En tiedä onko tänään oikein sopivaa ruveta jytistelemään aseilla. Sen verran pistää ihmettelemään nykyinen asenne ja viimeaikaiset tapahtumat Suomessa. Mutta…
Kenraali Adolf Ehrnrootin sanoman ydin sisältyy hänen usein toistamaansa sanontaan: "Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa."
Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin lausunto 17.12.2003
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=459&author=10Joten, jos olen edes menneen kenraalin sanoja ymmärtänyt. On rauhan aikana hyvä pienen kansan varustautua, tuli hyökkäys sitten mistä ilman suunasta tahansa. Että ei käy niin kuin oli lähellä viimeisessä ikävässä välien selvittelyssä. Meinasi olla vain haarukka ja kirves puolustusaseena. Uskon myös että on viime sodassa veisuu kuulunut siinä missä tykistön jytinä. Niin kotirintamalla kuin juoksuhaudoissa ja varmasti tapahtuisi tänä päivänäkin.
Edellä hahmotellulta pohjalta Adolf Ehrnroothia voi luonnehtia Jaakko Juteinin säkeellä: "Mies sodassa miehuullinen". Samalla voi havahtua huomaamaan, että kyllä häneen sopii toinenkin säe: "Rauhass´ on hän riemullinen".
http://www.mil.fi/jalkavaenkenraali/269.dspLopuksi täytyy lapsellisuudessani kertoa, etten olisi vain poikkeava ”sodan lietsoja”. Kuulun siihen joukkoon jolle on oma arkku valettu(hitsattu, länsimainen vaunu) ympärille. Eli ensin tulee lennosto ja sen jälkeen vaunumiehet. Ei paljon naurata.
Toivottavasti rauha säilyy huomennakin, Jumala suokoon sen meille. Joten eiköhän syödä vain viinirypäleitä tänä iltana.
