Pop-musiikki kirkossa (uutisesta...)

[An-na]

Mutta ässä vaihtoehto messussa se kaikkein perimmäinen syy minusta on. Sillä yritetään kalastella vain uosiota. Se on ogelma, se on maallistumista. Halutaan miellytää kaikkia, jotta kaikk iolisivat tyytyväisiä.

 

No, en nyt tästä jaksa enää väitellä. Sinä olet tuota mieltä, minä eri mieltä. Molemmat pysyköön kannassaan, jos siltä tuntuu.

Mielestäni kirkon ei tarvitse sopeutua ihmisten mielihaluihin, ei ainakaan tällaisissa asioissa. Eikä ylipäätänsä missään. Siis tarkoitan opillisia asioita. Ne eivät muutu, ne eivät saa muuttua.

Niin, no mielestäni tässä ei ole opillisia asioita muuttamassakaan. Musiikki ei tietääkseni ole oppia, vaan väline sanan julistamiseen. Ei minunkaan mielestä oppi saa muuttua.

Miksi liturgi laulaa kirkossa? En minä itedä, siihen joku viisaampi on parempi avstaamaan. Kuitenkin meillä oli joulun alla kenttärovasti Holkeri kirkossamme pari kertaa saarnaassa eikä han laulanut liturgia ouuksia. Ei se tuntunut ketään haittaavan.

No ehkä luultavasti siksi ei laulanut, kun ei osannut laulaa? En tiedä, kun en Holkeria tunne.

Niin no ei se siihen viitannutkaan, siihen jumalanpalveluksen musiikkiin, vaan siihen, että miksi ihmiset käyvät kirkossa. Meni jo alkuperäisen aiheen vierestä, meillä molemmilla

Minusta ainakin sinun kaikki kommenttisi ovat liittyneet aiheeseen. Omistani en mene valalle.

Äh, tämä nyt on ärsyttävää. Mutta koska mielipiteesi on väärä, aion todistaa sen kopioimalla aiemman keskustelun:

Kirkkoon voi siis mennä ahdistumaan, jotta pääsisi ahdistuksestaan, siis rukoilemaan ahdistuksissaan Jumalalta anteeksi syntejään. Sillä se asia ei ole meidän kenenkään omissa käsissä, yksin sen päättä Jumala poikansa Jeeskusen kristuksen tähden.

Eli sanoin kyllä, että muitakin syitä on. Kyllä, kirkkoon voi ja saa ja joskus pitääkin mennä, jotta ahdistuisi enemmän. Mutta jos puhutaan vaikka nyt särkyneestä ihmisestä, jota elämä on potkinut päähän ja on sattunut vastoinkäymisiä, harvemmin hän menee kirkkoon saamaan ahdistusta lisää (no, varmaan sellaisiakin henkilöitä on). Uskon, että hän menee kirkkoon saadakseen lohtua ja turvaa, Jumalan rakkautta ja voimia.

Itse käyn kirkossa juuri sen vuoksi, että saisin kuulla Jumalan sanaa, kokisin hänen läsnäolonsa, saisin jollain tavalla "puhdistautua", saisin voimia ja lohtua. Usein näin on käynytkin. Ja olen lähtenyt iloisena kirkosta pois. On aikansa myös ahdistukselle ja oman parannuksen tekemiselle, koko ajan, mutta ei se tarkoita, etteikö saisi nauttia, iloita ja olla kiitollinen myös Jumalan antamista iloisista ja onnellisista asioista, joita ympärilläni valtavasti on!

 

Mykistyttävän hyvin sanottu. Mutta tuossa en näe kyllä yhtäkään syytä miksi Jumalanpalvelusta pitäisi uudistaa, edes musiikin osalta.

 

Niin no ei se siihen viitannutkaan, siihen jumalanpalveluksen musiikkiin, vaan siihen, että miksi ihmiset käyvät kirkossa. Meni jo alkuperäisen aiheen vierestä, meillä molemmilla.

Eli jumalanpalveluksen käymissyyt eivät minulla ainakaan mitenkään viitanneet musiikkin jumiksessa. Onpa tämä nyt vaikeaa...

[Salis]

1) Musiikki voi olla väline tekstin tuomiseen.2) Musiikki voi olla itsessään tapa ilmaista Jumalan sanaa.

Mielenkiintoisia näkemyksiä musiikin merkityksestä. Itse olen sitä mieltä, että ihmisten pitää saada vapaasti ilmaista itseään musiikin välityksellä Jumalan iloksi.

[An-na]

1) Musiikki voi olla väline tekstin tuomiseen.2) Musiikki voi olla itsessään tapa ilmaista Jumalan sanaa.

Mielenkiintoisia näkemyksiä musiikin merkityksestä. Itse olen sitä mieltä, että ihmisten pitää saada vapaasti ilmaista itseään musiikin välityksellä Jumalan iloksi.

Eikö se kuulu tuohon "kategoriaan" 2? Tai siis itse ainakin ajattelen niin. Siis voin soittaa instrumentaalimusiikkia kirkossa tai kopissa Jumalan ja itseni ja ehkä muittenkin iloksi.

[mies valaan vatsasta]

No ehkä luultavasti siksi ei laulanut, kun ei osannut laulaa? En tiedä, kun en Holkeria tunne.

Osaa laulaa, ja komiasti laulaakin sitten ainakin virsien aikana.

1) Musiikki voi olla väline tekstin tuomiseen.2) Musiikki voi olla itsessään tapa ilmaista Jumalan sanaa.

Mielenkiintoisia näkemyksiä musiikin merkityksestä. Itse olen sitä mieltä, että ihmisten pitää saada vapaasti ilmaista itseään musiikin välityksellä Jumalan iloksi.


Eikö se kuulu tuohon "kategoriaan" 2? Tai siis itse ainakin ajattelen niin. Siis voin soittaa instrumentaalimusiikkia kirkossa tai kopissa Jumalan ja itseni ja ehkä muittenkin iloksi.

Saliksen kanssa mei taas vaihteen vuoksi sukset ristiin, mutta onneksi vain mielipiteissä.  :wink:  Jos luit aikasiemmat mielipiteeni,niin siellä jossain kirjoitin ettei ihminen pysty miellyttämään Jumalaa, eikä musiikki siis voi olla Jumalan iloksi, vaan ihmisen iloksi.

Niin, no mielestäni tässä ei ole opillisia asioita muuttamassakaan. Musiikki ei tietääkseni ole oppia, vaan väline sanan julistamiseen. Ei minunkaan mielestä oppi saa muuttua.

Ajattelen asian niin että on oppi ajatella millaista musiikkia kirkossa saa soittaa. Millä tavoin, millä ja ennen kaikkea mitä.

Mutta An-na, kun sanoit että olet mennyt aiheen ulkopuolelle, koska olet kirjoittanut ejostain muista syistä käydä kirkoissa, niin en edelleenkään ole siitäkään samaa mieltä. Kuten jo sanoin, joskus on välttämätöntä pohtia aihetta laajemmin, omiin päätöksiin, omiin mielipiteisiin ja vaikuttimiin vaikuttavia asioita. Kaikki liittyy kaikkeen, ainakin melkein. Kysymyksesttä, mitä kirkossa saa laulaa, on vain pieni askel siihen kysymykseen, miksi me sitten käymme siellä nyt, ja miksi kävisimme jos muutoksia tulisi.

[An-na]

No sinä voit ajatella niin, mutta itselläni tuo peruste, miksi käyn kirkossa, ei liittynyt jumalanpalvelusmusiikkiin mitenkään. Väitä mitä väität, mutta minun kommenttinihan se oli. En jaksa vängätä enää asiasta...

[Pena]

Jumala on ihmisiä rakastava Jumala. Kai sen niinkin voisi sanoa, että ihminen miellyttää Jumalaa. Ihminen ei tosin voi hankkia tätä suosiota; eihän sellaista voi hankkia, minkä jo omistaa.
Tältä pohjalta saa hyvinkin ajatella, että Jumalaa miellyttää kuulla ihmisten vajavaistakin veisuuta, olkoon sitten Herran musikaalisuuden tai huumorintajun avaruutta.

[Salis]

Jumala on ihmisiä rakastava Jumala. Kai sen niinkin voisi sanoa, että ihminen miellyttää Jumalaa. Ihminen ei tosin voi hankkia tätä suosiota; eihän sellaista voi hankkia, minkä jo omistaa.
Tältä pohjalta saa hyvinkin ajatella, että Jumalaa miellyttää kuulla ihmisten vajavaistakin veisuuta, olkoon sitten Herran musikaalisuuden tai huumorintajun avaruutta.

Ja voihan musiikkia soittaa vilpittömästi Jumalan iloksi eli siis sen takia, että ihminen on saanut lahjan ja osaamisen ilmaista musiikilla itseään.

[eeva-kaisa]

Olen taipuvainen ajattelemaan, että jos Jumala on rakkaus ja kiinnostunut luoduistaan, luomakunnalla on myös vaikutusta häneen. Keskiajalla oli tämmöinen ajatus, että Jumalan on oltava tunteeton ollakseen täydellinen. M. A. Numminen on tehnyt hienon biisin vapaudesta ("Tahdon vapauden") jossa hän pohtii seuraavaa:

"Aristoteles aikoinaan totesi ettei Jumala voi / ajatella mitään muuta kuin itseään / sillä jos Jumala ajattelisi / esimerkiksi neliötä / hän olisi riippuva neliön olemassaolosta"

Prosessiteologiassa, joka itselleni selittää parhaiten Jumalaa, ajatellaan, että maailma vaikuttaa Jumalaan, sillä rakkaus on vuorovaikutusta. Niinpä Jumala iloitsee iloitsevien kanssa ja itkee itkevien kanssa. Tämä ilmenee mm. Kristuksen inkarnaatiossa ja kaikessa muussa sellaisessa, missä taivas ja maa kohtaavat.

--- Mua auta ahdingoissa maan
iloa sulle tuottamaan
ja taivaan enkeleille.
SV 145:6

[An-na]

Olin pari päivää Muuttuvan musiikinteorian seminaarissa (järj. Sibelius-Akatemia), jossa oli paljon vierailevia luennoitsijoita. Yksi heistä oli Helsingin yliopiston dosentti, psykologian tohtori, aivotutkija  Minna Huotilainen. Hän piti erittäin mielenkiintoisen luennon musiikin vaikutuksesta aivoihin. Yksi lause pisti silmään tämän keskustelun varjossa:

"Musiikki on suora reitti (sanojen merkityksen ohi) aivojen tunneosiin"

Tämä ainakin selittäisi sen, miksi musiikilla voi olla suuri merkitys mm. jumalanpalveluksissa.

[Johannes]

"Musiikki on suora reitti (sanojen merkityksen ohi) aivojen tunneosiin"

Minäkin olen tuosta kuullut ihan vasta. Yhdellä kurssille käsittelimme parin luennon ajan musiikin ja huumeiden yhteyksiä. Kurssi käsitteli huumausaineita ja sen yhteydessä pureuduttiin asiaan eri kanteilta. Olin ennenkin asiasta kuullut, mutta minulle oli yllätys, miten paljon huumeet ovat vaikuttaneet populaarimusiikkiin 1960-luvulta alkaen. Käytiin Beatlesit ja muut läpi ja sitten meille paikallaolijoille oli testi. Eli annettiin musiikkinäytteitä ja piti arvata, minkä huumeen vaikutuksen alaisina kappaleet on tehty. Pelottavan hyvin osui monesti kohdalleen enemmistön mielipide. Pointtihan oli siinä, että olimme aiemmin opiskelleet eri huumeiden vaikutuksia, että toiset ovat hallusinoivia, toiset saavat aikaan uneliaisuutta, toiset saavat ylienergisiksi jne. Sen jälkeen kun kuunteli kappaleita ja näki sanoitukset, niin rivien välistä sai yllättävän paljon tietoa. Jotenkin se oli vähän "outo" kokemus, kun yhtäkkiä tajusi, miltä amfetamiini- tai ekstaasihumala tuntuu.

No, tämä ei taaskaan liittynyt aiheeseen, mutta luento muistui mieleen tuosta Annan kommentista.

[An-na]

Tuosta huumejutusta tuli mieleen samaisella aivoluennolla käyty esimerkki. Koehenkilöitä oli pyydetty tuomaan heille jotain tunteita herättäviä kappaleita, siis sellaisia, jotka saavat kylmiä väreitä ym. kokonaisvaltaisia tunteita aikaan. Kun näitä kappaleita oli sitten koetilanteessa soitettu näille henkilöille, huomattiin, että ne vaikuttavat aivoissa sellaisiin osiin (en nyt valitettavasti muista mihin), joihin ei aikuisena (tietoisena?) pystytä pääsemään muuta kuin seksuaalisten kokemuksien tai huumausaineiden avulla. Ne olivat niitä joitain samoja aivoalueita, jotka vauvoilla reagoivat imetyksessä, eli jonkun primitiivisen halun puolelle se menee. Äärettömän mielenkiintoinen aihe!