Ortodoksisuus

[Riitta-mummi]

Kiitos Joensuun-ystävä tästäkin osallistumisestasi. Saisit olla minun mielestä ihan aktiivisesti mukana. Onhan öppiäinenkin, kirjoittaa omien aatteidensa mukaisesti, ja kyllä hän soveltuu joukkoon ja häntä arvostetaan.

Se että kuulumme Kristuksen seuraajiin on suuremmoinen asia, olimmepa mistä 'pilttuusta' tahansa.
Jos joku mollii tai tympii , käännä poskesi ja ota isku vastaan surren lyöjän puolesta.

Kyllä minunkin on täytynyt monesti hammasta purra , lähes puraista kieleeni kun tyhmyys suututtaa, mutta sitten Isä antaa taas anteeksi ja saan voiman jatkaa.

Oli muuten hyvä kuulla, että linkittämämme monet ort.kirkon ajatukset ovatkin 'aikansa eläneitä'. Sitä mieltä olen aina ollut että  s e  kirkko ei ole tuomio-henkinen vaan ymmärtää rakastamisen monet muodot ja vaikeudet.

Hyviä enkeleitä elämääsi! Minullahan on oma Pirkitta, josta minua mollataan.

[karjalaisenkyösti]

Kyllä minäkin toivoisin, että sivullinen enemmän kirjoittelisi.
Moniarvoiseen yhtriskuntaan kuuluu, että ollaan eri mielyä ja opitaan toisiltamme.

[luterilainen]

Oli muuten hyvä kuulla, että linkittämämme monet ort.kirkon ajatukset ovatkin 'aikansa eläneitä'. Sitä mieltä olen aina ollut että  s e  kirkko ei ole tuomio-henkinen vaan ymmärtää rakastamisen monet muodot ja vaikeudet.

Jos omavoimainen alkaa epäillä ortodoksisen kirkon ajatuksien olevan 'aikansa eläneitä', niin sellainen epäily heikentää nopeasti omavoimaisen omaa uskoa, ja levittäessään sitä se lisää epäuskoa toisillekin. Aralla omatunnolla olevan alatien maan matosen on  tyydyttävä siihen, että Jumalan sana saattaa vaikuttaa vaativalta ja ankaralta. Sen sijaan omavoimaisen ylpeälle luonnolle ei ole aina helppoa kuulla ja lukea siitä, mikä on Jumalan tahto.

[karjalaisenkyösti]

Minun synnin turmelemalle mielelleni tosiaankin moni Raamatun sana tuntuu pahalta ja se on monesti yrittänut vihaisena tai vähemmän vijaisena luikerrella sen alta pois.
Ymmärrän niin, että vanhurskasten ylösnousemuksen jälkeen uskovien koko olemus ilolla yhtyy Jumalan sanoihin.

[Riitta-mummi]

En lainkaan kyseenalaistanut ort.kirkon asemaa muiden kirkkojen joukossa. Kirjoitin niistä linkeistä joita olen ottanut nettisivuilta. Ne ovat sivullisen tietämän mukaan vanhentuneita näkemyksiä, mikä kertoo siitä että  s e  kirkkokin uudistuu omaa tahtiaan.

Raamatusta ei ollut puhe. Oman voimattomuuteni , ja Herralta saamani voimat tiedän kyllä itse.

[karjalaisenkyösti]

Kristillisten kuplien väritystä tulisi kai pohtia liturgisten eikä poliittisten värien kautta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Liturgiset_v%C3%A4rit

Punavihreä siis viittaisi tunnustamiseen ja toivoon.

Sinimusta taas merkitsisi katumusta ja kuolevaisuutta.

'Suomennettuna' herännäisyys jakaantuisi optimistiseen valtavirtaan ja pessimistiseen sivujuonteeseen. Ehkä tämä suunnilleen näin onkin?

Minun näkemykseni mukaan tuo Penan määritelmä pitää paikkansa, jos pyydetään ulkopuolinen tarkkailija, jolla ei ole mitään tietoa herännäisyydestä eikä mitään kristillistä tai muutakaan uskonnollista taustaakaan, joka suhtautuu kristilliseen uskoon ja muihin uskomuksiin neutraalisti ja joka edustaa nykysuomalaisen keskimääräistä maailmankuvaa, eli edustaa ns. ajan henkeä. Hänen silmillään katsottuna asia kaiketikin tuolta vaikuttaa.

[karjalaisenkyösti]

Eräässä elämäni vaiheessa kävin aika säännöllisesti ortodoksikirkon tilaisuuksissa, lähinnä lauantain vigiliassa.
Uuden Valamon luostarikin tuli tutuksi.
Äitini kerran tuolloin totesi, että minä olen näemmä palannut juurilleni. Onhan hänen sukunsa tainnut olla aika ortodoksivoittoista.
Itse en mieltänyt mitään juurille palaamista.
Minun huomioni oli tuolloin mm. se, että papiksi ei päässyt, jos oli eronnut.
Ainut mahdollisuus oli ryhtyä papiksi luterilaisella puolella.

Edelleenkin koen hienoina ne harvat hetket, jolloin käyn kyseisen kirkon tilaisuuksissa, siis käytännössä lauantain iltatilaisuuksissa, vigiliassa: vajaa 2 tuntia rukousta, josta osa suoraan Raamatusta.

[karjalaisenkyösti]

eli minun ymmärtääkseni ortodoksikirkon oppikäsitykset eivät muutu samalla tapaa, kuin luterilaisella kirkolla.
Ymmärtääkseni ne ovat enemmän kiveen hakattuja.

[Riitta-mummi]

Nyt ymmärrän että ort.kirkon perinne ja hallinto on eri asia kuin seurakuntalaisten käsitykset.
Samoinhan se on ev.lut.kirkossakin. Samoin se on esim. poliittisissa puolueissa. Puolueohjelma voi olla vaikka kuinka vanha, mutta kannattajat uudistavat ajatuksiaan.

[karjalaisenkyösti]

Nyt ymmärrän että ort.kirkon perinne ja hallinto on eri asia kuin seurakuntalaisten.
Samoinhan se on ev.lut.kirkossakin. Samoin se on esim. poliittisissa puolueissa. Puolueohjelma voi olla vaikka kuinka vanha, mutta kannattajat uudistavat ajatuksiaan.

Joo, niin se näyttää menevän: oli kyseessä mikä tahansa suurempi organisaatio, sieltä löytyy erilaisia näkemyksiä, jotka välillä poikkeavat organisaation virallisista näkemyksistä.
Näkemykset ajan saatossa ihmisillä muuttuvat, välillä aalto vie näkemyksiä kauemma virallisista näkemyksiä, välillä aalto saattaa heittää yleistä mielipiettä lähemmä virallisia näkemyksiä.
Virallinen näkemys saattaa joissain organisaatioissa olla kiveen hakattu, jäsenten näkemykset eivät.
Joissain organisaatioissa näkemykset muuttuvat samaan suuntaan, kuin yleinen mielipidekin, eli kaiketikin monet puolueet tai yritykset. Konkurssi yritykselle helposti tulee, jos ei seuraa aikaansa.

Jos omat näkemykset ovat kehittyneet liikaa erilleen organisaation näkemyksistä, ihminen monesti vaihtaa organisaatiota sellaiseen, joka sopii paremmin hänen näkemyksilleen.

[Riitta-mummi]

Nuorena olin aika konservatiivinen. Se johtui sodanjälkeisistä asenteissa kodissani, koulussa ja kokoomuspoliitikasta johon menin jo teininä mukaan.

Tiesin alitajuisesti että olin väärässä, mutta sitkeästi pidin sitä roolia, varsinkin kun hengellisen heräämisen jälkeen osuin karismaattisiin porukoihin.

Suhtauduin homouteen opetetulla tavalla, vastoin sisäistä tuntoa.

Heränneet ystävät, seurat ja muutamat hyvät kirjat avasivat ymmärtämään, että
rakkaus voittaa kuoleman ja lain.

En jaksa ymmärtää että homovihamielisyys on Kristuksen mielen mukaista, ja ainoa autuudesta osalliseksi pääsyn edellytys.
 

[seppos]

Mikä oli Jeesuksen sukupuolinen suuntautuneisuus kun sitä ei mainita missään? Tämä ei vihjaile mitään vaan on otsa ymmyrkäisenä.

[seppos]

Jatkuu osassa 2