Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVIII

[PekkaV]

   UNIEN  LAHJA
Einojuhani Rautavaaran maailma
Pekka Hako

[Riitta-mummi]

Tänään aloitin Matti Vanhasen itse lukemansa päiväkirjoihin perustuvan kirjan kuuntelun.

Kriisien keskellä, niimpä niin, niinhän me kaikki nyt elämme sekä yhteiskunnassa että omissa ongelmissamme.

Jotenkin miestä diggaan, jotakin on annettava anteeksi.

[PekkaV]

   Jörn Donner, John Vikström: Elämme, siis kuolemme - Keskustelukirjeitä

[Riitta-mummi]

Nyt on mielenkiintoinen elämäntarina kuuntelulla:


Jonimatti Joutsijärvi saa Vuoden tiedekirja -palkinnon teoksestaan Mirkka Rekola I – Elämä joka ei koskaan tule kokonaan esiin (Into). Palkinnon myöntää Suomen tiedekustantajien liitto, ja tunnustus on suuruudeltaan 25000 euroa.

Mirkka Rekola on yksi sotienjälkeisen Suomen huomattavimmista modernismia edustaneista runoilijoista.

– Jonimatti Joutsijärven Mirkka Rekola I – Elämä joka ei tule koskaan kokonaan esiin on kunnianosoitus Rekolan runoudelle, mutta se ei sorru ulkokultaiseen suitsutukseen. Myös Rekolan henkilöhistoria saa teoksessa ansaitsemansa monisävyisen valotuksen. Tämän poikkeuksellinen teos on syvällinen ja moniulotteinen elämäkerta, palkintoperusteissa todetaan.

Palkintoraadin mukaan elämäkerta kertoo paitsi Mirkka Rekolasta ja hänen elämästään ja taiteestaan myös kuvaa suomalaista yhteiskuntaa, kirjallisuuden ja kirjailijoiden roolia julkisessa keskustelussa sekä Suomen paikoitellen hyvinkin ahtaita taidepiirejä sotienjälkeisenä aikana.

Olen lukenut ja esittänytkin Mirkkaa Rekolan runoutta. Meissä on muutakin samaa kuin sairastelut. Ymmärrän hänen erilaisuuttaan hyvin.
Myös pirkkalalainen hämäläiskulttuuri on samoin koettua. Sen voi antaa huilata ohi ja elää omaa elämää, omassa päässään.
Helsinki-kokemuksesta kuuluu parhaillaan samantapaiset kuvat kuin minullakin oli lapsena.

[PekkaV]

   Yrjö Sariola: Lupa vanheta

[Riitta-mummi]

Henki-lehti tuli taas, ja henkii nyt syvää hengellistä sanomaa, ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Tämän kuvan sain kun avasin, selasin katselin ja vähän luinkin.

On monta erinomaisen kiinnostavaa artikkelia, kuten Malmin krematorion hoitajan ajatuksia, Ilmari Iki-Kiannon tarina ja vammaisten papin työkokemuksia. On paljon muutakin.
Näin ilmoituksen Kuopion Markkinaveisuista tammikuussa 2025, ja kaipuu teki eläväksi  muutamat muut Talviveisuut. Kuopion Tuomiokirkossa olisi kuultavana myös kirjalija Antti Heikkinen. Heikkistä kyllä kuulen kotona kuuntelemalla hänen kirjaansa Rautavaara.
Minulle körttiläisyys on enemmän savolaista kuin pohjalaista, heimosukulaisuus on lähempi. Ei pohjalaisissa ole mitään vikaa, mutta lupsakat savolaiset rulettaa miulle.   

[Rajan poika]

Anni Kytömäki Mirabilis

[Riitta-mummi]

Kun kuuntelee kirjoja voi olla useampikin teos yhtáikaa ladattuna ja kuunnella aina tilanteen ja tarpeen mukaan.

Sen olen oppinut etten illalla viimeiseksi kuuntele mitään niin järkyttävää mitä oli Toivo Pekkasen Lapsuuteni.

Kun en tätä ole heti ymmärtänyt, enkä mitään näin järkyttävää kuullutkaan kuin elämä köyhässä ja sairastelevassa perheessä oli Kotkassa viime vuosisadan alussa.

Kirjaa kirjoittaessaan Toivo Pekkanen oli itse toipumassa halvauksesta. Ja halvauksen kirjan mukaan koki hänen kivityömies-isäkin. Ja mitä siitä seurasi monilapsisessa perheessä, etenkin Suomen itsenäisyystaistelun aikana, on syvältä koskettavaa, karua , ja kuitenkin kaunistakin. Ihmisyys on itsessään voima joka kantaa kurjista kurjimmankin elämän. Vai onko se Kristus ?

Antti Heikkisen Rautavaara on vielä keskenn, samoin Donna Leonin muistelma matkan  varrelta. Uusimpana latasin Ilari Aalto&Elina Helkalan Vuosi keskiajan Suomessa.
Uusi Testamentti ja Vanha Testamentti ovat aina ladattuina ja niitä kuuntelen ennen uneen vaipumista.

 

[Riitta-mummi]

Antti Heikkisen fiktiivinen teos Rautavaasta oli körttiläisittäin kodikasta kuultavaa.
Tuttuja nimiä, kuten Korkalainen, Väätäinen ja muitakin oli kirjalijan avustajina ja myös romaanin henkilöinä.

Rautavaara on Keyrityn itäpuolella ja Nilsiää paljon takapajuisempi paikkakunta, ainakin tämän kirjan mukaan, oli ainakin ennenvanhaan. Viimeiset savupirtit  löytyivät täältä vielä 1960-luvun alussa.
Jonkilainen saamaton velttous vaivasi ihmisiä silloin, Suomen itsenäistyminen, alkuaikaan. Jyvät poltettiin viinaksi ja leipään pantiin yhä petäjäistä.

Kaikista surkeuksista huolimatta tätä oli todella hauska kuunnella ja eläytyä mukaan.

Kiitos suosittelijalle, Pyryharakalle !  Ja kiitos Antti Heikkisen kynälle ja äänelle.


R-m

[öppiäinen]

Ovatkohan virolaiset erikoistuneet kertomaan taikauskoisia tarinoita tuonpuoleisista. Niitä on vilahdellut Paula Havasteen kirjoissa jotka sijoittuvat samoille saarille Viroon.

Pakanuus on Virossa voimissaan. Vironvenäläiset nyt tietysti ovat enimmäkseen ortodokseja, mutta muu kansa ei kristinuskosta välttämättä paljon tiedä. Luterilainen kirkko on saksalaisten aatelisherrojen kirkko ja sitten on se ryssänkirkko, sortajia molemmat. Vanhaa kansanuskoa luonnonhenkineen on tietoisesti elvytetty. Lue lisää esim. Kirkko ja kaupunki -lehden jutusta: https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/uskomaton-viro

Minä veikkaan, että Virossa, kuten muuallakin, suurin osa kuitenkin on mammonanpalvojia. 

[Riitta-mummi]

Olen nyt kuunnellut yli 12 ja puoli tuntia Mirkka Rekolan elämää ja työtä kuvailevaa tietokirjaa. Ja vielä on yli kolme tuntia jäljellä.

Aika-ajoin minua ei kiinnostanut Rekolan sairauksien toistuva kuvailu, vaikka se olellisesti liittyikin hänen työhönsä.
En myöskään ole kovin kiinnostunut hänen suhteestaan Mirjam Polkuseen.
Ihmissuhteet ovat aina moninaiset ja niiden mutkissa on jokaisella tietämistä.
Eri yhteisöjen suhtautuminen sen sijaan runolijan persoonaan, joka oli kai omaanikin herkempi, kiinnosti. Herkkä ihminen aistii monenlaista vaikka mitään ei sanottaisi.

Sitten tultiin kohtaan jossa Mirkka Rekola koki näyn, sinisenä hohtavan Neitsyt Marian ! Se muutti hänen elämäänsä suuresti, ilman että hän koki uskovaisuutta tavanomaisessa mielessä.
Se tapahtui samoihin aikoihin kun häneltä ilmestyi arvostettu Ilo ja epäsymmetria-teos.
Tämä on suuri tietoteos nykyrunoilijasta, joka ei tiennyt ollako mies vai nainen.

Tässäkin on yhtymäkohtamme, vaikka tiedän olevani nainen.

Teos on laadukas ja kattaa paljon. Ainoastaan lukijan ääni kiekaisuineen ei miellyttänyt suuresti. Kaikkeahan ei voi saada !

[Pena]

Sain takaisin pitkään lainassa olleen runokirjan. Aion taas avata sen. Se on Arto Juurakon Syränkäpy kyläs.

[Riitta-mummi]

Onko Arto Huldan jälkeläinen ?  Murrealue vaikuttaa vaihtuneen Hämeestä Pohjanmaalle . 

[Pena]

https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176061490837

[Riitta-mummi]

Olipa hyvä linkki ja kattavat tiedot siinä.

Kattelus on tuttu nimi Virolahdelta, mutta tämä ei asu siellä.

Luin juuri IS sta että Netanjahu on nyt samalla listalla kuin Putin,


ICC antoi pidätys­määräyksen Israelin Netanjahusta
Pidätysmääräykset annettiin epäillyistä rikoksista ihmisyyttä vastaan sekä epäillyistä sotarikoksista Gazan sodan aikana.