Evl.fi : Ehtoollisella voi käydä jokainen rippikoulun käynyt ja konfirmoitu seurakuntalainen. Kastettu lapsi voi osallistua ehtoolliselle yhdessä vanhempansa tai muun hänen kristillisestä kasvatuksestaan huolehtivan konfirmoidun kirkon jäsenen kanssa. Lasten ehtoollinen tuli Suomen luterilaisessa kirkossa mahdolliseksi vuonna 1979. Kastettu seurakunnan jäsen, joka osallistuu rippikouluun, voi ehtoollisopetusta saatuaan osallistua ehtoolliseen seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa rippikoulunsa opettajan kanssa.
Eli ei tuo aivan uusia asia ole, vaikka tapa lieneekin yleistynyt vasta viime aikoina.
Lasten kohdalla periaate on se, että lapsen pitäisi ymmärtää, mistä ehtoollisessa on kysymys eli ainakin sen verran, että kyseessä ei ole mikä tahansa "pipari" ja mehutilkka. :?: Tuli muuten mieleen, että tarjoavatko ne sitä alkoholipitoista viiniä ihan pikkulapsillekin?
Tuo riparilla nautittava ehtoollinen taas on tullut mukaan lähinnä opetuksellisista syistä, koska siellä opetetaan ja harjoitellaan messun kulkua, niin on haluttu ottaa se ehtoollinenkin mukaan. Omasta mielestäni olisivat kyllä voineet säästää sen tuonne konfirmaatiomessuun, niin sen arvo korostuisi.
...Tänään olin Kuopion tuomiokirkossa jp:ssä. Ehtoollisen yhteydessä pisti silmään, kun ryhmä koululaisia (lapsia) oli siellä siunattavana. He pistivät oikean kätensä vasempaan olkapäähän ilmeisesti merkiksi siitä, että ottavat vain siunauksen, eivät ehtoollista. Aika hyvä keino papin kannalta, niin ei tarvitse miettiä, että kumman tuo haluaa ja pitäisikö siltä kysyä. En ole ennen törmännyt tuohon tapaan, minkä kyseinen ryhmä oli omaksunut. ...
Se on aivan yleinen tapa, jota käytetään myös eri kirkkokuntien välillä. Esim. luterilainen voi ortodoksimessusssa mennä ehtoollisen yhteydessä papin siunattavaksi ja tuolla käden asennolla ilmaista, että ei voi ottaa vastaan ehtoollista, koska meillä tuota ehtoollisyhteyttä ei (valitettavasti) ole.