Progressiivisuus on Suomen verotuksen parhaita puolia. Pienipalkkaisille se pienikin ylimääräinen käteen jäävä osuus on merkittävä, kun taas suurituloisen taskussa ei paljoa pikkusummat liikauta. Toki koskaanhan ei varmaan ole liikaa rahaa, että kyllä sen saa lahjoituksina, matkusteluna ja muuna törsättyä, mutta suurituloisilla ei (yleensä?) ole hätää ruuasta ja muista perustarpeista. Pienituloinen joutuu taas miettimään kaupoissa hintoja jne.
Yhteiskuntaopin opettaja sanoi lukiossa leikillään, että suomalaiset ovat niin pirun kateellisia toistensa palkoista, mutta tavallisilla tallaajilla (poislukien valtionjohtajat, fortum-pomot yms.) se ylimääräinen raha menee vaikkapa siihen, että autoon tulee metri lisää ja merkki vaihtuu. Mun puolesta voisi sieltä ökyrikkaiden päästä kiristää verotusta entisestään, kun siellä tuntuu olevan vähän ylimääräistä. Lopulta kun meitä kaikkia eri alojen edustajia tarvitaan samalla lailla, niin on suotta luoda palkoilla kuiluja ja eripuraa. Kohtuulliset erot on ok esim. koulutustaustasta ja työn vaativuudesta riippuen, mutta "kohtuus se on muistettava kerjätessäkin", kuten sananlasku sanoo.
Itse maksan mielelläni veroja. Aikanaan kun yliopistosta valmistun, niin jos vain työpaikan saan, niin en ole yhtään katkera verotuksesta. Sen verran hyviä asioita on vaikkapa tuo ilmainen koulutus.