Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVI

[Riitta-mummi]

Lukemisen huvi ei ole enää sama kuin ennen Netflixiä, josta tulee samalla kertaa katsottavaa, kuunneltavaa ja luettavaa, ja teksti on isokokoinen.

Myöskään en ole enää löytänyt uutta kiinnostavaa luettavaa, joten palaan vanhaan kerran tai pari lukemaani, kuten tänään.

Sattui niin mukavasti olemaan pyöräkellarimme kierrätypöydällä Maila Talvion Itämeren tytär, hyväkuntoinenkin, joten kierrätin sen meille.

Olen sen lukenut, mutta alku oli kuitenkin kuin uutta tekstiä.
Kuinka hienosti Maila Talvio kuvailee Helsingin rähjäistä pikkukaupunkia alkaen vuonna 1743.

Kluuvi oli syksyllä savivelliä poikien käydä leikki-sotiaan , kaupunginrantaan oli haaksirikkoutunut puutavaraa jota naiset kirkoivat kekseillä saadakseen polttopuita tai jopa oven.
Olipa kerran löytynyt arkku jonka siällä oli kivia. Ne vietiin Tukholmaan ja siellä niistä hiottiin timantteja !

Ulrika Elonoran kirkko oli juuri päättyneen soda jäljilta ränsistyneessä kunnossa ja Herttonaisten poika oli jäänyt täysorvoksi, Wetter nimeltään.

Ah, kyllä nyt kelpaa, on kunnollista joululuettavaa !

[PekkaV]

   Solohov: Hiljaa virtaa Don

Sain vinkin tuosta kirjasta tästä: kohta 29  https://areena.yle.fi/1-2293630

[sivullinen]

^

Luin Hiljaa virtaa Donin nuorena ja pidin siitä. Teki vaikutuksen.

*

Nyt olen vähän lueskellut joululahjakirjaani:

Lintuparatiisi
Suomenoja - Finnoo

Luonnon ja ihmisen yhteiseloa
Suomenojan Luonto ry

Kirjassa on asiantuntijoiden kirjoituksia paitsi alueen linnuista, myös muusta luonnosta kuten esim. korennoista. Kuvat ovat hienoja. Lisäksi teos valottaa paikan historiaa aina 1000-luvulta asti (ja jopa ennen 1000-lukua) muinaispeltoineen, myöhempien aikojen Viikinkikautta ym. Olen kerran käynyt retkeilemässä Suomenojalla 1990-luvulla Porvoossa asuessani.

[sivullinen]

^
Korjaus edelliseen. Olen käynyt havaintovihkon mukaan Espoon Suomenojalla 11-12.10.90, enkä silloin asunut enää Porvoossa vaan Joensuussa. 10.10 olen ollut Laajalahdella ja Vermon nummilla ja Vermossa myös 11.10.

[1944]

Sain luettavakseni eka numeron Henki lehdestämme. Saan kirjoittaa, että asiat ovat hoidetut "halki poikki ja pinoon" ajatuksella. Tiedän jo seuraavan lehden ilmestymispäivänkin.
En kovin pitkälle ehtinyt edetä, sillä asiat olivat ajankohtaisia ja mielenkiintoisia. Turun toinen piispa(tar) esiteltiin. Olen tasa-arvon kannattaja miesten ja naisten välillä, että meni oikein valinta. Saamen kansan pappiin joudun tutustumaan vielä toisenkin kerran, sillä artkkelissa oli paljon asiaa.

[Thomas McElwain]

Luin eilen ja tänään La Argentina La conquista del Rio de La Plata. Poema histórico
kirjoittanut Arcidiano D. Martin del Barco Centenera
Löysin sen Gutenbergista. https://www.gutenberg.org/files/25317/25317-h/25317-h.htm

[Annikka]

Varasin kirjastosta tämän "Martat" Kodinhoitokirja.

https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512418961/martat-kodinhoitokirja-/

Olen kirjaston varauksissa sijalla 300. Ihan tosi.

[PekkaV]

Sain luettavakseni eka numeron Henki lehdestämme. Saan kirjoittaa, että asiat ovat hoidetut "halki poikki ja pinoon" ajatuksella. Tiedän jo seuraavan lehden ilmestymispäivänkin.
En kovin pitkälle ehtinyt edetä, sillä asiat olivat ajankohtaisia ja mielenkiintoisia. Turun toinen piispa(tar) esiteltiin. Olen tasa-arvon kannattaja miesten ja naisten välillä, että meni oikein valinta. Saamen kansan pappiin joudun tutustumaan vielä toisenkin kerran, sillä artkkelissa oli paljon asiaa.

   Avara Taitto kuin Armo.

[PekkaV]

    Delia Owens: Suon villi laulu

https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=suon+villi+laulu+elokuva

[Leena]

Minua jo neljään kertaan lähestynyt jehovantodistaja pyysi saada linkittää Vartiotornin erikoisnumeron koskien Jumalan valtakuntaa.

Luin sen ja tuntui olevan tuttuja paikkoja enimmäkseen käytetty. Jotenkin jäi arveluttamaan onko asia näin.

Samoin kuin Pyrtsin kohdalla he mainitsevat tänä Korona-aikana lähestyvänsä ihmisiä puhelimitse, ja nyt varmaan alkaa tulla linkityksiä.

Osaatteko sanoa missä kohdin heidän Raamattunsa poikkeaa omastamme ?

Jeesus on heillekin nyt aivan erityisen merkitsevä. Toisin oli 1950-1960-lukujen taitteessa kun asuimme samassa talossa heikäläisten kanssa.

https://www.jw.org/fi/kirjasto/lehdet/vartiotorni-nro-2-2020-touko-kesa/

Täytyy nyt katsoa onko täjän vastattu viisaammin.  Ei kai se poikkea mitenkään, tulkinnassa vain on kehitelty omaperäistä oppia.  Satuin kerran junassa jehovan todistajan viereen ja hän näytti omaansa kun kysyin.  Sama oli käännös kuin itselläni silloin eli 1938 ja painopaikka ja kustantaja ja päältä katsoen ihan sama.


Kai siitä palastellen saa mitä tahansa.  Kiirastulioppiin riitti se yksi jae jossa puhutaan siitä, kuinka seurakuntien opettajat tuomitaan muita ankarammin  ja kuinka lopuksi jokaisen rakennus koetellaan tulessa, ja heinät ja oljet rakennusmateriaalina tietysti palavat poroksi mutta rakentaja itse pelastuu kuin tulen läpi. 

[Leena]

Viimekski luin Elena Ferranten Sisilia-sarjan, ja tarina on kyllä hyvä.  Muista hänen kirjoistaan en oikein osaa sanoa, yksi oli  juuri lainassa ja se ei oikein vastannut loistavaa ystävää.

Joni Pyysalon runokirjan Elämä, kuolema ja lisälaitteet. 

En hirveästi pidä nykylyriikasta  vaikka tykkään Tommi Parkon kursseista. 

Tuossa oli jotain, näkemisen kuulautta ja selkeyttä.  Kuin katselisi toisen silmin, ja välillä ihan tuttuja katuja vielä.  Ensimmäinen runo jo oli fiilikseltään niin, niin unohtumaton.  En yritä sitä muistinvaraisesti toistaa, kun muistan kumminkin tällä kertaa päin metsiä.

[Leena]

Ääääääh, tämän olen  jo kertonut.  Osoittaa vainn että kello kolme heräsin selkäkipuun ja nyt unettaa, mutta tulee niistä Yhdysvaltain vaaleista juttua ja vielä, että ei tässä juuri olla kirjastoon suoriuduttu  vaikka tekee miten mieli.


Uh ja huhuh.  Sen jälkeen luin ajankulukkeeksi mitä nyt hyllystä löytyi eikä niillä murusilla juuri juhlita.  Hilja Haahden hengellinen ajattelu jotenkin kiinnostaa, Kotini puhuu on omaelämäkerrallinen ja krumeluureista jos ei välitä, oikein kelpo ajankuva. 


Kyl mie jo huamen selviin kirjastoo astikka.

[Riitta-mummi]

Aloin äänikirjojen lukemisen. Ensin Antti Tuurin Uusi Jerusalem.


Kun Johannes Hakala ja muut uuteen maahan matkanneet suomalaiset siirtolaiset nousevat laivasta Halifaxin satamasta, on työn tarjoaja heitä vastassa ja junanvaunukin on heille varattu. Hämmästyneet miehet hyväksyvät tarjouksen, sillä eletään 1920-luvun loppua ja työstä tiedetään olevan pula.kuvausNäytä lisää



ja sitten Antti Tuuri Muukalaiset:


"Kuljettiin kaupungin läpi. Kadunvarsilla kaupungin asukkaat katselivat meitä, ja näytti että niillä oli meitä kohtaan hyvä tahto. Erik Eerikinpoika kulki ensimmäisenä ja nosti hattua ihmisille vähän väliä. Me emme kuulleet pilkkahuutoja, eikä meitä kivitetty eikä heitelty hevosensonnalla; kadunvarren ihmiset näyttivät minusta oikeilta, uskossaan lujilta kristityiltä. Neuwiedin kreivi oli antanut turvan monelle uskovaiselle ja kaupunkiin oli saanut asettua moni maailman vainoama ja kirkkoruhtinaitten jahtaama hiljainen."kuvausNäytä lisää

[PekkaV]

   Georges Bataille: Sisäinen kokemus

"Georges Bataille oli ranskalainen kirjailija ja ajattelija. Hänen tuotannossaan yhdistyvät monet vuosisadan ensimmäisen puoliskon merkittävät ajattelutrendit, kuten psykoanalyysi, durkheimilainen sosiologia ja antropologia, radikaali vallankumouksellisuus, surrealismi ja ranskalainen hegeliläisyys. Hänen kirjoituksensa ovat vaikuttaneet vahvasti koko ranskalaiseen nykyfilosofiaan." etulieve

                                                                                                                                                                                       

"Tämä kirja on kertomus epätoivosta. Maailma annetaan ihmiselle arvoituksena. Koko elämäni, niin erikoisissa hillittömyyden hetkissä kuin raskaimmissa pohdinnoissakin, olen pyrkinyt ratkaisemaan tämän arvoituksen. Toden totta selätinkin haasteita, joiden uutuus ja laajuus saivat minut innostumaan yhä enemmän. tunkeuduin odottamattomille alueille ja näin jotakin, mitä yhdetkään silmät eivät olleet nähneet. Mitään huumaavampaa ei olekaan! Nauru ja järki, kauhu ja valo olivat yhtäkkiä ulottuvillani. Ei ollut mitään, mihin tieton ei olisi yltänyt ja mikä ei olisi ollut kiihkoni tavoitettavissa. Kuolema aukoi ja sulki mahdollisen ovia tauotta kuin hurmaava mielipuoli." takalieve
                 


"Sisäinen kokemus on perusteellinen ja kattava johdatus Bataillen ajatteluun ja siksi yksi 1900-luvun ranskalaisen filosofian klassikoista. Teos yhdistää filosofisen ajattelun ja kaunokirjallisen esitystavan omaperäisellä tavalla.

Tyylillisesti ja sisällöllisesti ainutlaatuinen teos käsittelee teemoja, jotka läpäisevät Bataillen koko tuotannon: uhrausta, naurua, ei-tietoa, erotiikkaa, runoutta, mystiikkaa, ekstaasia ja hulluutta.

Sisäinen kokemus on mystinen kokemus ilman Jumalaa. Sillä ei ole kohdetta eikä kokijaa. Siksi se kyseenalaistaa sekä subjekti-objekti-muotoisen käsityksen kokemuksesta että tieteellisen maailmankuvan, jossa maailma kohdataan objekteina." takakansi
                                                                                                                                                                         


Katkelma esipuheesta: "... Tässä kirjassa ainoat osat, joiden kirjoittaminen on tuntunut välttämättömältä ja joilla on elämänsuuruista painoa, ovat toinen osa eli Piina ja viimeinen osa. Muut osat kirjoitin mielessäni kunnioitettava pyrkimys luoda kirja. ..."


Suomentajan jälkisanoja: "... Sen lisäksi ja sen sijaan, että yrittää ymmärtää, mitä Sisäisessä kokemuksessa sanotaan, kannattaa antaa kirjan herättämien kokemusten puhua sanatonta kieltään. ..."
 

[Thomas McElwain]

   Georges Bataille: Sisäinen kokemus

Oletpa kovaa tekstiä osannut lukea, ja vielä suomenkielellä!