa, että se olisi jo itsessäänkin pelastanut tilanteen. Ihmisiä oli 40 - 50 henkeä paikalla ja puheet antoisia.
-
Voi nenä, siksikö se kanttori soitti.. Ei veisaajia.. :icon_sad: On jäänyt jokunen kerta väliin, nyt ihmettelin sitä pianoa. Kääk. Hirveä vauhti, meinasi taas happi loppua ja henki salpautua :-\ Kivempaa ihan tavisten omilla äänillä, kun ei noihin korkeuksiin tällä äänellä pääse :-\ Mutta hyvät puheet, ihan.
-
Ihmettelen usein kovin korkealta yhteislaulamista säestäviä kanttoreita (ja tietysti vielä enemmän niitä, jotka seuraveisuuta pianolla säestävät!). Ihailin sunnuntaina kirkossa paikallista kanttoria, joka soitti useita virsiä alempaa kuin mihin ne oli virsikirjassa merkitty. Oli miellyttävä laulaa!
-
No niin, nyt se on koettu. Siioninvirsiseuroissa oli srk:n kanttori paikalla ja anteeksipyydellen säesti pianolla. Lisäksi virret oli sovittu etukäteen. Se oli jonkinlaista hätävarjelua, koska edellisissä 2-3 seuroissa ei ollut veisuunjohtajia tai muuten tarpeeksi laulutaitoisia, ja musiikkipuoli meni enemmän tai vähemmän nolosti penkin alle. Nyt kun meillä oli arvovieraita, itse Espoon piispa Tapio Luoma, niin oli haluttu varmistaa laadukas veisuu. Piispa tosin veisasi niin kovaa, että se olisi jo itsessäänkin pelastanut tilanteen. Ihmisiä oli 40 - 50 henkeä paikalla ja puheet antoisia.
Me sovimme eilen, että lähdetään Perkkaalle seuroihin kun Laitiset ja piispa ovat paikalla, mutta tänään molemmat unohtivat sen. Olisin varmaa rikkonut liturgian ja ehdottanut oman virren ennekuin kanttori ehtii. Muuten säestyspilaa veisuun. Toisekseen piispa on hyvä veisaaja. Olisihan minulle ollut oma veisuunvetäjä mukanakin.
-
Seurasin TV-kirkkoa Vantaan Pyhän Annan lastenkirkosta. Onnittelut Vantaan seurakunnalle mahtavasta työstä lasten parissa. Mitään yhtä viehättävää en ole kai koskaan nähnyt.
Alttaritaulu oli aivan uskomattoman hieno. Siihen silmät oikein tarttuivat. Tietysti lasten ilo ja vanhempien vapautunut olo kirkossa oli parasta.
Nauti sinäkin:
http://yle.fi/ohjelmat/1915402
-
Mikael Agricolan kirkossa Helsingissä, tänään sunnuntana, 10.helmikuuta 2013. Ja tuossa kirkossa olin nyt paljolti siksi, että messu alkoi vasta kello 12. Ehti heräillä.
Kolme naista töissä: Riina Storhammar, Julia Tamminen, Anna-Maria Eilittä!
Kai aikansa olisi voinut huonomminkin viettää. Tai paremmin. :017:
Kristuksesta puhuivat, ja hyvä niin! :eusa_clap:
Lopuksi kryptassa, tai kahvilassa tai joku sellainen se se oli, kahvia ja kakkua ( otin kakkua, saan sitä ja pullaa sunnuntaisin ottaa, ottaa ja syödä ). :kahvi:
-
Kuuntelin Radiosta Ylen 1:ltä Lappeenrannassa viime viikolla nauhoitetun jumalanpalveluksen, jossa oli paljon kanttoreita ja piispa saarnasi. Ensin ajattelin, että voi blääh, nauhoitettu, mutta sitten huomasin, että tämän päivän tekstit. Kylläpä oli nautintoa alusta loppuun ja piispa piti todella hyvän saarnan.
-
Kuuntelin Radiosta Ylen 1:ltä Lappeenrannassa viime viikolla nauhoitetun jumalanpalveluksen, jossa oli paljon kanttoreita ja piispa saarnasi. Ensin ajattelin, että voi blääh, nauhoitettu, mutta sitten huomasin, että tämän päivän tekstit. Kylläpä oli nautintoa alusta loppuun ja piispa piti todella hyvän saarnan.
Meillä kävi vähän samalla tavalla. Iltasella oltiin sitä mieltä, että mennään tuomiokirkkoon, mutta aamusella keho määräsi toista. Kyllä kuuli, että laulun ja musiikin ammattilaisetkin olivat mukana.
-
Kävin lauantaimessussa katolisessa kirkossa, luterilaisen kaavan mukaan. Kuoro lauloi komiasti ja paikallisen tyylin mukaan miehet mustissa ja rusetti kaulassa, naisilla kuorokaavut..Maaria pää-alttarilla kyllä häiritsi ehtoollisen näkymää, vaikka se toimitettiinkin käytävällä ja yhden papin toimesta. Kansaa oli paljon enemmän, kuin olen luterilaisissa kirkoissa tottunut näkemään. Viikolla tuli vierailtua myös Vapaakirkon Majakassa ja hellutailaiseten Kotikirkossa. Sen käyttämät omat tilat olivat suurimmat, ja kahvitus toimi ainakijn kolmena päivänä kaikelle kansalle katutasossa. Islamilaisesti pukeutuneita naisia oli kahvilla. Kaikissa ryhmissä virkeät eläkeläiset palvelivat monin tavoin. :039:
-
Nyt kyökki kirkkoni olla saa. Voin sielläin palvella Jumalaa.
Nälkäinen lapsiperhe on laumani. :061: :061: :061: :061: :P :P
-
Tänään on kyläkirkkopyhä ja se alkaa vasta klo 13
-
Jäipähän messuun meno väliin, olisi ollut Tyrvännön kyläkirkossa, kaunis vanha pieni puukirkko korkealla mäellä Vanajaveden rannalla.
Alkuillasta on Tuomasmessu pääkirkossa, sinne tarkoitus mennä lauleskelemaan.
-
Tuomasmessu oli jälleen ihan hieno kokemus, täällä niitä järjestetään vain kaksi kertaa vuodessa.
Taisi olla yli 20 vapaaehtoisen maallikon joukko toteuttamassa.
Hieno tilanne ennen messun alkua, pappi siunasi jokaisen hommissa olevan erikseen.
Lauluryhmämme selvisi hommastaan varsin hyvin, ihan hyvä mieli kun sain olla mukana.
-
En ole käynyt Tuomasmessussa ikinä... kai pitää sitten käydä.
-
En ole käynyt Tuomasmessussa ikinä... kai pitää sitten käydä.
Olen yhden kerran käynyt. Ei ollut minun juttuni. Missähän se raja menee ? Siitä Pyhän Annan Lastenkirkon tv-jumalanpalveluksesta pidin kovasti.
-
Kotkassa oli joskus kaksi Tuomasmessuporukkaa. Toinen oli 'seurakunnallinen' ja toinen 'vapaa'. Edellisen messuissa viihdyin, jälkimmäisen messuissa en oikein. Sanoisin, että 'vapaan' porukan vikana oli jonkinlainen kevyeksi kokemani tunnelmointi.
'Vapaa' ei tarkoita mitään vapaakirkollisuutta, se ryhmä vain toimi seurakuntien oman toiminnan ulkopuolella.
-
Viime pyhänä kävin Kauniaisissa Raamattuopistolla jumalanpalveluksessa.
Tekee mieli kokea uusia "maisemia" silloin ja tällöin.
-
Tuttu paikka -70 luvulta, Heikki Haataja ja Pro Fide ym.
-
Tänään juhlimme 20-vuotiasta kirkkoamme. Ent. Mukkulan piiripappi, emeritusarkkipiispa Jukka Paarma saarnaa.
Eilen oli Suomen ainoiden renesanssiurkujen konsertti. Kalevi Kiviniemi taituroi 1500-luvun muusiikkia. Täysi tupa. Saksasta saakka oli eräs kuulija
vasiten tullut konserttiin.
-
Kävimme ja juhlaa oli. Pappeja oli viisi alttarilla+ 1 ehtoollisavustaja. Penkit olivat täynnä rahvasta ja pappeja, diakonissoja ja luottamusväkeä.
Arkkipiispa oli valinnut saarnavirrekseen VK 362 1-3, Anders Odheliuksen virsi, Wilhelmi Malmivaaran uudistamana. Jukka Paarma piti todella hyvän saarnan lämpimällä olemuksella tuettuna. Ei ollut piispallista pönötystä. Oli kuin kotonaan, niinkuin tavallaan hän olikin. Silloin vain messut pidettiin Turusen kaupan takahuoneessa. Hän oli 1960-1970 luvuilla kymmenisen vuotta piiripappimme.
Vielä toinenkin körttivirsi v
veisattiin, VK 440.
-
Olin Punkaharjun radiokirkossa, tykkäsin kokonaisuudesta. (virret ja puhe)
-
Kävin kotikirkossa, muutamia meitä oli messussa, ehtoollisella yksi pöydällinen ja toinen pöydällinen kirkkokuorolaisia jotka lauloivat muutaman laulun, kovasti puhutteleva ja kohtikäyvä saarna Matt. 15_21-28 kohdan pohjalta...joudun miettimään, hiljentymään...pyytämään Ps. 25:4:n sanoin
"Herra osoita minulle tiesi, opeta minua kulkemaan polkujasi"
Myös virret 361 ja 477 ovat ihania.
Syyllisyyteni ja huonouteni on liian suuri että sen kantaa voisin.
-
Seurakuntatalolla oli Pipliaseura-aiheiset kirkkokahvit. Siellä luettiin monella kielellä Raamattua. Olisinpa ottanut etukäteen selvää, niin olisin napannut ndongankielisen Uuden testamentin mukaani. Nyt luin ulkomuistista synninpäästöä: Ino tila, ongame onde ku kulile...
-
Jatketaan osassa 11