"Kveekkarit ovat siis selkeästi jakautuneet monii eri "lohkoihin", joista jokaisella on omat näkemyksensä eri aisoihin. Menikö oikein?"
Kyllä, tismalleen. Suonet minulle anteeksi, jos laiskuuttani vastaan tähän kysymykseen "helppoa" reittiä, ja ohjaan sinut lukemaan viestiketjun 2. sivulta 21.08.2006 17:13 nimim. lwydille lähettämäni vastauksen, joka käsittelee juuri aihetta kveekarien eri ”lohkoista”.
"Onko teillä jonkin laisia pappeja tai heihin rinnastettavia työntekijöitä näissä kirkkokunnissa, vastaamassa esim kokousten järjestämisestä yms. vai onko kaikki ns. tavallisten kveekkareitten organisoimaa."
Tänänkin kysymykseen antaa vastauksen - toivottavasti edes jotekin ymmerrettävissä olevan - samainen vastaukseni nimim. llwydille, sekä ehkä paremmin viimeinen kappale samaiselle nimimerkille osoitetusta vastauksesta, jonka lähetin 21.08.2006 17:44, ja joka myöskin löytyy viestiketjun sivulta 2.
"Haluaisin sitten kysyä niistä teidän kokouksistanne. Vastaavatko ne mielestäsi enemmän luterilaisten jumalanpalvelusta, vai körttien seuroja/veisuita? Onko niissä kokouksissa siis joku ennalta sovittu kaava, tai jos siis ei ole niin miten en etenevät. Siis ihan yksityiskohtaisesti. Olen kyllä lukenut monia viittauksia näihin kokouksiin mutta siis miten ne tarkalleen ottaen menevät."
Vastaus kysymykseen siitä, että vastaavatko kveekarien (unprogrammed –sellaisten) kokoukset enemmän luterilaista jumalanpalvelusta kuin körttien seuroja/veisuja, ei ole aivan niin yksioikoinen. Ulkoisesti ne kyllä lienevät muistuttavan enemmän körttiseuroja – varmasti vielä enemmän aivan herännäiseyyden alkuaikojen kokouksia varsinkin – mutta vanhoillisesta/konservatiivisesta kveekarien teologian perspektiivistä luterilaisella jumalanpalveluksella ja körttiseuroilla ei ole aivan niin suurta eroa... No joo, ehkä körttiseurat ovat lähempänäkin siitäkin perspekstiivistä katsottuna. Mutta perspektiivejä on toki monia.
Sitten itse kysymykseen siitä, miten kveekarien kokoukset tarkalleen ”menevät” (selostan tässä ”unprogrammed” tradition kokousten kulkua): Eli kokoksen katsotaan alkaneen siitä, kuin ensimmäinen seurakuntalainen/osanottaja on mennyt sisälle ja istunut/asettautunut aloilleen kokoushuoneeseen, ollen hiljaa. Yleensä kokoustalossa on toki siis myös muita huoneita, josta kokouskuoneeseen mennään. Liberaalikveekareilla itse kokoushuoneessa on useimmiten tuoleja, jotka on asetettu piiriin, samoin usein keskellä olevan pöydän ympärille. Konservatiivikveekareilla taas useimmiten kokoushuone muistuttaa hiukan enemmän ”kirkkotilaa”: On penkit, joista valtaosa tuijottaa tilan etuseinää vasten. Etuseinän edessä taas ei ole mitään alttaria, vaan pari penkkiriviä, jotka ovat varattu seurakunnan vanhimmille ja ”recorded” ministereille, tämä on ns. ”gallery”. Kummassakin traditiossa kaikki seurakuntalaiset ja osallistujat tulevat siis sisään tähän ”hiljaisuuden huoneeseen”, aivan kuten Suomessa mentäisiin ”kirkkoon”. Konservatiivikveekareista suurin osa ottaa yleensä kokoukseen mukaan oman raamattunsa, mutta tästäkään ei ole mitään sääntöä.
Kokouksissa istutaan hiljaa, ja ainakin konservatiiikveekarien tapauksessa yritetään – toki Jumalan avulla, ei omalla voimalla – avautumaan Kristuksen sisäiselle tunnolle, ja hänen puhuttelulleen ihmisen sydämelle tämän ollessa hiljaa. Usein osanottajat tuntevat ”pahan/syntisen hegen heissä itsessään vähenevän, ja hyvän voimistuvan”. Joskus koko kokous saattaa kestää hiljaisena, mutta – enemmän konservatiivi- kuin liberaalikveekarien parissa – joku tuntee tarvetta jakaa viestin, saarnata lyhyesti tai rukoilla. (monissa konservatiivikveekarien kokoushuoneissa on myös polvityynyt polvirukousta varten). Konservatiivikveekarit tulkitsevat tämän niin, että viesti tulee suoraan/sen tulisi tulla suoraan läsnäolevalta Kristukselta ja Jumalalta. Liberaalikveekareilla on omia, moninaisia tulkintojaan. Samoin konservatiivikveekarien kokouksissa puheet ovat yleensä pidempiä. Ja niin, konservatiivikveekarienkaan kokouksissa puhuminen tai rukoileminen ei ole mitenkään rajattu galleryssä istuvien seurakunnan vanhimpien tai ”recorded” saarnaajien asiaksi, kuka tahansa voi puhua, sillä uskotaan, että Jumala voi käyttää välikappaleenaan ketä tahansa. Kummankin unprogrammed tradition kokouksissa hiljaisuus voi keskeytyä siis useasti, kerran, tai ei ollenkaan. Mitään pakkoa istua silmät kiinni koko kokouksen ajan tms. ei ole kummassakaan traditiossa. Erityisesti konservatiivikveekarit saattavat hiljaa lukea raamattua jonkin aikaa, liberaalit taas raamattua tai jotain muuta kirjaa.
Kokous päättyy liberaalikveekareilla kestettyään noin tunnin (tosin aika tarkkaan), kun henkilö – usein vahin – jonka tehtäväksi ajan seuraaminen on annettu, kättelee vierustoveriaan. Tämä ei tapahdu ihan tasan tunnin kohdalla, vaan silloin kuin noin tunnin kohdalla kyseisellä henkilöllä on sellainen intuitiivinen olo kokouksesta, että se on hyvä päättää/sen tulee päättyä. Tämän jälkeen osanottajat kättelevät vierustovereitaan ja kaukanakin omasta paikasta istuvia tuttuja.
Konservatiivikveekarienkin kokous päättyy vanhimman/vanhimpien kättelyyn intuitiivisesti sopivaan aikaan – jota siis seuraa yleinen kättely liberaalikveekarien tapaan – mutta kokouksen kestoa ei ole niin tarkkaan määritetty. Konservatiivikveekarit kaihtavat ajan tarkkaa määrittämistä, sillä sekin olisi ”suunniteltua”, eikä spontaania. Jos on tiedossa jotain pakollista ohjelmaa päivälle, se saattaa vaikuttaa kokouksen loppumisajankohtaan. Mutta tuskin koskaan konservatiivikveekarien kokous kestää alle tunnin. Omasta kokemuksestani voinin sanoa sen useimmiten kestävän tunnista ja vartista varttia vajaa kahteen tuntiin (hassua yrittää tarkastella asiaa näin objektiivisena tosiseikka), yli kaksituntiakaan ei ole ihmeellinen poikkeus. Kokouksista, joihin itse olen osallistunut, pisin on kestänyt kolme tuntia.
"Anteeksi jos osoitan näillä kysymyksillä täydellistä tietämättömyyttä kveekkareista, mutta kun ei ole tullut aihetta pahemmin käsiteltyä tuolla peruskoulun uskonnon oppimäärässä tai missään muuallakaan. Siis ihan mielenkiinnostani kyselen."
Turhaan anteeksi pyytelet, aihe on ymmärrettävästi Suomessa kautta rantain melko tuntematon, ja olen vain iloinen, jos voin jotenkin valoittaa sitä. Se on ymmärtääkseni myös yksi tämän viestiketjun päätarkoituksista.