Ihmisen evoluutio, luomisusko ja tiede ylipäätään

[vn]

Varmaankin näin...en kyllä ymmärtänyt hönkäsen pöläystä, eikä kai tarvitsekaan... 

[Riitta-mummi]

Ajat ja aikojen tavat, käytänteet ja taidot muuttavat ihmistä vääjäämättömäsi.
Kaikki muuttuu ympärillämme ja vaikka ihmisen sisin on aina sama, ulkoinen muuttuu .
Aloin hiukan ymmärtää tätä uutta ADHD-ihmistä kun kuulin tuon näkemyksen josta kerroin.
Siihen liittyi myös tiedemiehen suulla eilen autoradiossa puhuttu uusi-ihminen näkemys. Siinä sivuttiin juuri tätä ADHD-kysymystä sekä robotismia. Puhuja enteili että tulevassa ihmiseen voidaan lisätä näitä robotti-osia ja- ominaisuuksia.

Se mitä Jumala Luojana tästä kehityksestä ajattelee onkin miettimisen arvoinen asia.
Johan nyt osataan vaihtaa sydäntä, maksaa ja keuhkoja, jopa sarveiskalvoja, puhumattakaan monista istutteista, lisäosista. On implantteja on suolen sisällön lääkinnällistä vaihtoa, ja vaikka mitä.

Historia kertoo menneistä. Paljon on muuttunut. Historia näyttää tuleville polville mikä on edelleen muuttunut.

[PekkaV]

   Huomasin äsken itsessäni ilmiön, joka oli ennestään tuttu jo opiskelujen ajoilta: kun edessä oli ongelmainen tehtävä, väistin sen tekemällä muuta; ja se tekeminen muistuttaa adhdmaista touhuilua. Vastenmielisen tentin edessä eteen tuli kasapäin muuta kiinnostavaa, joka vietteli mukaansa. Nyt seurakuntavaaliehdokkuudestani johtuen pään ovat täyttäneet uudet, kaoottiset ja vaikeasti käsiteltävät asiat. Niinpä pyykkäämiseen, silittämiseen, imurointiin on tullut ilon ja keveän vapauden sävy.

ADHD-ilmiössä on samankaltaisia piirteitä: keskittymisen helppous ja tekemisen keskittyneisyys.

ADHD luovuutena, uutta tulevaa ennakoivana todistaa ihmisen muuntautumiskyvyn ja evoluution luonteen. Siitä mennään missä aita on sopivalla korkeudella. Länsimainen vauraus mahdollistaa monimuotoisuuden. Lääketiede on niin kehittynyt ettei terveitä ihmisiä olekaan. Mennään yhä hienovireisimpiin elämänmuotoihin. Rinnakkaista tälle on monimutkaisuus. Asioiden kompleksisuus synnyttää muureja, joiden kiertäminen vieroittaa yksilöä yhteisöstä, josta seuraa mm. ADHD:ksi leimautuminen.

Varmaankin näin...en kyllä ymmärtänyt hönkäsen pöläystä, eikä kai tarvitsekaan... 

Selitykset lihavoituna:

   Huomasin äsken noin viikko sitten itsessäni ilmiön, joka oli ennestään tuttu jo opiskelujen ajoilta: kun edessä oli ongelmainen vaikea tehtävä, väistin sen tekemällä muuta tein siis muuta kuin olisi pitänyt; ja se tekeminen muistuttaa adhdmaista korvikemaista touhuilua. Vastenmielisen tentin edessä ennen vastenmielistä tenttiä eteen tuli kasapäin muuta kiinnostavaa, joka vietteli mukaansa. Nyt seurakuntavaaliehdokkuudestani johtuen pään ovat täyttäneet uudet, kaoottiset ja vaikeasti käsiteltävät asiat. Niinpä pyykkäämiseen, silittämiseen, imurointiin on tullut ilon ja keveän vapauden sävy (korviketoimintaa).

ADHD-ilmiössä on samankaltaisia piirteitä: keskittymisen helppous ja tekemisen keskittyneisyys ADHD-oireissa on leimallista epäsosiaalisuus, joka korvaa kapea-alainen mutta kehittynyt erikoistunut taito.

ADHD luovuutena, uutta tulevaa ennakoivana todistaa ihmisen muuntautumiskyvyn ja evoluution luonteen jos ei pärjää yhdessä eikä toisessa, sitä etsii ikään kuin vesi uomansa jossa voi edetä. Siitä mennään missä aita on sopivalla korkeudella. Länsimainen vauraus mahdollistaa monimuotoisuuden aineellinen rikkaus vapauttaa olemassaolonkamppailusta laiskotteluun, joka tunnetusti (!) on luovuuden edellytys. Ideat syntyvät vapaudessa. Lääketiede on niin kehittynyt ettei kohta terveitä ihmisiä olekaan. Terveys on suhteellista. Sairaskin voi ajoittain tuntea itsensä terveeksi. Kivut hellittävät. Toisaalta itsensä terveeksi kokeva saattaa esimerkiksi henkisesti olla kovin rajoittunut (tässä terveyden käsite hyvin laajassa, mutta ehkäpä sen perimmäisessä merkityksessä. - Ja nykyään nimettyjä sairauksia on aiempaa enemmän.) Mennään yhä hienovireisimpiin (hienosyisimpiin) elämänmuotoihin erikoistutaan nimenomaan, koska hyvinvointi sallii  h e n g e n  v a p a a n  l i i k k u v u u d e n. Rinnakkaista kääntöpuoli tälle hienovireisyydelle on monimutkaisuus koska ihminen erikoistuessaan etääntyy toisesta ihmisestä. On säilytettävä tietoisuus  i h m i s e n  i k ä v ä s t ä  t o i s e n  l u o, jotta monimutkaisuuden muuri ylittyisi. Asioiden kompleksisuus synnyttää esteitä, joiden kiertäminen vieroittaa yksilöä yhteisöstä, josta seuraa mm. ADHD:ksi leimautuminen.

[PekkaV]

   ” ’Hyvän historia sai minut kyseenalaistamaan näkemykseni ja katsomaan ihmiskuntaa täysin uudesta näkökulmasta.’ Yuval Noah Harari

HYVÄN HISTORIA

Ihmiskunta uudessa valossa

Rutger Bregman
                                                                                                                        Etukansi


’ Toisin kuin elokuvissa, todellisissa suuronnettomuuksissa ei juuri koskaan puhkea täysi paniikki. Mistään egoismin tulva-aallosta ei myöskään voida puhua. Yleensä rikosten ‒ murhien, varkauksien, raiskauksien ‒ määrä laskee. Ihmiset pysyvät rauhallisina, he eivät mene shokkiin, he toimivat nopeasti. ”ja vaikka ryöstelyä tapahtuukin”, eräs tutkijoista huomauttaa, ”laaja-alaisen altruismin rinnalla se kalpenee aina.”
   Hätätilanteet tuovat ihmisten parhaat puolet esiin. En tunne toista sosiologian tutkimustulosta, joka on yhtä vankasti todistettu ja suoranaisesti sivuutettu. Median luoma kuva onkin usein päinvastainen verrattuna siihen, mitä suuronnettomuuden jälkeen tapahtuu.
                                                                                                                                         Etulieve


RUTGER BREGMAN  on alankomaalainen historioitsija, joka valloitti maailman menestyskirjallaan Ilmaista rahaa kaikille. Hänet muistetaan myös räväkästä esiintymisestään Davosin talousfoorumissa 2019, missä hän sanoi suorat sanat miljardööreille. Bregmanin teosten oikeudet on myyty 33 maahan, ja Alankomaissa  Hyvän historiaa on myyty jo yli 200 000 kappaletta.
                                                                                                                                       Takalieve


HYVÄ.
PAREMPI.
IHMINEN.

Ihminen on luonnostaan itsekäs ja ihmiskunta tavoittelee vain omaa etuaan. Tätä ajatusta toistavat niin historioitsijat, psykologit ja filosofit kuin iltapäivälehdet ja poliitikotkin. Mutta pitääkö se paikkansa?
   Ylistetyssä teoksessaan Hyvän historia Rutger Bregman kääntää ajatuksen ihmisen pahuudesta ylösalaisin. Mitä jos luonnonvalinta ei suosinutkaan ilkeintä ja kovinta pyrkyriä vaan ystävällisintä ja huomaavaisinta tyyppiä? Bregman kyseenalaistaa ihmiskunnan itsekkyyttä toistelevat kauhutarinat Pääsiäissaaren murhenäytelmästä Milgramin sähköiskukokeeseen, selvittää mikä sai ensimmäisen maailmansodan sotilaat nousemaan jouluaattona juoksuhaudoistaan sekä kertoo, mitä tapahtui, kun kuusi koulupoikaa oikeasti haaksirikkoutui autiolle saarelle niin kuin klassikkokirjassa Kärpästen hrrae.
   Vakuuttava ja käänteentekevä teos murskaa myytit ihmisen pahuudesta yksi kerrallaan ja tarjoaa tilalle myönteistä ihmiskuvaa. Nyt on toisenlaisen tarinan aika.


’Loistavaa luettavaa (…) ja täynnä mahtavia tarinoita.’
Sundy Times

’Tätä tarvitsemme juuri nyt. (…) Jos Bregman on oikeassa, hänen kirjansa saattaa tehdä maailmasta kiltimmän paikan.’
Telegraph
                                                                                                           Takakansi”