Elukat III

[Pyryharakka]

On tullut taas se aika vuodesta kun pitkäkoipilukit tuppaavat sisälle. Tänään vein ensimmäisen ulos. Sillä oli vaaleita täpliä jaloissaan. En ihan tarkkaan tullut katsoneeksi, oliko ne täplät nivelten kohdalla vai missä.
Minusta pitkäkoipiset lukit on tosi kauniita hämähäkkejä. Ne on kuin keijukaisia.

[hippiäinen]

On tullut taas se aika vuodesta kun pitkäkoipilukit tuppaavat sisälle. Tänään vein ensimmäisen ulos. Sillä oli vaaleita täpliä jaloissaan. En ihan tarkkaan tullut katsoneeksi, oliko ne täplät nivelten kohdalla vai missä.
Minusta pitkäkoipiset lukit on tosi kauniita hämähäkkejä. Ne on kuin keijukaisia.

Onko hämiksillä niveliä?  Sit niillä on varmaan nivelrikkoakin?

[Riitta-mummi]

Aamulenkillä tuli kahteen kertaan vastaan suloinen Japaninpystykorva. Se lähestyi niinkuin koira koiraystävää vaikka olikin aika arka. Hymyilimme Lucan kanssa. En tuntenut Basso-ikävvä, vain rakkautta koiriin.
TV:ssä on eräs koiranruokamainos jossa iso spanieli laukkaa ruokakupille. Silloin sydän vähän muljahtaa, mutta se menee pian ohi.
Yhden Basso-unen olen nähnyt. Kaikessa yksinkertaisuudessa se oli vain makuullaan meidän lattialla.

[Pena]

Onko hämiksillä niveliä?  Sit niillä on varmaan nivelrikkoakin?

Hämähäkit kuuluvat niveljalkaisiin, hämäläisilläkin on jokunen nivel, vaikka heitä jäykiksi luullaankin.

[Pyryharakka]

Tänään tuli liiskattua yksi ilkeän näköinen kookas hämähäkki. Ensin meinasin antaa sen mennä, mutta yhtäkkiä muljahti mieleen, että jospa se sattuu kipuamaan jalkaani pikin kun istun paikallani koneen ääressä. Se tuntui niin vastemieliseltä ajatukselta, että toimin pikimmiten.

On se kumma juttu, mikä vaikuttaa siihen, että jostakin hyönteisestä pitää ja toisesta ei. Niinkuin nyt nuo hämähäkit. Esim. kukkahämähäkit on ihan OK, kun ne on usein vaaleita tai vaalean keltaisia. Saman kokoinen musta hämähäkki näyttää jo paljon pahemmalta.
Sitten ne pitkäsääriset lukit on aivan ihania. Niitä uskallan ottaa käteen ja kantaa ulos. Yhden jätin ihan tarkoitukslla meidän vessaan asumaan, kun ulkona on jo kylmä ja vessassa se voi pyydystellä jotain muista hyönteisiä. Kai siellä jotain syötävää löytyy.

[Leena]

Leena voisi kertoa miksi kaikki eivät pidä juuri hämähäkeistä mutta olkoon nyt tällä kertaa. Leenan pitäisi kai kertoa sitten miksi jotkut eivät pidä ampiaisista.
Minua tympäisevät ne valtavan suuret sinne tänne säntäilevät suuriääniset kärpäset. Vähänkin kun nautti terassinsa syysnäkymästä, niin eikö niitä ollut heti sisällä.   

[Sanneli]

Koppisten kanssa on sama. Leppäkertut on kovin ihania mutta muita koppiksia (paitsi sitä suurta ja tummanvihreää ja kiiltävää) en oo kuullu kenenkään ihastelevan.

[Leena]

Koppisten kanssa on sama. Leppäkertut on kovin ihania mutta muita koppiksia (paitsi sitä suurta ja tummanvihreää ja kiiltävää) en oo kuullu kenenkään ihastelevan.

Kuka kotkalainen tai Meripäivillä käynyt muistaa vielä sen ihan hirmuisen leppäkerttumäärän, oli tosiaan Meripäivien aika yhtenä vuonna, niitä oli tiheässä kuin heinäsirkkoja Egyptin vitsauksessa?  Ne oli vielä jotakin vähän outoa purevaa lajia tai niihin liittyi jokin muu vastenmielinen ominaisuus?  En saa vuotta päähäni mutta oli 90-lukua, loppupuolta. Siis niitä oli kaikki paikat täynnä. Olen aina luullut että en voisi kyllästyä leppikseen mutta se oli unohtumaton kokemus. Kun ei vain uusisi. Mitähän kotkalaiset oli tehneet pahaa?

[Pena]

Koppisten kanssa on sama. Leppäkertut on kovin ihania mutta muita koppiksia (paitsi sitä suurta ja tummanvihreää ja kiiltävää) en oo kuullu kenenkään ihastelevan.

Etkö ole koskaan leikkinyt sepillä, jotka selälleen käännettyinä poksauttavat itsensä jaloilleen? Jäärätkin ovat hauskanoloisia kovakuoriaisia. Sontiaisista on egyptiläinen skarabee saanut osakseen ihan uskonnollista palvontaakin.

[Leena]

Etkö ole koskaan leikkinyt sepillä, jotka selälleen käännettyinä poksauttavat itsensä jaloilleen?

Seppä on taatusti ihastunut siihen leikkiin.

[Leena]

Sontiaisista on egyptiläinen skarabee saanut osakseen ihan uskonnollista palvontaakin.

Mistähän syystä?  Olisi ihan mielenkiintoista tietää. Mitenhän ne sitä palvoi?  Sain kerran sieltä yhdeltä ystävältäni tuliaisiksi pienen lähinnä juuri sontiaisen näköisen savesta tehdyn kaulassa riiputettavan korun.  Hän ei tiennyt sen merkitystä, oli vain ostanut.

[Sanneli]

Kuka kotkalainen tai Meripäivillä käynyt muistaa vielä sen ihan hirmuisen leppäkerttumäärän, oli tosiaan Meripäivien aika yhtenä vuonna, niitä oli tiheässä kuin heinäsirkkoja Egyptin vitsauksessa?  Ne oli vielä jotakin vähän outoa purevaa lajia tai niihin liittyi jokin muu vastenmielinen ominaisuus?  En saa vuotta päähäni mutta oli 90-lukua, loppupuolta. Siis niitä oli kaikki paikat täynnä. Olen aina luullut että en voisi kyllästyä leppikseen mutta se oli unohtumaton kokemus. Kun ei vain uusisi. Mitähän kotkalaiset oli tehneet pahaa?

Mää ainakin muistan kun joskus kymmenisen vuotta sitten Pyhäjärven Pyhäjärvi oli pullollaan leppäkerttuja, me Mikon kanssa pelasteltiin niitä sieltä kuiville yli seittemänkymmentä.

[Leena]

Mää ainakin muistan kun joskus kymmenisen vuotta sitten Pyhäjärven Pyhäjärvi oli pullollaan leppäkerttuja, me Mikon kanssa pelasteltiin niitä sieltä kuiville yli seittemänkymmentä.

Sopii ajanhenkeen. Taatusti sama leppäkerttupilvi. Tunnistettiin muistaakseni virolaisiksi.

[Pena]

Seppä on taatusti ihastunut siihen leikkiin.

On tietysti tuhmaa leikkiä pienempiensä kustannuksella. Hyi minua!

Skarabee pyörittää auringon kuin lantapallon joka yö lännestä itään, josta se jälleen nousee taivaalle. Johan siinä on aihetta palvomiseen.

[Riitta-mummi]

Hienoja ötököitä noi suursukeltajat. Kun meillä oli tummansininen auto ja se kiilteli iltaruskon aikaan laskeutui suursukeltaja konepellille "uimaan".
Sitten tutkittiin ötökkäkirjaa. Sehän se oli.

Toinen hieno on pitkäsarvinen "Sarvi-Jaakko", se on jäärä. Hämeessä yleisesti tavattu aiemmin, nyt harvakseltaan.

Tuoreiden lautakasojen mukana kulkeutui tänne kotiin Tukkimiehentäi alias. "Pihka-nikki". Se on kärsäkäs. Nipistää tiukasti otteeseensa.

Toissakesänä mökin peltikatolle laskeutui suuri lauma "lentomuurahaisia". Aamulla ne olivat vesisaavissa. Yöllä oli sade yllättänyt parveilijat.
Kauhoin niitä nurmikolle. Muutama saattoi jäädä eloon, suurin osa oli menehtynyt.

Kerran oli muoviämpärin pohjaan takertunut kummallinen otus. Luulin sitä lepän oksan pätkäksi. Sitten se liikahti. Se ei ollut toukka vaan muistaakseni jotakin sinnepäin kuin Härkäpaksupää. Kehrääjä tai yökkönen. Yök, yök. Mutta en pelännyt sitä, vaan tutkin tikun avulla.