Jokamiehenoikeus on semmoinen juttu, jota ei oikein edes tajua, jos aina vaan on Suomessa. Luulin itsekin virheellisesti, että jokapaikassa (euroopassa) on oikeus kävellä metsissä tai pellonreunoilla niinkuin täällä meillä.
90-luvun alussa vietin kesän Sveitsissä, siellä vasta tajusin että jokapaikassa ei jokamiehenoikeuksia ole. Metsissä ei saanut kulkea, vain merkityillä poluilla. Marjoja ja sieniä ei saanut kerätä. Metsänvartijat punnitsivat poimitut metsän antimet. Ainakin sienillä oli joku grammamäärä , tiettynä kellonaikana, mennä merkitylle alueelle, metsään jos aikoi mennä.
Eikä tarvitse mennä kuin Tanskaan, sielläkään ei jokamiehenoikeuksia tunneta. Ihmettelin, kun yrittäessämme levätä (Ruotsin läpiajon jälkeen) metsäisellä parkkipaikalla, lähestulkoon jokainen ohiajanut auto tööttäsi. Siellä ei ollut sallittua pysähtyä lepäämään tien varteen. Siis levähtämään, ei leiriytymään. Suomessa se on sallittua jokamiehenoikeuksien nojalla.
Pelkäänpä, että euroopan yhdistyminen lainsäädännöllisesti tulee lopettamaan jokamiehenoikeudet Suomesta, ainakin nykyisen laajuisena. Nauttikaamme luonnosta niin kauan kuin vielä näin vapaasti voimme.