Uskaltaako tähän nyt mitään kirjoittaa, kun tuolla edellä povattiin "palstan viisaiden" vastauksia saapuviksi. Tässä nyt olisi kuitenkin yksi ei-ollenkaan-jäsen_nel-ty.
Mahtaisiko olla, jotta herännäisyys on muita herätysliikkeitä onnistuneemmin "soluttautunut" / "vedetty" (valitkaa itse) sisälle kirkkoon niin, että sillä ei enää ole samalla lailla omaa kirkon äänestä poikkeavaa ääntä kuin aiemmin. Kirkon ääni saatta jopa jonkun korvaan kuulostaa liiankin heränneeltä. Onko kirkko kenties jo niin herännyt, että sen jäsenyys "riittää" heränneelle?
Herännäisyys ei myöskään ole ainakaan minulle näyttäytynyt herätysliikkeenä siinä mielessä, että se aktiivisesti kutsuisi uusia ihmisiä vaikutuspiiriinsä. Kun parikymmentä vuotta sitten (Huh, onko siitä jo noin kauan?) hengailin körtti-ihmisten porukoissa, tuli minulle jotenkin sellainen olo, että herännäisyys oli lähinnä jotakin - sanoisinko - perinnöllistä eikä kukaan edes tuntunut ajattelavan kutsua liepeillä pyörijää syvällisemmin mukaan, vaikka mukavaa joukkoa olivat ja ovat. Liikkeen ylläpito runsaasti lisääntymällä kun ei taida körttiläiseen oppiin kuulua, niin ilman seuratuvan ovien hyvinkin aktiivista aukipitämistä väki käy vähitellen väistämättä vähiin.
Yksi ongelma herännäisyyden kannalta saattaa olla tämä valtakunnan politiikka koota kaikki kehä kolmosen sisäpuolelle. Körtille "kaupunkiin" muutto ei ole tainnut ollut ongelma, körttiläisyydelle ehkä sitäkin suurempi?
Vähän olen väärä henkilö näitä pohdiskelemaan, mutta tällaista tänään.