Miksi, Jeesus?
”Rakas Jeesus, monet sanasi ja tekosi, myös koko persoonallisuutesi ovat usein olleet käsittämätön arvoitus itselleni ja ehkä muillekin.
Sen tähden, seuraavassa joukko ”miksi”- kysymyksiä, minulta Sinulle.
Niiden kohdalla en aina ole ymmärtänyt Sinua enkä hyväksynyt toimiasi. Olen jopa loukkaantunut ja katkeroitunut Sinuun ja Isääsi.
Kuitenkaan Sinä et ole menneiden vuosikymmenten aikana torjunut kysymyksiäni tai loukkaantunut minuun.”
Näin kirjoittaa Porin rovasti Matti Vuolannen kirjansa takakannessa:
Miksi, Jeesus?
Matti Vuolanne
Gummerus Kirjapaino Oy
Jyväskylä 2005
Kirjan viimeisillä teksti sivulla 153 rovasti Matti Vuolanen kysyy Kristukselta: ”Eikö, Jeesus, evankeliumillasi ollutkaan kiire?
Luvun lopussa hän toteaa Jeesukselle, seuraavasti:
Jeesus, Sinun seurassasi eläminen on täyttä armoa. Se on myös elämämme perusoikeus ja perustehtävä: Tietämättämmekin Pyhä Henki saa läsnäolollansa meissä aikaan Sinun tuntemisesi tuoksun (2.Kor. 2:14–16; Ef 5:1-2).
Sanovatpa ympärillämme elävät meistä mitä tahansa ulkokohtaisesti, he sisimmässään ovat onnellisia siitä, että armahdettuina syntisinä olemme Sinun omiasi. Siten kirkastamme heille Sinua. He tiedostavat, että yhtäläinen seurassasi elämisen oikeus kuuluu myös heille. Armosta saamme näin olla heille Sinun kutsusi seurakuntaan, Sanasi ääreen, rukousyhteyteen, Isäsi valtakuntaan.
Näin rovasti Matti Vuolasen teksti antaa minulle, ristin ryövärille rohkaisun ja lohdutuksen.
Vaikka en ymmärrä Hänen tekojaan, niin silti saan kysyä Häneltä aina:
Miksi, Jeesus?