Ahdas portti ja kaita tie

[Pena]

Minusta toisen ihmisen syntisyyteen ja synteihin puuttuminen on syntiä. Oma syntisyyteni lienee enemmän hyvän jättämistä tekemättä kuin pahan tekemistä. Eiköhän laiskuuskin ole kuolemansynti?

[karjalaisenkyösti]

Anna kaikki pois ja seuraa !   Ei minusta siihen ole, onko muista ?

Jostain Paavo Ruotsalaista käsittelevästä kirjasta luin, että jonkun tulkinnan mukaan seppä olisikin sanonut Paavolle, että Paavon ongelma on se , että Paavo ei ole myynyt pois kaikkea.

[Riitta-mummi]

Kun kysytään, niin kerrotaan.  Onko vastaus oikea, on turha kysymys.

Näin siis minun tapauksessani; Tiedän olevani syntymästäni syntinen. Se on perisyntiä mitä meissä kaikissa on. Sen kurissapitäminen on jokaisen oma huoli, taakka tai ilo. Ilolla tarkoitan Kristuksen sovitustyön muistamista edestäni.

Jätän synnintunnon herättämisen Jumalan Pyhän Hengen äänelle jonka arki-apuna minulla on omatunto.
Kovasti en yritä tätä syntisyyttäni ruotia. Se on, ja sen huomaa kun se saa vallan. Silloin pyydän apua Herralta. Jos apu ei heti-paikalla tule, olen oppinut jo vähän odottamaan ja näkemään Jumalan viisautta tässäkin. Se on koulutusta.
Kun ikää karttuu, julkisynnit ns. tekosynnit alkavat vähetä ja armo lisääntyä.

Ahtaasta portista päästää vain Kristus. Ilman häntä siitä ei pääse.

[juhani]

Kun ikää karttuu, julkisynnit ns. tekosynnit alkavat vähetä ja armo lisääntyä.

Ahtaasta portista päästää vain Kristus. Ilman häntä siitä ei pääse.

Riitta-sisko... hienoja ajatuksia... mutta minulla julkisynnit ja perisynti lisääntyvät. Toisaalta Armo kasvaa. Ihmiskunniata minä hain, mutta se nyt on nyt mennyt. Maine kasvaa ainakin. Kristus, joka on nirhattu eilen on Jumala. Tämä päivä on jumalaton. Kyllä eilinen päivä on kördeläisille suurin juhla.

[karjalaisenkyösti]

Ahtaasta portista päästää vain Kristus. Ilman häntä siitä ei pääse.

Luin vahingossa äsken tuon tällä tavoin: "Ahtaasta portista pääsee vain Kristus."
Kai sitä noinkin voisi sanoa monen muun jo täällä sanotun lisäksi kuvaamaan tuota mysteeriä.
Saattaahan tuo väärinlukemiseni kuitenkin sisältyä tuohon Riitan jälkimmäiseen lauseeseen jollain tapaa.

[Riitta-mummi]

Nimenomaan, Kyösti !  Kun Kristus siitä eilen meni sinne toiselle puolelle, hän avaa  porttia sen verran, että siitä mekin voidaan päästä kun kovasti kolkutamme.

Jussi ! Minun julkisyntini tuli niin raskaaksi että se synnytti lopulta pelastustoivon.
Sisälliset synnit voittavat väliin sisällisen tuntemiseni.

Usko, toivo ja raskaus  saavat rakastamaan.

[karjalaisenkyösti]

Muistinkin juuri, että Jeesus sanoi olevansa ovi, portti ja tie.

[karjalaisenkyösti]

Lainaus Thomas Wilcoxin kirjasta Kallis Hunajanpisara. Tummensin hänen ajatuksiaan synnintunnosta.

KAIKKI kiusaukset, saatanan hyökkäykset ja omat valituksemme johtuvat itsevanhurskaudesta ja omahyväisyydestä. Salliessaan saatanan hyökätä kimppuusi, Jumala ajaa näitä takaa, niin kuin Laaban ajoi takaa Jaakobia kotijumaliensa tähden. Ne on sinulta riistettävä, olitpa miten vastahakoinen tahansa. Ne estävät Kristuksen pääsemästä sisälle, ja syyllisyys ei häviä, ennen kuin Kristus tulee sijaan. Missä synti syyttää, siellä sydän on kova. Sen tähden suuri syyllisyys todistaa vain vähän, jos ollenkaan kristillisyydestä.

Nämä kristilliseen uskoon liittyvät asiat tuntuvat monesti olevan sellaisia, että niistä ei saa kunnon järkeen käypää otetta ja välillä eri seikat tuntuvat ristiriitaisilta keskenään. Johtunee siitä, että ihmisen järkikapasiteetti on liian pieni ymmärtämään näitä sekä siitä, että ihmisen käyttämä kieli on varsin kehittymätön asioiden kuvaamiseen.

[Riitta-mummi]

Ajattelen näin:  Vaikka järkikapasiteettia olisi kuinkakin runsaasti, ovi ei vääntämällä avaudu.
Se avataan lapsen uskolla. Tähän on tyydyttävä.

Kiitos Herra että olet heikoissa väkevä.

( Jos katsoit loistavan sarjan Tapahtukoon sinun tahtosi, niin siinä konkretisoitui tämä;
Sairas isä Bosco ja se lapsenkaltainen nunna voittivat kauniin, kiivaan, älykkään
isä Abelin joka sanojensa mukaan oli tehnyt työtään tuhat vuotta )

[PekkaV]

   Sakset voittaa paperin, paperi kiven, kivi sakset.

[Viisveisaaja]

 
Musta tuntuu, että vaikka tie on kaista ja portti ahdas tai jotain, et on sellaisia lähimmäisiä, kun tahtoo tehdä siitä aina vaan ahtaamman.

[karjalaisenkyösti]

Musta tuntuu, että vaikka tie on kaista ja portti ahdas tai jotain, et on sellaisia lähimmäisiä, kun tahtoo tehdä siitä aina vaan ahtaamman.

Ehkäpä lavean tien kulkija, joka luulee kaidalla tiellä olevansa, tällaista toisinaan kokee.

Muistankohan oikein, että Raamatussa puhutaan ihmisistä, jotka eivät itse halua kaidalle tielle mennä ja yrittävät estää niitä, jotka sinne haluavat mennä? Ehkä nämäkin ovat niitä, jotka pitävät kaitaa tietä liian kaitana? Mene ja tiedä.

[Riitta-mummi]

Kaita tie voi olla omin voimin pyhittäymistä, kaikesta Luojan meille antaman ja suoman kauniin ja hyvän karsimista elämästä. Näin luullaan oltavan oikealla ' kaidalla tiellä '.

Kaita tie voi olla Pyhän Jumalan äänen kuulemista, muualtakin kuin raamatuista.

Se on Hengen tuuli joka neuvoo kääntämään selän ja olla ponnistelematta vastatuuleen.
Tätä onnelista kulkijaa fariseukset nureksivat syömäriksi ja juomariksi.
" Nehän ovat kuin taivaan lintuja "

[öppiäinen]

Se ahdas portti ja kaita (nykyisin kapea) tie on näiden välissä:

Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen pyytävä saa ja jokainen etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan.

Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon.

Jokaiselle jotakin tai sitten ei?

Tässä vielä kaksi erilaista saarnaa samasta tekstistä:

http://www.helsinginhiippakunta.evl.fi/hiippakunta/puheenvuoroja_hiippakunnasta/?x27411=691655

http://sammelijuntunen.kotisivukone.com/35

[Riitta-mummi]

Noin.

Tie numero 1  Rakkauden ja Armon tie.

Tie numero 2 Lain tie jossa Armoa ei tunneta, eikä armoa anneta.

Kiitos öppis. Erittäin selventävää.
Itselleni selvisi mm. että painavana kantamani ylihuolehtimisen selkäreppu onkin itsekkyyttä. Sitä se todellakin on. MINÄ huolehdin kaikesta.