Kirjoittaja Aihe: Hengellistä  (Luettu 4660 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8321
Vs: Hengellistä
« Vastaus #30 : 01.02.24 - klo:17:49 »
Tätä olen mietiskellyt:
Paavalin kirjeestä roomalaisille, luvusta 14, jae 17.
 "Sillä Jumalan valtakunta ei ole syömistä eikä juomista, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä."

Lain alaiselle.

Rakkaus rakentaa ja suihku virkistää.
Tik toc.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33643
Vs: Hengellistä
« Vastaus #31 : 09.02.24 - klo:11:53 »

Viisaus (apokr.) 13

Epäjumalanpalvelijain hulluus.


1Turhia olivat luonnostaan
kaikki ihmiset,
joilta puuttui Jumalan tuntemus,
ja jotka eivät voineet
siitä hyvästä, mikä näkyy,
tuntea häntä, "joka on",
eivätkä tekoja katselemalla
havainneet tekijää,
2vaan pitivät
maailmaa hallitsevina jumalina
joko tulta tai tuulta tai nopeata ilmaa
tai tähtien rataa tai väkeviä vesiä
tai taivaan valoja.
3Jos he olivat niin ihastuneita
näiden kauneuteen,
että luulivat niiden olevan jumalia,
olisi heidän tullut tietää,
kuinka paljon parempi näitä
on niiden hallitsija;
sillä hän, joka on kauneuden alkusyy,
on ne luonut.
4Jos taas heitä hämmästytti
niiden voima ja vaikutus,
olisi heidän niistä pitänyt ymmärtää,
kuinka paljoa väkevämpi on hän,
joka ne on valmistanut.
5Sillä luotujen suuruudesta
ja kauneudesta
voidaan vertailemalla havaita,
millainen on niiden aikaansaaja.
6Kuitenkaan ei heitä voi paljon moittia,
sillä hekin varmaan etsivät Jumalaa
ja tahtovat hänet löytää,
vaikka eksyvätkin.
7Sillä vaeltaessaan
hänen tekojensa keskellä
he niitä tarkoin tutkivat,
ja niitten katseleminen valtaa heidät,
koska se, mitä he näkevät, on kaunista.
8Mutta toisaalta he eivät ole
myöskään syyttömiä.
9Sillä jos he voivat tajuta niin paljon,
että saattoivat tarkoin tutkia maailman,
kuinka he eivät pikemmin löytäneet
häntä, joka on niitten hallitsija?
10Surkuteltavia ovat
ja kuolleisiin esineihin panevat toivonsa
kaikki ne, jotka nimittävät jumaliksi
ihmiskätten tekoja,
kultaa ja hopeaa, taiteellisesti muovailtua,
eläinten kuvia tai arvotonta kiveä,
muinaisajan käden työtä.
11Tai entä puuseppä?
Hän sahaa puusta kappaleen,
helpon liikutella,
kuorii sen tottuneesti yliyltään,
käsittelee sitä taitavasti
ja valmistaa siitä hyödyllisen astian
jokapäiväisen elämän tarpeisiin.
12Ja sitä tehtäessä jääneet tähteet
hän käyttää valmistaakseen ruokansa
ja tulee ravituksi.
13Mutta sen jätteen,
joka ei kelpaa mihinkään hyödylliseen,
väärän ja oksaisen puunkappaleen,
hän ottaa ja veistää taiten
joutohetkinänsä,
muotoilee sen mielijohteensa mukaan
ja tekee siitä ihmisen kuvan
14tai valmistaa sen
jonkin mitättömän eläimen kaltaiseksi,
sivelee sen mönjällä,
punaa sen pinnan ihomaalilla
ja sivelee peittoon kaikki sen tahrat.
15Sitten hän valmistaa sille asunnon,
sen arvolle sopivan,
ja kiinnittää sen raudalla lujasti seinään.
16Sillä hän pitää jo ennakolta huolta,
ettei se putoaisi,
koska hän tietää,
ettei se itse voi itseänsä auttaa;
sillä sehän on vain kuva ja tarvitsee apua.
17Ja hän rukoilee sitä tavarainsa,
vaimojensa ja lastensa puolesta,
eikä häpeä puhutella hengetöntä esinettä.
Hän anoo terveyttä voimattomalta,
18rukoilee elämää kuolleelta,
pyytää apua neuvottomimmalta,
johdatusta matkalle siltä,
joka ei voi astua askeltakaan;
19ja menestystä hankkeissa,
toiminnassa ja kätten töissä
hän rukoilee siltä,
jonka käsissä ei ole voiman hiventäkään.

(c) Suomen Pipliaseura


Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33643
Vs: Hengellistä
« Vastaus #32 : 21.02.24 - klo:08:40 »

Viisauden kirja (apokr.) 6

Valtiaiden teot tutkitaan

1Kuulkaa siis, kuninkaat,
kuulkaa ja ymmärtäkää!
Ottakaa opiksenne, vallanpitäjät,
te, joiden mahti ulottuu maan ääriin!
2Kuunnelkaa, ihmisjoukkojen hallitsijat,
te, jotka kerskailette kansojenne paljoudella!
3Tietäkää tämä:
Herralta te olette valtanne saaneet,
teidän mahtinne on peräisin Korkeimmalta.
Hän myös tutkii teidän tekonne
ja punnitsee päätöksenne.
4Hän saa kyllä selville,
jos te, hänen valtakuntansa palvelijat,
ette ole tuominneet oikein,
ette noudattaneet lakia
ettekä toimineet Jumalan tahdon mukaan.
5Äkkiarvaamatta hän seisoo edessänne,
ja kauhu valtaa teidät,
sillä kansojen käskijät joutuvat vääjäämättä tuomiolle.
6Vähäosaisia odottaa anteeksianto ja armo,
mutta mahtavat viedään Mahtavimman eteen.
7Kaikkeuden valtias ei suosi ketään
eikä kavahda kenenkään mahtia.
Hän on itse luonut niin ylhäiset kuin alhaiset,
ja yhtäläisesti hän pitää kaikista huolen.
8Mutta vallanpitäjiä odottaa tiukka tutkinta.
9Teille vallankäyttäjille minä siis osoitan sanani,
jotta oppisitte viisautta ettekä kulkisi harhaan.
10Ne, jotka hurskaasti noudattavat hurskasta lakia,
julistetaan hurskaiksi.
Ne, jotka sen lain ovat omaksuneet,
löytävät tilinteon hetkellä puolustuksen.
11Ottakaa siis ahnaasti vastaan sanani,
janotkaa niitä, niin saatte oppia.
Viisaus ilmaisee itsensä
12Viisaus loistaa valoaan
eikä katoa koskaan.
Ne, jotka viisautta rakastavat,
voivat sen helposti nähdä,
ne, jotka sitä tavoittelevat,
löytävät sen.
13Se ehtii niiden edelle, jotka sitä kaipaavat,
ja ilmaisee itsensä heille.
14Vaikka joku aamuhämärissä kiirehtisi etsimään sitä,
ei hätää: se istuu jo ovensuussa.
15Viisauden tavoittelu on ylintä ymmärrystä.
Se, jota viisaus valvottaa,
saa kohta levollisen mielen.
16Viisaus kulkee kaikkialla ja etsii niitä,
jotka se voi katsoa arvoisikseen.
Mielellään se näyttäytyy heidän teillään,
ja milloin he sitä ajattelevatkin,
se tulee heitä vastaan.
17Viisauden alku on vilpitön opetuksen kaipuu,
18opetuksen päämäärä on rakkaus,
rakkaus on viisauden lakien noudattamista,
ja lakien noudattaminen on kuolemattomuuden tae.
19Kuolemattomuus vie lähelle Jumalaa.
20Näin viisauden kaipuu nostaa kuninkuuteen.
21Jos siis te, kansojen hallitsijat,
olette mieltyneet valtaistuimiin ja valtikoihin,
pitäkää arvossa viisautta.
Kun niin teette, pysytte kuninkaina ikuisesti.
Viisauden ylistys
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33643
Vs: Hengellistä
« Vastaus #33 : 25.02.24 - klo:21:18 »
Psalmi 73

Onneni on olla lähellä Jumalaa  https://www.youtube.com/watch?v=hfzUC-9bEvk

1Asafin psalmi.
Kuinka hyvä onkaan Jumala Israelille,
kuinka hyvä niille, joilla on vilpitön sydän!
2Minä olin vähällä horjahtaa,
jalkani melkein pettivät.
3Minä kadehdin jumalattomia,
kun näin heidän menestyvän.
4Heillä ei ole ikinä vaivoja,
he ovat terveitä ja lihavia.
5He eivät joudu raatamaan niin kuin muut ihmiset,
eikä heitä toisten tavoin kuriteta.
6Sen tähden ylpeys koristaa heidän kaulaansa
ja väkivalta on viittana heidän yllään.
7Pahuus pursuaa heidän sisimmästään,
heidän sydämensä on tulvillaan juonia.
8He puhuvat ilkeästi ja pilkallisesti,
häikäilemättä he sortavat avutonta.
9Heidän puheensa uhmaavat taivasta,
heidän sanansa eivät säästä mitään maan päällä.
10Ja minun kansani kääntyy heidän puoleensa,
särpii suun täydeltä heidän sanojaan!
11He sanovat: »Miten Jumala tämän saisi selville?
Ei Korkein mitään tiedä.»
12Sellaisia ovat jumalattomat,
kaikessa rauhassa he kasvattavat mahtiaan.
13Olenko turhaan pitänyt sydämeni puhtaana
ja käteni viattomina?
14Minua kuritetaan kaiken päivää,
minä saan kärsiä joka aamu.
15Jos sanoisin: »Noin minäkin tahdon puhua»,
pettäisin ne, jotka ovat sinun lapsiasi, Jumala.
16Minä mietin ja mietin ymmärtääkseni kaiken tämän,
mutta se oli minulle liian vaikeaa.
17Viimein tulin Jumalan pyhäkköön
ja tajusin, miten jumalattomien käy.
18Sinä johdatat heidät liukkaalle polulle,
he putoavat pettävään kuoppaan.
19Äkkiä he ovat joutuneet tuhoon,
heidän loppunsa on kauhea.
20Herra, kun sinä nouset,
he ovat pelkkää tyhjää,
kuin unikuva, joka herätessä katoaa.
21Sydämeni oli katkera,
sieluuni pisti.
22Minä olin mieletön, ymmärrystä vailla,
olin kuin järjetön eläin sinun edessäsi.
23Kuitenkin minä saan aina olla luonasi,
sinä pidät kädestäni kiinni.
24Sinä johdatat minua tahtosi mukaan,
ja viimein sinä nostat minut kunniaan.
25Taivaassa minulla on sinut,
sinä olet ainoa turvani maan päällä.
26Vaikka ruumiini ja sieluni nääntyy,
Jumala on kallioni, minun osani iankaikkisesti.
27Ne, jotka luopuvat sinusta, menehtyvät.
Sinä tuhoat kaikki, jotka pettävät sinut.
28Mutta minun onneni on olla lähellä Jumalaa,
minä turvaan Herraan, Jumalaani,
ja kerron kaikista hänen teoistaan.

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33643
Vs: Hengellistä
« Vastaus #34 : 21.03.24 - klo:14:55 »
Siirryn Juha Ruusuvuoren kirjan Kaniikki Lupus herättämien ajatusten kanssa tälle palstalle.

Kirja loppuu yllätyksenomaiseen kuvaan, joka yhdistää sen varmaotteisesti joko pakanuuteen tai valaistumiseen.

Kaniikki Lupus oli vähä vähältä luopunut katolisen kirkon opetuksista, mikä oli ymmärrettävää sen ahneuden ja petoksien jatkuvasta ilmenemisestä. Kun ihminen etsii totuutta, eikä sitä löydä mistään aineellisesta, vastaus löytyy irrottautumisesta.
Hän luopui omaisuuksistaan, arvonimistään, jopa rakastamastaa naisesta, lapsuudenystävästä ja nuoruudenrakkaudesta.

Raumalla kuultu Mestari Eckhartin ohjaus tyhjentymiseen ja ei minkään olevaisuuten vetosi häneen.

Lopulta oli vain valo. Minulle Kristus on valo jonka olen kohdannut ja kohtaan aina tarvittuani.
Kun on tyhjä kaivo, se voi täyttyä uudella ja raikkaalla !

 
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)