Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Wanha-Erkki - 20.12.12 - klo:08:18
-
Ihmisyhteiskunnissa on pohjimmiltaan kysymys rajallisten, vaikeasti hankittavien resurssien hankkimisesta ja niiden oikeudenmukaisesta jakamisesta yhteiskunnan jäsenten kesken sekä yhteiskunnan käyttöön, uusiutumiseen ja turvallisuuteen. Yksinkertaisin yhteiskunnan muoto on ollut muutaman kymmenen tai sadan jäsenen heimoyhteisö, jonka jäsenyys on perustunut sukulaisuuteen, viestintä on ollut suoraa eikä resurssien hankinta ole perustunut työnjakoon vaan kaikkien kynnelle kykenevien osallistumiseen ravinnon ja tarvekalujen hankintaan.
Metsästys- ja keräilykulttuuria harjoittavasta elämäntavasta alettiin siirtyä maanviljelystä ja karjanhoitoa harjoittavaan kulttuuriin Lähi-idässä, Niilin laaksossa ja Aasian suurten jokien laaksoissa jo 10000 vuotta sitten. Pieniä jäänteitä metsästäjä-keräilijä heimoista on maapallon syrjäisimmillä seuduilla vieläkin. Maanviljelys mahdollisti paikoilleen asettumisen, väestönkasvun ja kehittyvän työnjaon. Varjopuolina olivat omaisuuden keskittyminen, orjuus ja sotalaitoksen synty.
Kehitys orja-, feodaali- ja sääty-yhteiskunnista nykyajan demokraattisesti hallittuun hyvinvointiyhteiskuntaan on ollut pitkä. Maailmassa on tänäänkin verraten vähän valtioita, joissa yhteiskunnallinen kehitys on saavuttanut meille tutun ja itsestään selvänä pidetyn liberaalisen demokratian. Suurin osa maapallon asukkaista elää edelleen alistettuina ja riistettyinä köyhyydessä.
Miksi yhteisön jäsenten keskinäisten asioiden järjestäminen oikeudenmukaisesti on niin tolkuttoman vaikeaa? Se toki liittyy yhteiskunnan kompleksisuuden asteeseen, mikä lisääntyy eksponentiaalisesti väkiluvun kasvaessa.
Resurssien epätasainen jakautuminen on ollut ja on edelleen suuri ongelma. On ihmisiä, yhteiskuntaluokkia, jopa kansakuntia, jotka katsovat suurimman osan kaikesta hyvästä kuuluvan heille heidän jalon syntyperänsä, oikean ideologian kannattamisensa tai muun ylivertaisuutensa tähden, tai he yksinkertaisesti rosvoavat osansa raa’an voiman tai petoksen avulla. Ongelmana on ihmisen ahneus, kohtuuden käsitteen tuntemattomuus. Sosialismikaan ei kyennyt poistamaan yhteiskunnasta etuoikeutettujen luokkaa. Sosialistinen yhteiskunta perustui petokseen. Sosialistisen utopian mahdottomuus on toteen näytetty.
On toinenkin ongelma, joka osaltaan tuhosi Sosialististen Neuvostotasavaltojen liiton ja vaarantaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuuden. Kansalaisten haluttomuus osallistua yhteiskunnan rakentamiseen ja ylläpitoon, destruktiivinen elämäntapa ja asenne, joka riittävän laajaksi levinneenä rapauttaa yhteiskunnan kestokyvyn.
Kansalaisten haluttomuus yhteiskunnan rakentamiseen ja ylläpitoon on suorassa suhteessa sekä yhteiskunnan tarjoamaan vastikkeettomaan toimeentulon ja hyvinvointipalvelujen tarjontaan että oman työpanoksen riittämättömään palkitsemiseen. Miksi ahkeroida, jos ei siitä itse hyödy.
Rikollisuus rasittaa kaikkia yhteiskuntia. Lienee jonkinasteista korrelaatiota yhteiskunnan turvarakenteiden puuttumisen ja rikollisuuden välillä.
Kestävillä yhteiskunnilla on oltava edullinen elatussuhde. Elatussuhde kuvaa työelämän ulkopuolella olevien määrää suhteessa työllisiin. Se kuvaa sitä, montako henkeä itsensä lisäksi työtätekevä joutuu tuloillaan elättämään kansantaloudessa.
Valtiovaltamme ei toki ole toimeton. Pelkäänpä vain, etteivät sen tarjoamat keinot ole alkuunkaan riittäviä kansakuntamme tulevaisuuden edellytysten turvaamiseksi. Pääministeriämme myöten ollaan oltu huolissaan työtätekevän kansanosan liian varhaisesta luovuttamisesta, kansakunnan kattoa kannattavien käsiparien poistumisesta katon päällä seisovaksi taakaksi. On selvää, että jokainen vuosi lisää työelämää siirtää elätettävien ja elättäjien suhdetta otollisemmaksi kansakunnan selviytymistä ajatellen.
Oleellisin kysymys on, miten resursseja tuottavaa toimintaa saadaan edistettyä ja kuluttavaa toimintaa rajoitettua.
Sosialistiset yhteiskuntakokeilut yrittivät ratkaista kysymyksen omalla tavallaan. Entisessä Neuvostoliitossa terveydenhuolto oli tarkoitettu ainoastaan työtätekevälle, tuottavalle kansalle, ei narkomaaneille, leirivangeille, eläkeläisille eikä poliittisesti epäluotettaville. Sosialismin ongelma oli siinä, ettei se onnistunut kannustamaan ihmisiä tuotannolliseen toimintaan. Kärjistetysti sanottiin neuvostotaloudessa 1 ruplan tuotannon vaatineen 5 ruplan panostuksen. Neuvostososialismi itse asiassa tuhosi parin kolmen sukupolven työmoraalin jokseenkin totaalisesti.
Yhdysvallat on onnistunut siirtolaisten kotouttamisessa Länsi-Eurooppaa paremmin. Siellä lähdetään siitä, että jokaisen tulijan on työllään elätettävä itsensä. Yhdysvaltojen sosiaalipolitiikan puutteet heijastuvat maan korkeaan rikollisuusasteeseen ja vankiloiden täyttymiseen.
Suomalaisen yhteiskunnan tämän hetken kohtalonkysymys on, miten lisätä tuottavuutta ja pienentää kuluja, miten saada elatussuhde siedettäväksi. Jos siinä ei onnistuta, on vaarana yritteliäimmän ja kyvykkäimmän nuorison laajamittainen maastamuutto sinne, missä heidän työtään ja osaamistaan arvostetaan.
Näillä pohdinnoilla ei ole mitään tekemistä jokaiselle kuuluvan luovuttamattoman ihmisarvon kanssa. Elinvoimainen talous on kuitenkin ehdoton edellytys hyvälle yhteiskunnalliselle elämälle..
Tuottavuuden parantaminen on siis kaiken perusta. Siihen päästäksemme on yritystoiminnan edellytyksiä kaikin tavoin parannettava. On purettava yritysten perustamista ja toimintaa haittaavaa byrokratia. Ihmisten palkkaaminen kaikenlaisin töihin pitäisi tehdä helpoksi ja yksinkertaiseksi. Työn verotusta on ehdottomasti kevennettävä. Työn teettämisen sivukulut tulisi minimoida. Meillä ei ole enää varaa tehdä typeryyksiä aikansa eläneen, omana aikanaan tosin jotain hyvääkin aikaansaaneen sosialistisen ideologian nimissä.
Kansalaisten toimeentulon tulisi ehdottomasti perustua työn tekemiselle tai yrittämiselle. Yhteiskuntamoraalia rappeuttava etuisuusbyrokratia on saatava purettua. Tutkittakoon vakavasti niukan perustoimeentulon takaavan kansalaispalkan mahdollisuus. Osa sen rahoituksesta saataisiin aivan varmasti etuisuusbyrokratian purkamisesta. Terveydenhuollon saatavuuden ongelmat helpottuisivat, jos sitä nykyään raskaasti rasittavaa etuisuusbyrokratiaa saataisiin vähennettyä. Näin vapautuisi valtavasti resursseja terveydenhuollon ydintoimintoihin, sairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon.
Toisaalta tarvitaan toimia, joilla estetään pääomien rajoittamaton keskittyminen ja maastapako. Pääomien tulisi jakautua ihmisiä parhaiten työllistävään pieneen ja keskisuureen yritystoimintaan. Työstä kuuluu kaikissa tapauksessa maksaa kohtuullinen hinta. Jokaisen pitäisi saada riittävä toimeentulo nelikymmentuntisilla työviikoilla. Yhdysvaltojen mallia, jossa matalapalkka-aloilla joudutaan tekemään kahta tai kolmeakin työtä pelkästään toimeentulon tähden, ei voida pitää hyvänä ja ihmisarvon mukaisena. Kohtuullinen kansalaispalkka voisi olla minimitoimeentulon takaaja. Minkäänlaisia kannustinloukkuja ei tulisi sallia. Työn tekemisen tulisi aina ja kaikissa oloissa parantaa lineaarisesti toimeentulon edellytyksiä.
Lainsäädäntötoimen ei saisi enää ideologisista syistä pyrkiä laillisen yhteiskuntarakenteen horjuttamiseen, mihin se 1960 ja 1970 luvuilla ajautui yhteiskunnallisesti edistyksellisten lainsäätäjien toimesta. Rikoksesta on rangaistava ja rikoksen uhrien oikeusturvaa parannettava.
Eduskunnallamme on ikävä tapa ratkaista ongelmia säätämällä uusia lakeja ja asetuksia ikään kuin asiat sillä tavoin tulisivat korjatuksi, kun todellinen ongelma on resurssien puute. Tällainen menettely on hätäistä ja asiantuntemuksen puutetta osoittavaa. Oleellista nykyajan lainsäädännölle on se, ettei se pyri ensisijaisesti vaikuttamaan oikeaan rikollisuuteen vaan se rasittaa eniten parhainta ja kuuliaisinta, yhteiskuntaa ylläpitävää kansanosaa.
Yksinkertaisesti sanottuna yhteiskunnan on selviytyäkseen tuotettava enemmän kuin kulutettava. Muuten pää jää vetävän käteen.
-
Mitä on etuisuusbyrokratia?
-
Etuisuusbyrokratia on sitä paperisotaa, mitä käydään jatkuvasti, jotta kansalainen saisi muita kuin palkkatuloja mitä erilaisimmin perustein. Asian ratkaisemiseksi vaaditaan roppakaupalla erilaisia todistuksia ties mistä, ja näiden todistusten laatiminen vie valtavasti aikaa tärkeämmiltä asioita. Etuisuusbyrokratia syö tavattomasti mm. terveydenhuollon resursseja. Viranomaisten armeija tarvitaan sitten ratkaisemaan näitä asioita.
Jos siirryttäisiin kansalaispalkkaan, joka takaisi minimitoimeentulon, voitaisiin tästä byrokratiasta suuressa määrin luopua. Pienetkin, satunnaiset palkkatulot olisivat hyvä lisä toimeentuloon. Pienimpien palkkojen tulisi olla tuloverosta vapaat. Työllistäminenkin tulisi näin kannattavaksi.
Mutta utopiaahan nämä ajatukseni ovat. En usko niiden koskaan toteutuvan. Sen sijaan koko EU on menossa kohti yhä lisääntyvää byrokratiaa aivan entisen Neuvostoliiton tapaan. Siellähän kansantalouden kestokyvyn ylittänyt ja kaiken järkevän taloudellisen toiminnan estänyt byrokratia oli ehkä tärkein syy valtakunnan hajoamiseen.
-
Samaa mieltä EU:n ja muun byrokratiasta sekä kansalaispalkasta. Kuitenkin tuossa pitkässä kirjoituksessa esiin tuomistasi asioista olen aika monestakin eri mieltä, mutta en näin joulun alla viitsi alkaa niistä keskustelemaan tai riitelemään.
Hyvä kuitenkin, että joku ajattelee...
-
Etuisuusbyrokratia on sitä paperisotaa, mitä käydään jatkuvasti, jotta kansalainen saisi muita kuin palkkatuloja mitä erilaisimmin perustein. Asian ratkaisemiseksi vaaditaan roppakaupalla erilaisia todistuksia ties mistä, ja näiden todistusten laatiminen vie valtavasti aikaa tärkeämmiltä asioita. Etuisuusbyrokratia syö tavattomasti mm. terveydenhuollon resursseja. Viranomaisten armeija tarvitaan sitten ratkaisemaan näitä asioita.
Jos siirryttäisiin kansalaispalkkaan, joka takaisi minimitoimeentulon, voitaisiin tästä byrokratiasta suuressa määrin luopua. Pienetkin, satunnaiset palkkatulot olisivat hyvä lisä toimeentuloon. Pienimpien palkkojen tulisi olla tuloverosta vapaat. Työllistäminenkin tulisi näin kannattavaksi.
Mutta utopiaahan nämä ajatukseni ovat. En usko niiden koskaan toteutuvan. Sen sijaan koko EU on menossa kohti yhä lisääntyvää byrokratiaa aivan entisen Neuvostoliiton tapaan. Siellähän kansantalouden kestokyvyn ylittänyt ja kaiken järkevän taloudellisen toiminnan estänyt byrokratia oli ehkä tärkein syy valtakunnan hajoamiseen.
Olen käynyt muutamissa maissa, missä on kansalaispalkka, enkä käy kehumaan järjestelmää.
-
En tiennytkään, että kansalaispalkka on jossain jo olemassa. Missä sellaista on kokeiltu? Varmasti sekään ei ole ongelmaton. Voi olla jopa huono, jos se vähentää kansalaisten työntekoa.
-
En tiennytkään, että kansalaispalkka on jossain jo olemassa. Missä sellaista on kokeiltu? Varmasti sekään ei ole ongelmaton. Voi olla jopa huono, jos se vähentää kansalaisten työntekoa.
Muunmuassa, Bruneissa, ja öljyllä elävissä arabimaissa on kansalaispalkka käytössä ja vierastyöläiset tekee työt.
-
Wanha-Erkki taitaa olla poliitikko.
-
En ole minkään puolueen jäsen enkä osallistunut politiikkaan muuten kuin vain äänestämällä kunta-, eduskunta- ja presidentinvaaleissa.
Mutta viljelen mielelläni ajatuksia ja joskus tuon niitä julki.
-
Olen käynyt muutamissa maissa, missä on kansalaispalkka, enkä käy kehumaan järjestelmää.
Olisihan tuo pitänyt osata arvata. Pelkästään öljytuloihin luottavat arabimaat ovat leikanneet oman tulevaisuutensa pois, koska niiden öljyvarat loppuvat ennen pitkää. Silloin lähtevät vierastyöläiset ja yhteiskunta romahtaa, koska oman maan kansalaiset eivät osaa eivätkä viitsi tehdä mitään. Surkea kohtalo. Panem et circenses.
Jos Suomessa puhutaan kansalaispalkasta, tarkoitetaan sillä aivan jotain muuta.
-
Tanskassa asuessani i siellä ollut kansalaispalkkaa, mutta työttömyyskorvays oli noin 90% saadusta aiemmasta palkasta. Eli melkein samanverran tienasi oli töissä tai ei.
En tiedä miten siellä on asiat nykyään, mutta kyllä siellä oli kovasti yrittämistä ja työntekijöitä.
Taisi maa olla aika vauras siihenkin aikaan ja työläisillä oli hyvät palkat ja aika rentoa töissä. Esimerkiksi työpaikoilla oli olut automaatit ja aina kahvitunnit kaikki joivat olutta, jopa opettajien huoneen jääkaappi täynnä olutta ja sitä ne kittaili.
Mutta kovaakin työtä tuli tehtyä ja ihmiset tekivät siellä.
Eli ei se välttämättä tämä uhkailu ja pienellä työttömyysrahalla pitäminen välttämättä ole työllistävä ja saa ihmiset tekemään enemmän, vaikka täällä tuntuu olevan sellainen peloittelu meininki, että jos jäät työttömäksi, niin se on elämän loppu ja ihmiset sitten painaa liian pitkää päivää ja kovaa töissä.
Musta kyllä yheiteiskunta pyörii vaikka jotkut saisi kansalaispalkkaa. Aina on tälläisiä hulluja, kun tahtoo kantaa vastuunsa ja tehdä työtä ja maksaa edes jotain veroja.
-
Elämiseen riittävä kansalaispalkka on hyvä ratkaisu. Esim. pitkäaikaistyöttömälle, joka on saanut elämänsä jotenkin pyörimään Kelan ja sossun kanssa ja sitten lähtee lyhytaikaiseen pätkätyöhön. Etuudet menee, pätkätyö loppuu (eikä läheskään kaikilla pätkätöillä edes elä) ja taas alkaa uusi kierros Kelan ym. kanssa.
Niin kuin Erakko-Erkki kirjoittikin, byrokratia vähenisi kansalaispalkan myötä. Tällaisella työkykyisellä henkilöllä, jolle kansalaispalkka tarjoaisi edes jonkinlaisen turvan, olisi myös suurempi motivaatio etsiä töitä tai opiskella.
Puolueista vasemmistoliitto, kommunistit ja vihreät on valmiita kansalaispalkkaan, määrä on vain erilainen. Porvarit tietenkin vastustaa, samoin ammattiliitot.
*
Nykyinen meno on täysin vähä-älyistä. Samalla kun työpaikat vähenee kiihtyvällä vauhdilla, porvarit yrittää pidentää työaikaa ja pienentää palkkoja. Eläkeikää pitäisi muka nostaa ja samalla leikata ikääntyneiden työntekijöiden palkkoja. Kuka hullu ikääntynyt sellaiseen suostuu. Hyvinvointivaltiota ajetaan alas.
-
Kansalaispalkassa on yksi iso ongelma eli rahoitus. Toinen on, jos muutenkin pärjää niin miksi menisi töihin. Toisaalta sitä voisi ajatella minimi toimeentulon korvikkeena, jolloin se yksinkertaitaisi hommia, mutta lisäisi silti töitä tekevien verotusta.
-
Kansalaispalkassa on yksi iso ongelma eli rahoitus. Toinen on, jos muutenkin pärjää niin miksi menisi töihin. Toisaalta sitä voisi ajatella minimi toimeentulon korvikkeena, jolloin se yksinkertaitaisi hommia, mutta lisäisi silti töitä tekevien verotusta.
Kuten myyrä kirjoitti, niin ei viitsi vastata kun ei osaa kauniisti ja ollaan Joulun alla..
-
Kiitoksia Erkille syväluotaavasta aloituksesta. Mielenkiinto näytti kääntyvän kansalaispalkkaan mutta minäpä rönsyilen vähän ja sekoitan koko soppaa:
Uskon että vuosituhantinen geeniperimämme määrää kohtalomme sikäli että me taistelemme tilasta ja elämisen edellytyksistä. Aivan kuten eläimilläkin, niin meilläkin on se piirre että kaikessa elämisessä ja olemisessa on lopulta kysymys selviämisestä.
Sivistyneen yhteiskunnan perustaminen ei muuta asiaa. Sen avulla saadaan vain raaimmat piirteet ehkäistyä ja menettelytavat sidettävämmäksi miten kukin pyrkii omaan päämääräänsä. En ole mikään kulttuuriantropologi mutta ei tarvitse ollakaan tehdäkseen huomion että mitä alkeellisemmin elävän "yhteiskunnan" pariin jalkaudutaan, sitä vähemmän siellä on lakeja ja säädöksiä ja sitä enemmän kyse on vahvemman vallasta johon heikkojen on mukauduttava, -tänäkin päivänä.
Mitä sivistyneempi ja kehittyneempi yhteiskunta, sitä hienovaraisemmat keinot hallita ja koota omaisuutta muiden kustannuksella. Siksi sosialismi(kaan) eikä mikään muukaan ideologia voi poistaa ihmisestä eläimellisyyttä ja siksi loppujen lopuksi aina päädytään samaan lopputulokseen: ihminen ei ole kehittynyt tässä suhteessa juurikaan.
Jos nyt ajatellaan yhteiskuntaamme, niin viikingit viimeksi ratkoivat omaisuuden jakopulmat kirvein ja miekoin, vaikka heilläkin joitain sääntöjä toki oli. Rosvous ja rikollisuus on vain yksi ihmisyyden muoto, tai sanoisinko tarkemmin; keino pyrkiä hankkimaan. Rikollisuus johtuu ihmisen peruspyrkimyksestä hankkia ja omistaa mahdollisimman paljon. Eläimenä ihminen on kuin monet muut eläimet, esim. minkki joka tappaa huvikseen kaiken minkä pystyy, yli oman tarpeenkin. Rikollisuus saa ja on aina saanut alkunsa ensinnäkin siitä että kaikille ei ole suotu niin hyviä lähtökuoppia joista ponnistaen ónnistuu "normaali" "sivistynyt" rohmuaminen. Toinen syy on se että ihmisluontoon kuuluu pyrkiä hankkimaan niin helpolla kuin suinkin ja siihenhän juuri rikollisuus tarjoaa keinoja. Oikeastaan en yhtään ihmettele tämänmuotoista rikollisuutta, en yhtään!
Nykymuotoinen yhteiskunta sekoittaa pakkaa koska se vaatii ihmistä piilottamaan eläintä itsestään, pyrkimyksiä hankkimaan itsekkäästi jne. Nyky-yhteiskunta tyrkyttää ihmiselle luonnottomasti sellaista ajatusta että ihminen on jotenkin muuta eläinkuntaa "ylempänä" tai "kehittyneemmällä" tasolla vaikkei niin oikeastaan ole, ainakaan sikäli että alkukantaiset vietit ovat ihmiselläkin hyvin voimakkaat ja säätelevät kaikkea elämistä. Kaksi perusviettiä: lisääntyä (veto vastakkaista sukupuolta kohtaan) ja vietti hankkia. Näiden takia tehdään murhia, tapetaan kansakuntia, ollaan valmiit uhraamaan lyhytnäköisesti vaikka koko maapallo ja eläminen täällä. Ihminen ei loppujen lopuksi ole eläintä kummempi.
Ilmeisesti ihminen kumminkin on laumaeläin kun se mielellään hakeutuu laumoihin ja tykkää että joku heitä johtaa ja sanoo mitä tehdään.
Jos yhteiskunnasta voisi ajatella saatavan jotain ylevämpää hyötyä niin ihminen voisi esim. kehittyneen älynsä avulla yrittää keksiä miten ympäristön tuhoaminen saataisiin aisoihin. Sekin edellyttää perusvietin toteuttamisen estämistä, ainakin joiltain, jossain määrin kaikilta mikä lienee mahdoton tehtävä. On vain odotettava että elinympäristö todella jossain vaiheessa tuhoutuu kuten lehdessä totesi Eero Paloheimo (Pohjalainen viime viikonloppu) ettei maailmanloppu ole tulossa, vaan menossa, -kaiken aikaa. Itse olen sitä mieltä ettei yhden ihmisen intoilu tässä asiassa auta joten sikäli en ole mikään ympäristöaktivisti, vaan totean yksinkertaisen kyynisesti asian vain olevan näin.
-
Niin kuin Erakko-Erkki kirjoittikin ---
Korjaus: Se on Wanha-Erkki, ei Erakko-Erkki, toinen arvostettu, joskin valitettavan harvoin kirjoittava fooruminimimerkki.
Mt
-
Tuottavuuden parantaminen on siis kaiken perusta. Siihen päästäksemme on yritystoiminnan edellytyksiä kaikin tavoin parannettava. On purettava yritysten perustamista ja toimintaa haittaavaa byrokratia. Ihmisten palkkaaminen kaikenlaisin töihin pitäisi tehdä helpoksi ja yksinkertaiseksi. Työn verotusta on ehdottomasti kevennettävä. Työn teettämisen sivukulut tulisi minimoida.
Tästä aiheesta olen kirjoittanut vastikään tässä Urputustopic-ketjun viestissä (http://foorumi.h-y.fi/index.php?topic=2560.msg105973#msg105973).
Mitä etuisuusbyrokratiaan tulee, olen kokenut sen työntekoa estävän vaikutuksen pari kertaa työn tarjoajan näkökulmasta.
Ensimmäinen tapaus 90-luvulla oli tuttu työtön ammattimies, jolle oli tarjottu pientä urakkaa. Selvitin hänen puolestaan, miten se vaikuttaisi hänen henkilökohtaiseen kassavirtaansa. Tyrmäävä tulos oli se, että kaverin talous ei kestäisi lyhytkestoista palkkatyötä ilman kavereilta tulevaa "privatisoitua sosiaaliapua". Seurasi pari viikkoa harmaata taloutta, enkä osaa kaveria siitä moittia.
Toisessa tapauksessa viisikymppinen pomo oli saanut kenkää isosta yrityksestä. Ansiosidonnainen oli sen verran hyvä, että pienen riskin sisältävä tulossidonnainen työ ei tuntunut kiinnostavalta.
Mt
-
Kansalaispalkassa on yksi iso ongelma eli rahoitus. Toinen on, jos muutenkin pärjää niin miksi menisi töihin. Toisaalta sitä voisi ajatella minimi toimeentulon korvikkeena, jolloin se yksinkertaitaisi hommia, mutta lisäisi silti töitä tekevien verotusta.
Miten se lisäisi työssäkäyvien verotusta, jos se olisi vain byrokratiaton minimitoimeentulon korvike? Siksikö, että byrokratian pyörittäjät siirtyisivat työttömiksi? Toisaalta pyörittäjien palkat ovat niin matalia, että lienevät kansantaloudessa nettosaajia joka tapauksessa.
Ja miksi menisi töihin, no siksi että haluaa vähän enemmänkin kuin minimitoimeentulon. Onhan nytkin kelle tahansa töissäkäyvälle mahdollista hypätä pois oravanpyörästä tuilla elelemään. Sen sijaan nykyisessä systeemissä ei voi tuilla elelijä oikein mennä pätkätöihin, vaikka niitä olisikin tarjolla. Miksi menisi töihin, kun se tietäisi että kuukausi tai puolitoista pitäisi tulla toimeen ilman mitään tuloja? Ja kun työt (työnantajien toivomuksesta) yhä enemmän ovat noita pätkäluonteisia, eikö olisi järkevää kehittää järjestelmä, joka mahdollistaa lyhyidenkin pätkien vastaanottamisen?
Voihan sitä itse kukin töissä käyvä tai käynyt miettiä, mikä olisi se summa, joka pitäisi maksaa, jotta mieluummin jättäisi töissä käymättä. Miettiä tämän erikseen eri elämänvaiheisiin, esim. ei olettaen, että on valmiiksi velaton omistusasunto jossa asua halvalla.
-
Samalla kun työpaikat vähenee kiihtyvällä vauhdilla, porvarit yrittää pidentää työaikaa ja pienentää palkkoja.
Ei työ maailmasta eikä Suomestakaan mihinkään lopu. Kysymys on vain siitä, miten se ja siitä maksettava korvaus jaetaan.
Onhan se totta, että jos halvemmalla tehdään, niin useammalla työtä ja samalla palkkatuloa riittäisi. Mutta halvemmalla ei ruveta tekemään, jolleivät isopalkkaisimmat ja muiden työstä tuloja saavat sijoittajat omien tulojensa osalta suostu samaan.
Minä kyllä ihmettelen, luulevatko jotkut oikeasti, että työttömyyttä on siksi että työ vain ei kelpaa.
-
Ihminen voi ylittää itsensä. Siksi porvarit hiostavat. He tietävät omasta kokemuksestaan, että vaikeudet ovat voitettavissa.
-
Ettei totuus unohtuisi.
www.youtube.com/watch?v=O_yz6xSx5X8
-
Mielenkiintoinen tieto, miten Helsingin porvarit olivat valmiita tappamaan Pitkän sillan pohjoispuolella asuvia. Niin kai se on nytkin...
Ankeita aikoja nämä nykyiset ajat ovat vasemmistolaiselle oikeistoviiman puhaltaessa.
www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/nakokulma/2944475/armeija-hyokkaa-sorkkaan
-
Mitenkähän sitä oppisi näkemään myös nyt ja tässä ja vielä oikein
kaikkia kytkentöjä ja poliittisia pelejä mitä tässäkin maassa pelataan ?
Mutta hyvä kai kun edes jälkeenpäin.
-
Tuo on vaikea asia. Minulla on tasapeli. Äitini isä oli Tammisaaren ja Suomenlinnan vankileireillä ja kolmesti pappi tarjosi tarjottiin viimeistä ehtoollista, mutta hän kieltäytyi sillä perusteella. että ei ole tässä asiassa syntiä tehnyt. Hän kuoli vuonna 1969 luonnollisen kuoleman. Hän muuten ei voinut sietää kommunisteja, kun he varastivat työpaikoilta työkaluja Venäjälle lähetettäväksi. Hän oli tiukka tannerilanen demari. Isänisä taas oli bolshevikkien vankina ja vaimo osti kansallisarkiston dokumentin mukaan hänet vapaaksi 850 ruplalla ja he palasivat sitten Suomeen, jossa lapset ja jo mummo olivat. Isoisä oli Suomen valtion palveluksessa Pietarissa. Isoisä vangittiin vielä Viipurissa valkoisten toimesta, mutta vapautettiin pian oikeuden päätöksellä, että hän ei voi olla punainen, kun on ollut heidän vankinaan (tämäkin pöytäkirja löytyy kansallisarkistosta). Meillä ei puhuttu kotona politiikkaa.
-
Tuo on vaikea asia. Minulla on tasapeli. Äitini isä oli Tammisaaren ja Suomenlinnan vankileireillä ja kolmesti pappi tarjosi tarjottiin viimeistä ehtoollista, mutta hän kieltäytyi sillä perusteella. että ei ole tässä asiassa syntiä tehnyt. Hän kuoli vuonna 1969 luonnollisen kuoleman. Hän muuten ei voinut sietää kommunisteja, kun he varastivat työpaikoilta työkaluja Venäjälle lähetettäväksi. Hän oli tiukka tannerilanen demari. Isänisä taas oli bolshevikkien vankina ja vaimo osti kansallisarkiston dokumentin mukaan hänet vapaaksi 850 ruplalla ja he palasivat sitten Suomeen, jossa lapset ja jo mummo olivat. Isoisä oli Suomen valtion palveluksessa Pietarissa. Isoisä vangittiin vielä Viipurissa valkoisten toimesta, mutta vapautettiin pian oikeuden päätöksellä, että hän ei voi olla punainen, kun on ollut heidän vankinaan (tämäkin pöytäkirja löytyy kansallisarkistosta). Meillä ei puhuttu kotona politiikkaa.
sepposin viestistä tuli sellainen ajatus, että
harmin paikka kun monen todella hyvän aatteen ja liikkeen ja yhteisön
todella hyvät ajatukset ja päämäärät
ikäänkuin häviävät joidenkin yksilöiden tyrimisen takia!
Aatetta kannattava ihminen tietenkin "edustaa" tätä aatetta, mutta
silti pitäis jaksaa erottaa törppö ja aate toisitaan
ja itse ainakin olla esimerkillinen *huoh*
ja jos lankeaa - nousta taas
-
Tuo on vaikea asia. Minulla on tasapeli. Äitini isä oli Tammisaaren ja Suomenlinnan vankileireillä ja kolmesti pappi tarjosi tarjottiin viimeistä ehtoollista, mutta hän kieltäytyi sillä perusteella. että ei ole tässä asiassa syntiä tehnyt. Hän kuoli vuonna 1969 luonnollisen kuoleman. Hän muuten ei voinut sietää kommunisteja, kun he varastivat työpaikoilta työkaluja Venäjälle lähetettäväksi. Hän oli tiukka tannerilanen demari. Isänisä taas oli bolshevikkien vankina ja vaimo osti kansallisarkiston dokumentin mukaan hänet vapaaksi 850 ruplalla ja he palasivat sitten Suomeen, jossa lapset ja jo mummo olivat. Isoisä oli Suomen valtion palveluksessa Pietarissa. Isoisä vangittiin vielä Viipurissa valkoisten toimesta, mutta vapautettiin pian oikeuden päätöksellä, että hän ei voi olla punainen, kun on ollut heidän vankinaan (tämäkin pöytäkirja löytyy kansallisarkistosta). Meillä ei puhuttu kotona politiikkaa.
Kunnioitettavaa, että myös sisällissodan hävinnyt osapuoli eli punaiset on nyt perustanut perinneyhdistyksen. Valkoisillahan se jo on. En saa uutista linkitettyä?, mutta KU:n verkkolehdestä löytyy www.kansanuutiset.fi
-
Minä kyllä ihmettelen, luulevatko jotkut oikeasti, että työttömyyttä on siksi että työ vain ei kelpaa.
Eivät vain luule, vaan ovat asiasta täysin vakuuttuneita.
-
sepposin viestistä tuli sellainen ajatus, että
harmin paikka kun monen todella hyvän aatteen ja liikkeen ja yhteisön
todella hyvät ajatukset ja päämäärät
ikäänkuin häviävät joidenkin yksilöiden tyrimisen takia!
Aatetta kannattava ihminen tietenkin "edustaa" tätä aatetta, mutta
silti pitäis jaksaa erottaa törppö ja aate toisitaan
ja itse ainakin olla esimerkillinen *huoh*
ja jos lankeaa - nousta taas
Tämä työkalujen varastaminen oli historiankirjojen mukaan organisoitua toimintaa. Siihen liittyi keräilypisteet ja organisoitu kuljetus rajan yli, sekä luonnollisesti yllytys ja velvoittaminen moiseen toimintaan.
-
Varastaminen ei ole oikein. Se on syntiä.
Silti sanon, että meidän pienten tavallisten ihmisten on helpompi huomata
ja paheksua ja tuomita vasaran (tai leivän) varastaminen kuin
vaikka Suomen malmivarantojen, koko maaperän lahjoittaminen
ylikansallisille yhtiöille. Se on syntiä.
Amen ja piste.
-
Kunnioitettavaa, että myös sisällissodan hävinnyt osapuoli eli punaiset on nyt perustanut perinneyhdistyksen. Valkoisillahan se jo on. En saa uutista linkitettyä?, mutta KU:n verkkolehdestä löytyy www.kansanuutiset.fi
Entisten punakaartilaisten järjestöjä on ollut olemassa jo vuodesta 1945 alkaen, ja toimintaakin ilmeisesti aina 80-luvulle asti, ks. Entisten punakaartilaisten keskusjärjestö (http://fi.wikipedia.org/wiki/Entisten_Punakaartilaisten_Keskusj%C3%A4rjest%C3%B6) paikallisosastoineen. Tämän kyseisen yhdistyksen toimintaan osallistuivat lähinnä kommunistit, sillä netistä löytyneiden asiakirjojen mukaan sen toiminnan lakatessa vuonna 1984 varat (joita ei ollut) ja vastuut (Santahaminan hautausmaa muistomerkkeineen) siirtyivät SKP:n Helsingin piirin kautta Vasemmistoliitolle ja sittemmin Helsingin kaupungille.
En tiedä, missä määrin sosiaalidemokraattisissa piireissä on ollut entisten punakaartilaisten yhteistoimintaa. Kyllä heitä demareiden piirissäkin varmasti on ollut, mutta poliittinen viiteryhmä ei kenties ole kannustanut punakaartilaisperinteiden ylläpitoon.
Santahaminan hautausmaalle on muuten haudattu puolitoista tuhatta vankia, joista noin kolmasosan henkilöllisyydestä lienee olemassa alkuperäinen dokumentti. Asian tutkinnassa on kunnostautunut sotahistorioitsija, evl. Jarmo Nieminen.
Mt
-
Sekä punaisista, että valkoisista kuolleista on luettelo Sotasurmat rekisterissä. http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/input Rekisteriä ylläpitää valtionneuvoston kanslia. Suomen sotasurmat 1914-1922 © 2001- Valtioneuvoston kanslia, Suomi Finland. Myös sosiaalidemokraattinen puolue on kerännyt paljon tietoa punaisita kommunistien lisäksi, sillä olivathan he molemmat samalla puolella taisteluissa.