Herännäisyys tänään.

[Riitta-mummi]

Ihanan selkeää tekstiä jonka voi oppimatonkin allekirjoittaa.

Kuuluminen ryhmään antaa enemmän vaikka olisikin itsenäisesti ajatteleva. Ryhmään voi kuulua vaikka olisi omia näkemyksiä.

 

[Viisveisaaja]

Kristinuskon kohdalla ongelma on siinä, että vapahtajamme Jeesus ei itse asiassa koskaan perustanut kirkkoa oppinsa ympärille. Sen tekivät hänen oppinsa seuraajat taivaaseen astumisen jälkeen, jolloin sen yhteyteen lisättiin maallisen tulkinnan varassa makaavia säädöksiä joita Jeesus itse ei seuraajilleen asettanut.

Kun Lutter erkani Katolisen emokirkon piiristä, myöskään hänellä ei ollut tarkoituksena perustaa uutta kirkkokuntaa vaan protestanttisuus oli nimenomaan määreellisen kantaterminsä mukaisesti protestia vallitsevaa tilannetta ja tulkintoja vastaan kuten anekauppa.

Kuitenkin seuraajilla oli tarve määritellä itsensä hänen opetuksensa kautta ja syntyi siis Luterilaisuus.

Jokainen liike ja jokainen kirkkokunta on pohjimmiltaan teorioita ja ajatuksia joilla pyritään kohti oman liikkeen perustajan oivalluksia. Tässä kuitenkin unohtuu helposti, että pelkkä lauman mukana seuraaminen on harvoin ollut uudistajien tarkoituksena.

Itse asiassa he ovat aina kulkeneet ennemminkin omia polkujaan kuin pyrkineet johonkin  tilaan missä sulaudutaan huomaamattomaksi osaksi massaa.

Jospa körtit on vain protestantteja.
Varsinkin nyt, kun luterilaisuus elää vahvassa murroksessa ja muuttuu monilta tavoin pappeuden ja vihkimisen myötä.
Ei luterilainen pelkästään protestantti.

Vähän kuin muslimit ei tykkää, että kutsutaan muhamedilaisiksi, vaan muslimeiksi.

Itte kun mietin luterilaisuuden murrosta, niin vaikka siinä on paljon hyvää, niin ehkä pelkkä protestanttisuus sopisi mulle paremmin.
Toi sitoutuminen luterilaisuuteen ja samalla sen oppeihin on joskus rasittavaa, no onneksi enole siellä opeista ja painotuksista vastaavana ja muuttelevana ja käymässä oppisuuntauksista riitaa, se ois raskasta.
Zemppiä vaan kaikille, kun siellä taistelevat muutosten ja vanhassa pysymisen kanssa.
Riidelkää, mutta älkää aivan toisianne lyökö liiaksi.

[karjalaisenkyösti]

minusta parhaan ja körtimmän puheen piti Vantaan kaupunginjohtaja.

Totta töriset.

Ja kaikkein epäkorttiläisimmän puheen piti se ulkomaalinen puhuja, joka kehoitti ihmisiä heräämään. Tarkoitti ymmärtääkseni hnegellitä heräämistä.
Ei tuollaista puhetta suomalaisten körttiläisten suusta taida paljoa nykyään kuullakaan.

Körttiläisyys on ymmärtääkseni ollutkin joskus herätysliike.

[Viisveisaaja]

Totta töriset.

Ja kaikkein epäkorttiläisimmän puheen piti se ulkomaalinen puhuja, joka kehoitti ihmisiä heräämään. Tarkoitti ymmärtääkseni hnegellitä heräämistä.
Ei tuollaista puhetta suomalaisten körttiläisten suusta taida paljoa nykyään kuullakaan.

Körttiläisyys on ymmärtääkseni ollutkin joskus herätysliike.

Totta töriset.

Ihmettelin sitä mamun puhetta.
Ilmeisesti hänet oli valittu kiintiönä, että pitää meilläkin olla pakolainen puhumassa, vaikka puhe nyt sitten oli mitä olikin.

Ilmeisesti se körttiherätys on kuitenkin ollut aivan erilaista, niin lähtö kuin muistakin  kohdista.
Telppäs tai Tylppäs tai jossain pellolla kuitenkin oli tullut taivaasta puhallus ja ihmiset saivat hengellisen kokemuksen.
Ei niin kuin nykyään on, että pitää jonkun paasata ja pelotella helvetillä ja muuten vaatia ihmisiä tekemään sitä ja tätä ja sitten on herätys.

Körttien herätysliike kun lukee Paavon kirjeitä ja muuta lähdeaineistoa on enempi ollut Paavon puheita heikonuskon puollusteluista ja ns,karismaatikkojen ja hurmahenkisten varoittelua.

En sit tiiä, ei toi historia ole niin hallussa.

[Leena]

Tuokin lienee varsin totta, Paavo piti kiinni rauhallisesta menosta verrattuna Telppäsniittyyn. Se " pieni usko" mahtoiko se merkitä ihan samaa, kuin meille äkkiä? 

Me vertailemme niihin liikkeisiin joissa ihmisen vastuu pelastuksesta on suuuuuuuri, ja aivan muuta kuin jokin " minä naulat teroitin, joilla löin sun ristihin" .  Ehken ajattelemme pyhityksen portaita, ihmisille asetettuja vaatimuksia jos mistä vapaantahdonratkaisuista, mutta eikö, kertokaa nyt, Paavo kamppaillut sen eteen ettei liikkeestä juuri Telppäsniityn tapahtumien tähden kehkeytyisi hurmosliikettä suurin tuntein, joita tavoitellaan ja joista keuhkotaan kunnes väsytään ja kaikki kyllästyvät.

Ne ovat hieman eri asioita.  Paavo Ruotsalainen aivan varmasti oli hengellisesti herännyt mies etsimisen tuskineen, ja sepän sanat yhdestä joka puuttuu, eikö tämä " Kristuksen sisällinen tunto" merkitse lopulta vain tätä, jotta kristinuskosta tulee elävää, merkityksellistä todellisuutta, suhde Jumalaan kullekin tärkeäksi?  On nimittäin kirkkokuntiakin joissa sanotaan että tuollainen oma usko on suuri synti ja ylpeyttä, kirkkoon voit olla yhteydessä et Jumalaan?  Kyllä voin kertoa kuka ja missä, mutten mielelläni juuri tässä. 


" Pieni usko" " Pieni paikka" olisiko se merkinnyt hieman hurmioituneen kokemuksellisuuden ja suurten elämysten välttelyä?  Siis silloin. 

Nyt ei taideta enää ajatella juuri samoin?  Arka usko sun muu on alkanut kaihtaa tuota heräämistäkin?  Ei suinkaan se ihmisen vaade voi olla, vaan lahja Jumalalta?  Kyllä minä sinut muistan, sinua kuulen, kämmenteni maloon olen sinut piirtänyt, myös yksittäisen ihmisen,  kuka vain uskaltaa tämän omistaa itselleen? 

[Riitta-mummi]

Totta töriset.

Ihmettelin sitä mamun puhetta.
Ilmeisesti hänet oli valittu kiintiönä, että pitää meilläkin olla pakolainen puhumassa, vaikka puhe nyt sitten oli mitä olikin.

Ilmeisesti se körttiherätys on kuitenkin ollut aivan erilaista, niin lähtö kuin muistakin  kohdista.
Telppäs tai Tylppäs tai jossain pellolla kuitenkin oli tullut taivaasta puhallus ja ihmiset saivat hengellisen kokemuksen.
Ei niin kuin nykyään on, että pitää jonkun paasata ja pelotella helvetillä ja muuten vaatia ihmisiä tekemään sitä ja tätä ja sitten on herätys.

Körttien herätysliike kun lukee Paavon kirjeitä ja muuta lähdeaineistoa on enempi ollut Paavon puheita heikonuskon puollusteluista ja ns,karismaatikkojen ja hurmahenkisten varoittelua.

En sit tiiä, ei toi historia ole niin hallussa.

Tuota luettuani otin ja käväisin taas lukemassa Paavo Ruotsalaisen kirjeitä;

https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF-8#q=paavo+Ruotsalaisen+kirjeet

Ostin myös Vantaan Juhlilla kirjeet kirjaksi koottuna. Herättäjäyhdistys 1986 kustanne.

Näistä löytyy kirkkaana Paavon ajatukset ' villihengistä' .

Esimerkki kirjan 1. kirjeestä:

...Minulla on ollut paljon tekemistä niiden kielillä puhujain ja hourauksissa olijoin kanssa; vaan minä olen kuitenki huokiasti voittanut, ettei tule niistä meidän puolelle vaaraa.

2. kirjeessä:

... Minä olen saanut mielen ihastuksella kuulla teidän lähetyskirjoistanne, jotka ovat Kuopion kaupungin kristityille tulleet, että te jo olette ne villihenget oppineet vääräksi tuntemaan... ( tätä seutaa kolmen kohdan perustelu miksi sen kaltainen oppi ei kanna oikiaa hedelmää )
---
Kirjapajan kirjeet ja HY;n kirja eroavat jonkin verran teksteiltään, mutta sisältö lienee sama.

[Viisveisaaja]

Jotenkin näen sen, että herätyskristillisyydessä on sellainen vaara, että jotenkin siitä kokemuksesta tulee joku mittari ja sitä vaaditaan sitten muiltakin.
Siis herätyskristillisyyden hengellistä kokemusta.

Jos sellaista aina vaan tavoitellaan ja sellaisia kokemuksia markkinoidaan, niin millaista uskonnollista elämää sellainen on ?
Ei ainakaan kovin levolliselta vaikuta.

Herännäisyys tänään on aika kivalla tolalla, jos multa kysyttäisiin.
Kaikissa muissa porukoissa vain riidellään ja petytään ja ties mitä.
No kyllä körttienkin parissa sitä on, mutta ei samassa mittakaavassa.

[Leena]

Jotenkin näen sen, että herätyskristillisyydessä on sellainen vaara, että jotenkin siitä kokemuksesta tulee joku mittari ja sitä vaaditaan sitten muiltakin.
Siis herätyskristillisyyden hengellistä kokemusta.

Jos sellaista aina vaan tavoitellaan ja sellaisia kokemuksia markkinoidaan, niin millaista uskonnollista elämää sellainen on ?
Ei ainakaan kovin levolliselta vaikuta.

Herännäisyys tänään on aika kivalla tolalla, jos multa kysyttäisiin.
Kaikissa muissa porukoissa vain riidellään ja petytään ja ties mitä.
No kyllä körttienkin parissa sitä on, mutta ei samassa mittakaavassa.

Jokaisen liikkeen sisällä myös riidellään koska ihmiset ovat vajavaisia ja rajoittuneita, ei meidän tarvitse mennä tätä pientä keskusteluryhmää kauemmaksi.

Elämykset, kokemukset,  suuret tunteet.  Ajattelen, ettei minulla ole oikeutta kieltää niitä keneltäkään. Olen pahoillani jos olen niistä joskus napauttanut, oman herransa edessähän jokainen seisoo tai kaatuu. 

Se mitä opetetaan tavoittelemisen arvoiseksi on eri juttu. Kaikkea sellaista, mihin vajavainen ihmisymmärrys ei riitä, on käsitettävästi myös vaikeata pukea sanoiksi. Jokin hahmotelma on sekin yritys kuvata "sielullinen" ja " hengellinen" kokoontuminen, sisäinen elämä ja arvokkaaksi nähty. Takuulla jokainen on nämä kuullut, mutta kun nyt mietin. Sanat eivät kuvaa osuvasti ehkä mitään, mutta niitä tarvitaan ymmärryksen etsinnässä.

------------------

"Sielullinen" kristinusko  perustuu tunne-elämän kiihottamiseen. Sellaiisesta ajattelin joskus äärimmäisyyksiä nähdessäni että ihminen tarvitsee ja kaipaa rauhoittumista enemmän, apua sisäisen levon löytämiselle kuin tunteiden liikuttelulle.  Kuitenkaan tämä ei voi olla koko totuus. Ajattelen ihmissuhteita, liittyyhän niihinkin tunteita. Kuinka siis siihen, mitä koemme Jumalan edessä ei liittyisi?  Ei tunne-elämää saa kieltää eikä voimakkaasti kokevaa tuomita --- jos kohta ei sellaistakaan, joka ikävöi syvästi juuri sitä tunteiden hyrskyn tyyntymistä omassa mielessään. Sehän saattaa elämän mittaan vaihdellakin.

-------------------

Herättäjän toiminnasta puuttuvat hallelujahuudot ja "aamenet"  kesken seurojen. Ei kohoteta käsiä, ennemmin polvistutaan kerta vuodessa. Ei tulla tiedustelemaan onko sisar uskomassa eikä tarvitse piinaantua selvittämällä kellonlyönnilleen uskoontuloansa. Ei " todisteta" omaelämäkerrallisin katkelmin kuinka Jeesus kutsui " vaikka ei siihen mitään tunteita liittynyt" .  Tämähän on tuttua ja tämän tähden mukaantulon kynnys on kai useimpien kokemuksrn mukaan tosi matala.


------------------

Sitä toisinaan ajattelen tietääkö kukaan  tästä mitään. Mehän emme kerro?   Siis siitä, että pääsylippua ei edellytetä, sitä uskossaoloa eikä kimppuun käydä. Tosinhan sain köniini tehokkaasti kun ns. yritin, " saat kuule pitää körttisi saat uskoa etten lähde mihinkään" tuli tekstiviestinä.

Syyttelen kyllä toisia " hyvää päivää - kirvesvartta"  vastauksista, mutta mikäs vastaus tuo oli, kun kysytään, auttaaks toi usko sua jotenkin ja vastaan että lähdes kaveriksi Herättäjäjuhlille, enkö minä loukannut, ties kuinka syvästi siinä  ensin? Eikö tuo ihminen ollut muuta vailla? Kuuntelijaa?  Mihin sinä ajattelet noin tarkemmin sitä apua saatavan?  Minkähän aran ja epäröivän etsinnän tallasin, ja tuo toinen haki vain sanoja?  Näistä on riivatun vaikeata puhua. Muutapas uudenvärisen hetätysliikkeen tai vaikka erikielisen aktiivisen seurakuntaelämän alueelle, sinä jo käytät väärää ilmausta ja köniin tulee.  Tein itse siis tasan saman virheen, varmasti.

------------------

Hyvää on, entä kyky jakaa. Tällä hetkellä askarruttaa vähän onko kykyä kertoa tai edes vastata kyselijälle, kykyä kuunnella ja selittää, että mikäli kaipaat turvallisen ympäristön perehtyä kristinuskoon niin tuonne voisi tulla vilkaisemaan.

Muuan seuroissa nuori nainen kertoi kuinka vastasi, kun kysyttiin onko tämä herätysliike. Ei, vaan seuraliike. Ymmärsiköhän kysyjä tuota vastausta? Tällä joukolla on oma slanginsa joka ei yleiskielellä yrittävälle tasan hetikään avaudu. Se on mielestäni ongelmallista.

----------------

Tänään mietin, mikä siinä " heräämisessä" on jo lähes. vaarallista. Poliittisesta havahtumisesta käytetään sanantapaista nimitystä, " valveutuminen" . Tietysti kummankin takaa  saattaa löytyä silkkaa aivopesua, mutta myös siihen havahtumista, tämä  on jotakin joka koskee  minua. En osaa sanoa kuinka he " kuulevat ellei ole julistajaa" .

En osaa nähdä itseäni kadulla jakelemassa traktaatteja. Aina voi puhua ihmisistä Jumalalle jos on hukassa, kuinka siis puhua  Jumalasta ihmisille viisaasti. Vai ajatellako ettei se minulle kuulu, opetusvirkaan  kutsutut ovat erikseen.

Hätäisesti uskaltaa Raamattuun viitata, sitä mietin. Ei sen tarvitse hurki iseen mennä, joka hutkii, hutkii sitten Siionin Virsillä koska tykkää hutkia.  Mitä eroa?

---------------------


No, joskus tulee näitä miettimispäiviä. Koettakaatten kestää. 









Itse pidän siitä että saan olla koko lailla rauhassa. Ei herännäisyyden kesken hyökätä

[karjalaisenkyösti]

Sepolle ajatus: Mainitsit, että herännäisyys on vähäriitaisin ryhmä ja muualla riidellään. Itse liikun viidesläisten parissa. Ollut noin 7 vuotta. En muista tuolta ajalta yhtään riitaa kuulleeni. En varsinkaan lehdistön kautta. Lehdistössä tosin on mainittu erimielisyyksistä körttiläisten kesken.

Mieleeni tuli, että voi sittenkin olla, että on ollut viitteitä jostain sellaisesta, että aina yhteiselo ei ole auvoista viidesläisissäkään, mutta en ole näistä viitteistä varma.
Näyttää minusta siis siltä, että jos jossain riidellään, niin ei viidesläisissä.

Sen verran paljon olen Olavi Peltolan saarnoja netissä kuunnellut. että ruusuinen kuva vähäriitaisesta ihmisryhmästä on karissut jossain määrin pois.
Sellaista ei ole olemassa.
Väitän, että riitaisuuden määrä on suoraan verrannollinen ryhmän kokoon eikä edes uskovaisuus kuvitellun nöyryyden siivittämänä tätä asiaa muuta. Uskovaisuus ja kuviteltu nöyryys liian usein sokaisee ihmisen.

Historiasta kyllä löytyy julkisempaa riitaa myös viidesläisten parissa.

[Leena]

Sepolle ajatus: Mainitsit, että herännäisyys on vähäriitaisin ryhmä ja muualla riidellään. Itse liikun viidesläisten parissa. Ollut noin 7 vuotta. En muista tuolta ajalta yhtään riitaa kuulleeni. En varsinkaan lehdistön kautta. Lehdistössä tosin on mainittu erimielisyyksistä körttiläisten kesken.

Mieleeni tuli, että voi sittenkin olla, että on ollut viitteitä jostain sellaisesta, että aina yhteiselo ei ole auvoista viidesläisissäkään, mutta en ole näistä viitteistä varma.
Näyttää minusta siis siltä, että jos jossain riidellään, niin ei viidesläisissä.

Sen verran paljon olen Olavi Peltolan saarnoja netissä kuunnellut. että ruusuinen kuva vähäriitaisesta ihmisryhmästä on karissut jossain määrin pois.
Sellaista ei ole olemassa.
Väitän, että riitaisuuden määrä on suoraan verrannollinen ryhmän kokoon eikä edes uskovaisuus kuvitellun nöyryyden siivittämänä tätä asiaa muuta. Uskovaisuus ja kuviteltu nöyryys liian usein sokaisee ihmisen.

Historiasta kyllä löytyy julkisempaa riitaa myös viidesläisten parissa.

Näin ajattelen, joskin olen nähnyt jo neljän naisen tiimin saavan aikaan semmoisen tappelun, että pelollani otin virkaeron. Väärin meni,  olisi pitänyt sanoa ettei minun tiimissäni tapella ja koska tiesin tyytymättömän, olisi pitänyt uskaltaa sanoa, tules juttelemaan kahden kesken. Olisi pitänyt ja olisi pitänyt. Koko aikuiselämäni näyttäytyy välillä yhtenä lähtemään lätkimisen historiana.  Totuus kai on toinen, pelkäsin niitä aggressiivisia naisia sillä ei ole myrkyllisempää olentoa. " The only way to win with a toxic person is no to play". Mutta etten edes yrittänyt.  Kai ensimmäinen kerta säikäytti liian pahoin.

Missä kaksi tai kolme on koolla, saadaan  tappelu aikaan ja varsin usein vaikuttaa että itse persoonallinen paha siinä on neljäntenä, siinä mielessä vain ja ainoastaan yhdessä pikku yksityiskohdassa olen toista mieltä, siis tuo ryhmän koko näyttäytyy näin. Isompi joukko ehken saa aikaan virallisen näköistä riitaa, uusia yhdistyksiä ja erillisseuroja mutta myös pehmittää koska reunoille osuu usein joku joka toivoo suuresti ja syvästi sopua, ymmärrystä ja rauhaa.

On hyvä että tänne aktiivisesti kirjoittaa muualla liikkunut, kuten nyt Karjalaisen Kyösti. Kai hän näkee, miten asiat nyt ovat.  Oman ryhmän sisäpuolella asiat näyttävät toisinaan sellaiseltakin, että se " paha" joka olisi syytä käsitellä peilin edessä, ja minä korjaan Jumalan edessä, sieltä siihen apu tulee vaikka peili on hyvä alkuun, se jo yksilötasolla  nähdään sijoittuvan muualle. Eihän tämä körttisten väki nyt milään enkeljoukko ole.  Tavallista äksyä ja riitelevää, loukkaantuvaa kateellista ja paljossa puuttuvaista koolle tullutta väkeä.  Turvallista on jos kukin todestans suuntaa katseensa Kristukseen, ei tämän ihmeellisemmin vieressänsä veisaavaan, mutta kai tämän nyt saa sanoa.

Joskus kyselen itsekseni sekö se on se parannus että ryömitään korkkimaton alle kiljumaan, olen nöyrä olen nöyrä kattokaa miten minä olen nöyrä ja kattokaa kattokaa miten minä olen alhaalla.  Sitä se " alla armopöydän" pikkuisen edustaa.  Voisiko parannusta tehdä suhteessa lähimmäisiin?  Tuskin Jumala meiltä hyvyyksiä tarvitsee, eikö Hänellä jo ne kaikki ole?

[Leena]

Niin ja lisäänpä vielä ettei sitä kahden ja kolmen ryhmää varjele sekään, että ollaan koolle saavuttu herramme Kristuksen nimeen.  Se näyttää meiltä ihmisiltä unohtuvan koolla olomme aikana, surullista kyllä. 

Vähemmän suuri asia mutta paljon nyt mielessäni ollut oli tuo, etteihän kaupunki palkkaa maksanut, jos koolle tulimme tikaria hioen ja myrkkyjä sekoitellen, että nyt minä kyllä ja minä kyllä nyt.  Kauhistusta millaisia mekkaloita!  Ja oletettiin että hoidetaan potilaita.  Joskus minä kirjoitan tästä tiatopualisemman teoksen, tulkoon siitä se Karkuunjuosseen Kertomuksia, tosielämän tapauksia.  .  Siis jos sitäkään ei muisteta, että tänne tultiin töihin niin kuinka sitten, että Jumalan silmä meitä katselee?  Työnantajasta on konkreettinen käsitys, Jumalasta oikeastaan ei.  Siispä siitä  voidaankin aloittaa että mikä Jumala, mitä se lupasi ja mitä se vaatikaan.  Meillä on kai taipumus pysähtyä sinne Paratiisin porteille kinastelemaan kenen syytä, että tässä nyt ollaan.

Nämä nyt on tämmöisiä mietteitä vaan.

[juhani]

Kutsun itse itseäni körttiläiseksi. Ei se sen kummenpaa ole.

 

[Leena]

Miksei. Mietin itsekin, tunnen oikeastaan vain Siikkarit, koetan kyllä etsiä sen kirkon jossa vietettäisiin juuri Herättäjän kirkkopyhää osittain koska messun jälkeen on seurat, muistan hyvällä sen talven jona pk-seudulla voi kulkea pitkin poikin juuri niissä, menen mielelläni seuroihiN muutenkin. Toisten ihmisten mielipiteitä ei tarvitsisi ottaa niin säikysti itseensä.

Vähänhän selviönä lukioaikaan kutsuin itse itseäni " uskovaiseksi" , koska se oli seudullinen tapa ilmaista, kristinuskolla on minulle suuri sisäinen merkitys.

Väljästi ajatellen jutun ei tarvitsisi olla tuota kummempi. Mitä tämä itselleni merkitsee, jos muut haluavat erikseen jaotella syntymäkörttejä kantakirjakörttejä " myöhemmin junasn nousseita"?  Ihannoivat Savo-Karjalan ja Pohjanmaan talonpoikaissukuja?  Miettivät ovatko " arvollisia" kantamaan körttipukua?  Totta, itse säikähdin tällaista. Tämä muistuttaa siitä vetäytymisestä:  Jumala, minä en enää jaksa olla " uskovainen", minä en vain pysty siihen.

[Bengt Sandberg]

Keskustelu lainattu viestiketjusta: Sairauteni  4.
 
http://foorumi.h-y.fi/index.php?topic=4362.75

Muutaman proosan kirjoitan ja sitten suljen oven ja vielä takalukkoon.
Tämä päätös on tehtävä nyt eikä huomenna, muuten tässä ”sairastuu” todella pahasti. Haluan säilyttää edes jonkinlaisen ”mielenterveydellisen” tilan.

Niin kuin kirjoitin viestissäni että muutaman proosan kirjoitan, ennen kuin ovi sulkeutuu.
Niin tässä  vielä yksi vastaus


Keskustelu lainattu viestiketjusta: Sairauteni  4.
 
http://foorumi.h-y.fi/index.php?topic=4362.75

Et näköjään pystynyt lähtemään, vaan piti vielä tulla etsimään pelastusta. Täältä se löytyy kun taas olet tarpeessa. Umpinaisuus pahentaa sairautta ei avonaisuus.

Pitkään on kengässä hiertänyt minua nykymuodossa oleva herännäisyys sekä körttiläisyys.
Ei auttanut virret, ei seurat eikä juhlat ei siis mikään.

Kunnes sain vastauksen seurakuntalaisena osallistua Turun Kirkkopäiville 19 – 21.5.2017
Eli kun sain kuunnella eri paneelikeskusteluja aloin saaman aivan toisenlaista kulmaa evl.kirkkoon.

Yksi paneelikeskustelu oli erityisesti minun osallistuttava ja se oli: Mitä kuuluu Herätysliikkeille?
Keskustelusta jäi negatiivinen vaikutelma. 

Janosin kumminkin lisää tieto etten tekisi liian nopeaa päätöstä tämän päivän herännäisyyteen.
Ne kysymykset mihin halusin tarkennusta, löytyivät Logomon käytävillä.
Joten nyt ei enää hierrä, minä olen vapaa herännäisyyden kahleista.

En tiedä kuka on Seppos joka kommentoi viestiäni minulle, nimimerkki vai ylläpitäjä.
Siinäpä arvoitus joka ei ole koskaan ratkennut minulle vuosien saatossa.  Kunnes …
Jätä teille lukijat tässä kohtaa ilmaan leijumaan sanat, toivon että ymmärrätte.

Lopuksi jos haluatte jälki käteen tutustua Turun Kirkkopäivien 19.5 -21.5.2017 ohjelmaan, niin  tässä sivuston osoite:   https://www.kirkkopaivat.fi/

ps. En usko että mikään eikä missään keskustelu palstalla saa vastauksia kristillisiin / uskon pelastukseen. Vaikka tämä foorumi siihen tuntuu uskovan.

[Pena]

En usko että mikään eikä missään keskustelu palstalla saa vastauksia kristillisiin / uskon pelastukseen. Vaikka tämä foorumi siihen tuntuu uskovan.

Mahdammeko sentään uskoa siihen, että vastaus pelastukseen löytyisi tältä foorumilta? Voimme toki kertoa toisillemme, mistä itsekukin on sen löytänyt. Jollekin se on voinut kirkastua jo lapsuudenkodissa tai pyhäkoulussa. Joku on saanut vastauksen rippikoulussa. Jollekin on kristillinen puhe ollut vuosikausia käsittämätöntä sanahelinää, kunnes se on saanut merkityksen ehkä vasta keski-iässä tai vanhuudessa. Olisihan se hienoa, jos Pyhä Henki voisi tämän fooruminkin kautta sytyttää uskon. Se ei kuitenkaan olisi tämän keskustelupalstan ansiota vaan Hengen, joka toimii kuten itse tahtoo.