Kirjoittaja Aihe: Uskonnonsyöttö vol4.  (Luettu 50565 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Uskonnonsyöttö vol4.
« Vastaus #105 : 16.07.10 - klo:07:32 »
No, kyllä olen nyt ymmälläni, olen...


Jos olet tarkasti katsonut tuon Mannerheimintien liiketilan ulkona olevaa suurta metrin korkuista ja 70 cm leveää valotaulua, niin siinä on valkoisella pohjalla suuri musta kysymysmerkki molemmin puolin. Tämä siksi, että itsekin olen ymmälläni, kysymyksiä on rutkasti ja ihmettelen uskoon liittyviä asioita. Välillä tekstivalintanikin ovat kovin yhteneviä tuon kysymysmerkin kanssa. Onpa ikkunalla joskus jopa kyselty, että "Jumala, oletko sinä olemassa?". (KAikki tekstit on muuten netissä sen linkin takaa löytyvänä, jota olen täällä usein viljellyt. Onhan tuo linkki kaikilla körttifoorumilaisilla bookmarkkina omassa selaimessaan?? Jos ei ole, niin pitäisi olla.)
Yritän ikkunalla viestittää sitä, että uskossa oleminen ei ole sen väkevämpää tietämistä, kuin jos ei olisi.
Samanlaista epätietoisuutta se monesti on, oli sitten uskonnollinen taikka ei-uskonnollinen henkilö.
Sitäkin haluan viestittää, että uskovaisuus (tai Raamattu) kuuluu tavalliseen normaaliin elämään.


tarvitsetko apua?



Jos haluat tulla työskentelemään tämän Raamatun tunnetuksi Suomessa tekemisen eteen, niin erittäin mielelläni asiasta keskustelisin kanssasi.
Paljonhan tässä on kaikenlaista tekemistä ja innokkaat ihmiset ovat tervetulleita mukaan.
Taidat olla hyvin kiltti ja mukava ihminen.
Pelkästään siksi, että haluat olla minulle kiltti ja mukava, ei kannata tulla mukaan tähän toimintaan.
Se tulee liian raskaaksi. (Ja näinhän taitaa olla kaiken pidempiaikaisen toiminnan kohdalla)
Jos koet tämänkaltaisen asian edes jossakin määrin omaksesi siten, että haluat edistää tätä asiaa niin tervetuloa mukaan.
Jos tämä raamattutoiminta vähän ahistaa ja epäilyttää niin tällöin kannattaa rauhassa antaa ajan kulua ja kuulostella omaa psyykenmaailmaansa ja ihmetellä/kummastella/epäillä/kyseenalaistaa ja lähteä tähän mukaan vasta sitten, kun se tuntuu itselle hyvältä ja sopivalta - ei ennen.

:opettaa: Anonyymivalvoja lisäsi lainausten lähteet ja muistuttaa, että lainatun viestin kirjoittaja pitää aina merkitä.
« Viimeksi muokattu: 16.07.10 - klo:08:03 kirjoittanut anonyymivalvoja »

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Uskonnonsyöttö vol4.
« Vastaus #106 : 16.07.10 - klo:07:46 »
Miten on, jos ottaisi huomioon kuitenkin myös sen millä muulla tavalla teksti äkkiä tulee tulkituksi?   "Seuraa minua" bussin kyljessä tai liikenteessä yleensäkin herättäisi itsessäni aika lailla hilpeyttä, enkä jostakin syystä puhuisi suomalaisille juomisesta mitään... tiedän tiedän. Jeesus ei tarkoita että otetaas vielä yhdet. Mutta kun tuon luin, aloin ajatella että tuoppi kyllä maistuisi.

Kyllä on hyvä ottaa huomioon erilaisia tapoja, miten tekstit voidaan ymmärtää.
Kyllä itsekin poihdin näitä ja mitä tahansa Raamatun tekstiä en uskalla laittaa näkyville, koska tiedän ihmisen mielikuvituksen vilkkauden.
Toki olen monelle seikalle myös sokea.
Huumori Raamatun yhteydessä voi olla hyvä asia. Jos bussin takaosassa ulkona lukee "Seuraa minua. -Jeesus-", niin se herättää hilpeyttä ja jää varmasti mieleen ja jokaiselle kuitenkin tulee selväksi, että tuossa ei tarkoiteta, että bussia pitäisi seurata vaan että seurata pitäisi Jeesusta.
Ehkä joskus tuonkaltainenkin ajatus toteutetaan.

On myös sellainen seikka, että mitä tahansa mihin tahansa kirjoittaa niin aina on mahdollista, että joku pahoittaa mielensä. Jos ei mitään tee, kukaan myös ei pahoita mieltään.

Vaikka tässä suunnittelen asioita ja minusta niiden toteutuminen tuntuu varsin todennäköiseltä, niin onhan tietysti olemassa myös sekin mahdollisuus, että mitään ei saadakaan aikaan ja vain maalailen taivaanrantoja.

:opettaa: Anonyymivalvoja lisäsi lainausten lähteet ja muistuttaa, että lainatun viestin kirjoittaja pitää aina merkitä.
« Viimeksi muokattu: 16.07.10 - klo:08:03 kirjoittanut anonyymivalvoja »

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Uskonnonsyöttö vol4.
« Vastaus #107 : 16.07.10 - klo:09:35 »
No, kun joudat niin laitahan yksityispostissa infoa. En tee mitään kiltteydestä, paitsi työssä.  Tämän tekisin tuolla motiivilla jonka mainitsit, lähinnä tarkentaen tällä: Olen väsynyt ihmisten luokitteluun kahteen pinkkaan: Uskovainen - ei-uskovainen!  Se vie hermot, koska samaa tekee itselleen, ja "uskovaisenaolemista" tai olkoon nyt ja kutsuttakoon millä nimellä tahansa, on tullut itselleni kuormittavaa pomppimista. Tule, Jeesus. Ala vetää, Jeesus, minä en kestä noita lain vaatimuksia. Ei kun tule takaisin Jeesus ei tästä tule mitään ellet ole täällä... jotain kai monen mielestä tärähtänyttä... ja onhan syynä ollut se että tiellä Kristuksesta minulle päin on aina jotain esteitä joita HÄN kai heittelee menemään ja minä takaisin... pahimpia vain ovat olleet hengelliset tai uskonnolliset  esteet!  Varmimpia ja luotettavimpia!  Onneksi niihin kyllästyy!  Ei jaksa pettää itseään! 

Tunnustan, körttikansa: ensi kertaa on nyt niin - kiitos muuten kyllä myös Bonhoefferille joka olisi kyllä vuorenvarmasti ollut körtti!!!!   - etttei tässä ole ketään hänksläämässä "niin tottakin Jeesus... mutta silti myös" "kyllä, Kristus, mutta..."  "niin, Herramme, mutta tässä marssijärjestyksessä edetään armoon..."  Kun hän tulee, valo valosta, niin kyllä kaikki se ihmisten mainostama "Niin kyllä hän mutta myös" tulee mukana. Satavarmasti. Kuinka ei tulisi? Totuus Totuudesta!

Porkolan kirjassa oli jokin viisas ajatus tästä mitä koen: No, saman verran kuin pisteellä on ulottuvuuksia!  Alan väsyä!  Ei poukkimista enää! En jaksa!  Ja epäilen että olen tavallinen tapaus!  Siksi auttaisin, Köpi!  Se mikä minulla voi esteen tehdä on että taas poksahtaa päälle jokin neurologinen status, ja silloin ei tehty mitään. Totta ihmeessä mietin, mutta voit ottaa yhteyttä. En kenties palaa syksyllä ammattityöhön, vaan teen nämä keskeneräiset tekstit päätökseen. Se etu niissä on että voi työskennellä kun kykenee, toisaalta oma ammatti on kiistatta jotakin johon olen kutsuttu, niin että... no, nähdään jos eletään. Mutta tämä on motiivini.

Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa marianne

  • "Silmäisi eteen, Jeesus..."
  • Viestejä: 100
Vs: Uskonnonsyöttö vol4.
« Vastaus #108 : 16.07.10 - klo:09:37 »
Samaa mieltä karjalaisenkyöstin kanssa. Toi ois tosi hyvä teksti tommosenaan, "Seuraa minua. -Jeesus-" ja uskonpa, että (meihin) nykynuoriin iskee vielä paremmin kuin "jäyhiin, perinteitä vaaliviin" ihmisiin.

Ite tykkään ehottomasti siitä, että munlaiset persoonalliset "ei-pukukaulus-uskovat" ovat puhumassa uskosta nuorille. Mullekin menee jakeluun paremmin kuin sitten se, että vastassa puhujana olisi pukuun pukeutunut, jäykkä, keski-iän ylittänyt mies tai nainen, semmonen "harmaa kirjastohiirulainen". Kaverini esimerkiksi on todella räiskyvä persoona, uskova sellainen ja kaataa paljon paremmin ennakkoluuloja ja -odotuksia, mitä uskovasta ihmisestä yleensä on. Tarkoitan nyt sitä, että monesti nää pukukaulususkovat omalla toiminnallaan rakentavat muuria ei-uskovien ja uskovien välille - koska eihän sellaista ihmistä ole edes helppo lähestyä, joka on siveä, siisti, vimosen päälle "uskovaisen perikuva", superuskova!

Mitä enemmän persoonaa ja omaa itteään tuo esille, sitä helpommin uskosta on puhua. Ei uskovan tartte muovautua samanlaiseksi pukukaulususkovaksi sen takia, että on nyt alkanut uskoa. Miksi ihmeessä? Monesti minusta on esim. todettu, etten taida oikeesti olla uskossa, kun oon niin sporttinen, menevä ja värikäs tyyppi - mut niinpäs vain olen ja olen saanut sen tuoduks esille monellekin ei-uskovalle :) (eikä toi menevä nyt tarkota sitä, että kiskoisin kaksin käsin viinaa ja riekkuisin baarissa, ei todellakaan, ei kuulu mun tapoihini!)  (menee ehkä jo off-topiciksi, mutta kirjoitin hunchilla, mitä mieleen tässä tulvahti :D )
"Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet." (Matt. 6:34)

Poissa Kummajainen

  • Pistää körttipastillin suuhun
  • Viestejä: 139
Vs: Uskonnonsyöttö vol4.
« Vastaus #109 : 16.07.10 - klo:13:10 »
Minuun iskee IHMINEN. Oli sitten jäykkä tai lötkö tai ihan mitä vaan. Kun silmistä loistaa palo siihen, mistä puhuu, uppoaa se minuun. Ja jos vielä puheet ja teot on linjassa, uppoaa se todella. Minun suosikkipappini on noin 40-vuotias tyylikkäästi pukeutuva nainen. Puhuu hillitysti ja osaa napauttaa sanalla oikeissa kohdissa.  :icon_cool:


Poissa vaivattu sielu

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 612
Vs: Uskonnonsyöttö vol4.
« Vastaus #110 : 16.07.10 - klo:13:12 »
Samaa mieltä karjalaisenkyöstin kanssa. Toi ois tosi hyvä teksti tommosenaan, "Seuraa minua. -Jeesus-" ja uskonpa, että (meihin) nykynuoriin iskee vielä paremmin kuin "jäyhiin, perinteitä vaaliviin" ihmisiin.

...asiasta toiseen.
Tänä päivänä on liian paljon niitä ihmisiä, jotka pitävät tärkeänä, että heitä seurattaisiin. He kokoavat laumaa vain itselleen - ei Kristukselle. Ihmisen seuraamisesta tulee vain harmaita hiuksia, Kristuksen seuraamisesta iankaikkinen elämä.

"... että Kristus, joka on elämäsi vaiheet johtanut tähän asti, on johtava edelleekin hyväksi tunnetun taitonsa jälkeen." Aku Räty kirjeessään Olavi Kaukolalle. Tähän meidän on hyvä luottaa.

Murtunutta ruokoa hän ei muserra, lampun hiipuvaa liekkiä hän ei sammuta. Tinkimättä hän toteuttaa oikeuden.

Poissa Kummajainen

  • Pistää körttipastillin suuhun
  • Viestejä: 139
Vs: Uskonnonsyöttö vol4.
« Vastaus #111 : 16.07.10 - klo:16:13 »
... ja asiaan kolmanteen...

Osa ihmisistä todella kaipaa seurattavaa auktoriteettia. Mistä lie johtuu, ehkä siitä, että yhteiskunnassa kukkii niin monenlaista hengellistäkin kukkaa, että olisi helpompaa valita, kun joku muu sanoisi, mikä on oikein. Siksi kai niille, jotka haluavat heitä seurattavan, löytyy seuraajia.

Itse en tiedä, olisiko minusta kenenkään ihmisen seuraajaksi. Olen peruskriittinen ja kyllä todella tämä joku saisi viedä jalat alta, jotta lähtisin seuraamaan. Mutta sitähän ei koskaan tiedä, mitä elämässä tapahtuu tai miten sitä vinksahtaa. Onhan noita ystäviäkin ryhtynyt seuraamaan vaikka ja ketä. Oletteko koskaan miettineet, lähtisittekö Jeesuksen mukaan, jos hän nyt tulisi eteenne ja sanoisi, että jätä kaikki ja seuraa minua. Saattaisi siinä mielessä risteillä yhtä sun toista.  :002: Tohtisikohan sitä lähteä?

Mutta sellaista ihmistä on kiva kuunnella, joka saa aikaan raksutusta aivoissa ja erilaisia ajatuskulkuja käyntiin. Näin tekee joka kerta suosikkipappini.  :)

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Uskonnonsyöttö vol4.
« Vastaus #112 : 16.07.10 - klo:17:15 »

Osa ihmisistä todella kaipaa seurattavaa auktoriteettia. Mistä lie johtuu, ehkä siitä, että yhteiskunnassa kukkii niin monenlaista hengellistäkin kukkaa, että olisi helpompaa valita, kun joku muu sanoisi, mikä on oikein. Siksi kai niille, jotka haluavat heitä seurattavan, löytyy seuraajia.

Itse en tiedä, olisiko minusta kenenkään ihmisen seuraajaksi. Olen peruskriittinen ja kyllä todella tämä joku saisi viedä jalat alta, jotta lähtisin seuraamaan. Mutta sitähän ei koskaan tiedä, mitä elämässä tapahtuu tai miten sitä vinksahtaa. Onhan noita ystäviäkin ryhtynyt seuraamaan vaikka ja ketä. Oletteko koskaan miettineet, lähtisittekö Jeesuksen mukaan, jos hän nyt tulisi eteenne ja sanoisi, että jätä kaikki ja seuraa minua. Saattaisi siinä mielessä risteillä yhtä sun toista.  :002: Tohtisikohan sitä lähteä?

Tutustupas johonkuhun joka seuraa Kristusta oikein tosissaan, jatkuvasti tivaten, mitä se on, mitä ihmettä, saako häntä oikeasti seurata, jne jne,  ja äkkiä olet Kristuksen perässä itsekin itkemässä.
Minulla on joku vinkki... pari suositeltavaa elämäkertaa... semmoinen teoskin löytyy, kuin "Kutsu seuraamiseen" :003:  

No, yritinhän minä heittää tätä omaa "suosikkipappiani" "epäjumalana" puoli vuotta roskikseen. Se kömpi sieltä aina takaisin nuhraantuneena ja loukkaantuneena...lopulta poltin käämit ja sanoin että ole siinä sitten minä en sinuun pysty nähtävästi... kunnes huomasin, ketä tuo tyrkyttää.
Sitä Kristusta. Niin sitä oltiin jo kohta seurapenkillä esittämässä että "on hirveä nuha ja silmätkin kummasti vuotaa"...ja sitten se jäi kuin Kastaja muinoin.
Huomautti vain että jos hänestä jatkossa puhutaan niin puhuttaisiin edes asiaa. Sillä se täällä kummitteleekin, kai.

Kristus on toisella asialla, ja vakavammalla - kuolemanvakavalla elämän ja kuoleman asialla.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21985
Vs: Uskonnonsyöttö vol4.
« Vastaus #113 : 17.07.10 - klo:10:04 »
Tuli tuosta syöttämisen kielikuvasta mieleen tällainen ajatus uskonnon ('muoto') ja uskon ('sisältö') erosta:

Uskonto on lusikka, jolla uskoa syötetään.

Poissa vaivattu sielu

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 612
Vs: Uskonnonsyöttö vol4.
« Vastaus #114 : 17.07.10 - klo:10:14 »
Tuli tuosta syöttämisen kielikuvasta mieleen tällainen ajatus uskonnon ('muoto') ja uskon ('sisältö') erosta:

Uskonto on lusikka, jolla uskoa syötetään.

Minulle tuli mieleen:
Uskonnollisuudella ja uskolla on ero kuin yöllä ja päivällä.
Murtunutta ruokoa hän ei muserra, lampun hiipuvaa liekkiä hän ei sammuta. Tinkimättä hän toteuttaa oikeuden.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21985
Vs: Uskonnonsyöttö vol4.
« Vastaus #115 : 17.07.10 - klo:10:16 »
Uskonnon ja uskonnollisuuden suhde lienee sama kuin muodon ja muodollisuuden.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Uskonnonsyöttö vol4.
« Vastaus #116 : 17.07.10 - klo:10:31 »
Tuli tuosta syöttämisen kielikuvasta mieleen tällainen ajatus uskonnon ('muoto') ja uskon ('sisältö') erosta:

Uskonto on lusikka, jolla uskoa syötetään.
Voi, miksi et sanonut tuota Bonhoefferille ja Bethgelle kun he miettivät pitääkö nyt kehittää uskonnoton usko!
He kyllä katselivat sitä natsi-Saksaa, tosin, pettyivät jopa Tunnustuskirkkkoon, ja uskoivat tosissaan, että ihmisellä ei ole enää suuta, jonne lusikka työntää. Ei saada sisään edes nenämahaletkulla, kun ei ole sitäkään. Heidän ihmiskuvansa oli semmoinen --- ja nyt kaikki kuvittelevat että DB uskotteli jotakin että "Jumalaa ei ole se kuoli..."


« Viimeksi muokattu: 17.07.10 - klo:10:38 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Uskonnonsyöttö vol4.
« Vastaus #117 : 17.07.10 - klo:10:32 »
Minulle tuli mieleen:
Uskonnollisuudella ja uskolla on ero kuin yöllä ja päivällä.


 :023: Widerstand und Ergebung!   :026:
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Uskonnonsyöttö vol4.
« Vastaus #118 : 17.07.10 - klo:15:46 »
Tänä päivänä on liian paljon niitä ihmisiä, jotka pitävät tärkeänä, että heitä seurattaisiin. He kokoavat laumaa vain itselleen - ei Kristukselle. Ihmisen seuraamisesta tulee vain harmaita hiuksia, Kristuksen seuraamisesta iankaikkinen elämä.

1.Korinttolaiskirje:
4:16 Kehoitan siis teitä: olkaa minun seuraajiani.

Filippiläiskirje:
3:17 Olkaa minun seuraajiani, veljet, ja katselkaa niitä, jotka näin vaeltavat, niinkuin me olemme teille esikuvana.

1.Tessalonikalaiskirje:
1:6 ja teistä tuli meidän seuraajiamme ja Herran, kun suuressa ahdingossa otitte sanan vastaan ilolla Pyhässä Hengessä

Paavali kehoitti ihmisiä mm. seuraamaan häntä itseään ja piti sitä varsin tärkeänä.

Mitä on Kristuksen seuraaminen?
Onko se sitä, että oikeasti seuraa, eli tekee, niinkuin Kristuskin teki ja teksi ja käski tehdä?
Onko se sitä, että kuvittelee tekevänsä, vaikka oikeasti ei teekään?
Onko se sen uskomista, että Kristus on kuollut minunkin syntieni tähden ja ylösnoussut?
Vai mitä se on?

Ihmisen seuraaminen mitä ilmeisimmin on sitä, että tekee samoin, kuin tuo ihminenkin tai ainakin tekee niin, kuin tuo ihminen sanoo/käskee?

On hyvä ja varsin raamatullinen ajatus aika-ajoin pohtia, että seuraanko oikeasti Kristusta vai onko se minulle vain jonkinlainen hokema, jota hoen, sen suuremmin pohtimatta, että mitä se Kristuksen seuraaminen on.

Hyvän asian VaivattuSielu otti esille.

Seuraanko minä Kristusta?

Jos joku tietää, mitä Kristuksen seuraaminen käytännössä on, niin saapi tänne sen kirjoittaa.

:opettaa: Anonyymivalvoja lisäsi lainausten lähteet ja muistuttaa, että lainatun viestin kirjoittaja pitää aina merkitä.
« Viimeksi muokattu: 17.07.10 - klo:17:15 kirjoittanut anonyymivalvoja »

Poissa vaivattu sielu

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 612
Vs: Uskonnonsyöttö vol4.
« Vastaus #119 : 17.07.10 - klo:19:04 »
Mitä on Kristuksen seuraaminen?
Onko se sen uskomista, että Kristus on kuollut minunkin syntieni tähden ja ylösnoussut?

... on se

'Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy'. Hebr. 11:1
Murtunutta ruokoa hän ei muserra, lampun hiipuvaa liekkiä hän ei sammuta. Tinkimättä hän toteuttaa oikeuden.