Kirjoittaja Aihe: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVIII  (Luettu 128680 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10480
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVIII
« Vastaus #120 : 11.09.24 - klo:13:14 »

   UNIEN  LAHJA
Einojuhani Rautavaaran maailma
Pekka Hako

Kiitos juhlista!
Ensi kesänä Salossa, jos Jumala suo.
Kritiikki on arvokasta. Arvokkaampaa on optimismi.
Näillä eväillä huomiseen, rakkaat ystävät:

Vain armo rauhoittaa
sydäntä uskovaa.
Näin jäljessäsi lähden
rakkautesi tähden
kärsimään vaivaa tiellä,
kuljethan itse siellä.

SV 60:6

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34157
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVIII
« Vastaus #121 : 01.10.24 - klo:14:15 »
Tänään aloitin Matti Vanhasen itse lukemansa päiväkirjoihin perustuvan kirjan kuuntelun.

Kriisien keskellä, niimpä niin, niinhän me kaikki nyt elämme sekä yhteiskunnassa että omissa ongelmissamme.

Jotenkin miestä diggaan, jotakin on annettava anteeksi. :icon_rolleyes:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10480
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVIII
« Vastaus #122 : 10.10.24 - klo:04:51 »

   Jörn Donner, John Vikström: Elämme, siis kuolemme - Keskustelukirjeitä

Kiitos juhlista!
Ensi kesänä Salossa, jos Jumala suo.
Kritiikki on arvokasta. Arvokkaampaa on optimismi.
Näillä eväillä huomiseen, rakkaat ystävät:

Vain armo rauhoittaa
sydäntä uskovaa.
Näin jäljessäsi lähden
rakkautesi tähden
kärsimään vaivaa tiellä,
kuljethan itse siellä.

SV 60:6

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34157
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVIII
« Vastaus #123 : eilen kello 13:44 »
Nyt on mielenkiintoinen elämäntarina kuuntelulla:


Jonimatti Joutsijärvi saa Vuoden tiedekirja -palkinnon teoksestaan Mirkka Rekola I – Elämä joka ei koskaan tule kokonaan esiin (Into). Palkinnon myöntää Suomen tiedekustantajien liitto, ja tunnustus on suuruudeltaan 25000 euroa.

Mirkka Rekola on yksi sotienjälkeisen Suomen huomattavimmista modernismia edustaneista runoilijoista.

– Jonimatti Joutsijärven Mirkka Rekola I – Elämä joka ei tule koskaan kokonaan esiin on kunnianosoitus Rekolan runoudelle, mutta se ei sorru ulkokultaiseen suitsutukseen. Myös Rekolan henkilöhistoria saa teoksessa ansaitsemansa monisävyisen valotuksen. Tämän poikkeuksellinen teos on syvällinen ja moniulotteinen elämäkerta, palkintoperusteissa todetaan.

Palkintoraadin mukaan elämäkerta kertoo paitsi Mirkka Rekolasta ja hänen elämästään ja taiteestaan myös kuvaa suomalaista yhteiskuntaa, kirjallisuuden ja kirjailijoiden roolia julkisessa keskustelussa sekä Suomen paikoitellen hyvinkin ahtaita taidepiirejä sotienjälkeisenä aikana.


Olen lukenut ja esittänytkin Mirkkaa Rekolan runoutta. Meissä on muutakin samaa kuin sairastelut. Ymmärrän hänen erilaisuuttaan hyvin.
Myös pirkkalalainen hämäläiskulttuuri on samoin koettua. Sen voi antaa huilata ohi ja elää omaa elämää, omassa päässään.
Helsinki-kokemuksesta kuuluu parhaillaan samantapaiset kuvat kuin minullakin oli lapsena.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10480
Vs: Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVIII
« Vastaus #124 : eilen kello 16:49 »

   Yrjö Sariola: Lupa vanheta

Kiitos juhlista!
Ensi kesänä Salossa, jos Jumala suo.
Kritiikki on arvokasta. Arvokkaampaa on optimismi.
Näillä eväillä huomiseen, rakkaat ystävät:

Vain armo rauhoittaa
sydäntä uskovaa.
Näin jäljessäsi lähden
rakkautesi tähden
kärsimään vaivaa tiellä,
kuljethan itse siellä.

SV 60:6