Ikonit puhuvat . Minä en puhu niille, mutta kun katse osuu ikoninurkkaan tunnen jumaluuden mystisen läsnäolon.
Olen tuonut niitä Samokselta, Kreetalta ja Luxenburgista, ostanut Lahden ortodoksiseurakunnan pikku myymälästä.
Annan niitä lahjaksi. Urholla on oma pieni jumalanäiti riisan kera. Anopillani oli kokoontaitettava tripyykki, matka-ikoni. Sen sai Matin veljentytär hautajaisissa loppiaisena.
Tytär pitää ikoneista. Hänellä on Tallinnasta ostamansa romaanis(?)-tyylinen madonna-ikoni jossa on erikoinen syvä kehys, jossa avautava lasikansi. Lisäksi monta muuta.
Bassolla on oma ikoninsa, Serafim sarovilainen. Vauvalle täytyy myös hankkia. Olisikin sopiva kastelahja!