Muistelus Lapuanjoen varrelta 3

[1944]

Avaan tämän kerta olen avaamisen oppinut. En tiedä, että onko muistissani sellaista muistelusta, mikä olisi yleisemminkin kiinnostava.

On kaksi sotakirjaa, joista olen joskus, muistini mukaan, kirjoittanut. Toinen on Lapualta Laatokalle ja toinen Kauhavalta Kannakselle. Jälkimmäinen on minun lapsuuden ajan elinpiiristä, koska sen on kirjoittanut jotenkin aikalaiseni naishenkilö asuen silloin ennen sillan Hakolan puolella. Ei välillämme ollut kilometrejä paljon. Todistan sen sillä, että isäni ammatin vuoksi saimme puhelimen, joka oli kytketty Hakolan keskukseen. Kirjassa on paljon yhtymäkohtia Laiturin siltaan.
Ensinmainittu kirja on Lapuan ja sen naapuripitäjien miehien sotaretki jatkosodan alusta siihen asti, kun nämä miehet saavutttavat Laatokan rannan v 1941. Silloin edettiin nopeasti, ei ollut vielä yöhalloja saati lunta maassa. Sotaa on siten jäljellä vielä kolme pitkää vuotta. Kirjoittaja on aktiivisotilas, taisi yletä everstiluutnantiksi.

Olisin nimetkin kirjoittajista maininnut, mutta nyt on paha hetki  , koska ei tule nimet mieleen kertakaikkiaan.

[Pena]

Googlen haku löysi molemmat.

https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1700726

https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=624973

[PekkaV]

 
  Mä oon lukenu Antti Tuurin: Rukajärven tie.

Isäni haavoittui talvisodassa. Kaverit ajatteli, ettei tuosta enää nouse. Mutta nousi ja eli. Nilkutti proteesin varassa, kahdeksankytviiteen mittarissa.

Kansa taisteli - miehet kertovat  -lehti tuli lapsena. Se luettiin tarkkaan.

[1944]

En osaa kirjoitushienouksia eli en osaa mennä eri osioon kysyäkseni kirjoittajista, mutta muut osaavat, jotta painetaan menemään.

PekkaV kirjoittaa asiasta: mielestäni on joskus ollut monta ihmettä peräkkäin pahoin haavoittuneen soturin elämässä. Että jäi henkiin, että pystyi tekemään elämäntyönsä kuin terveraajainen, että osasivat elää katkeuudesta vapaina, nämä nyt ensi hätään.

[luterilainen]

PekkaV kirjoittaa asiasta: mielestäni on joskus ollut monta ihmettä peräkkäin pahoin haavoittuneen soturin elämässä. Että jäi henkiin, että pystyi tekemään elämäntyönsä kuin terveraajainen, että osasivat elää katkeuudesta vapaina, nämä nyt ensi hätään.

Aamen! Muisteluissamme Lapuanjoen varrella sodasta palanneet soturit ansioituivat varsinkin pirttiviljelyn saralla siittämällä sen ikäluokan, jota nykyisin kutsutaan suureksi ikäluokaksi.

Lähteet

Avioidu sotainvalidin kanssa ja tee kuusi lasta – Näin Kotiliesi neuvoi lukijoitaan sota-aikana, ja ohjeet kohdistuivat erityisesti nuoriin naisiin
https://www.aamulehti.fi/a/d0fc488d-ecdf-4a4a-ac00-4e3138952438

Suuret ikäluokat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_ik%C3%A4luokat

[1944]

Oma ikäluokkani vm-44 oli pieni tunnetusta syystä: iivana hyökkäsi kesällä ja Suomen oli tapeltava torjuntavoitto, että soturit olivat pääosan vuotta poissa pirttiviljelijän ammatista.

Oman oppikouluni alkoi siten, että meitä ekaluokkalaisia oli 24. Seuraavana syksynä ekaluokkalaisia oli yli 40.

[luterilainen]

Oma ikäluokkani vm-44 oli pieni tunnetusta syystä: iivana hyökkäsi kesällä ja Suomen oli tapeltava torjuntavoitto, että soturit olivat pääosan vuotta poissa pirttiviljelijän ammatista.

Oman oppikouluni alkoi siten, että meitä ekaluokkalaisia oli 24. Seuraavana syksynä ekaluokkalaisia oli yli 40.

Siihen aikaan sodasta palanneet soturit  ja sankarivainajat eivät saaneet muuta kunniaa kuin kuulla kummultansa kuusien kuiskinaa. Mutta se ei Lapualta Laatokalle edenneitä eikä puna-armeijan suurhyökkäyksestä Karjalan kannaksella torjuntavoiton saaneita sotureita surettanut eteläpohjalaisten kotirintamanaisten tarjotessa heille isänmaallisesti viljelysarkaansa pirttiviljelyyn sota-, pula- ja jälleenrakennuksen aikana.

[Pena]

... tarjotessa heille isänmaallisesti viljelysarkaansa pirttiviljelyyn sota-, pula- ja jälleenrakennuksen aikana.

Tuollaista asennetta kutsutaan naisen esineellistämiseksi. Sanotaan nyt vastapainoksi, että kotirintamasta sankarillisesti huolehtineet naiset saivat rauhan tullen kuularuiskut kotiin ja muuttivat ne jälleen niiksi kylvökoneiksi, joiksi ne oli tarkoitettu.

[1944]

Minua on häirinnyt myös, jos naisista kirjoitetaan ei-ritarillisesti. Musiikkimaussani on sitä samaa vikaa ja sitten huomaan, että oma makuni on aika sivussa yleisestä mielimausta. Joten soittelen omiani, niin se menee.

[luterilainen]

Tuollaista asennetta kutsutaan naisen esineellistämiseksi. Sanotaan nyt vastapainoksi, että kotirintamasta sankarillisesti huolehtineet naiset saivat rauhan tullen kuularuiskut kotiin ja muuttivat ne jälleen niiksi kylvökoneiksi, joiksi ne oli tarkoitettu.

Lapuanjoen varren kotirintaman uhrivalmiiden nuorten naisten elämän täyttymys olikin kylvökoneiden siemenistä synnyttää taivaan taimia, joista kasvoi körttiläisyyden sydänalueelle ritarillisia Jumalan sotaurhoja ja vanhurskauden tammia.

[Pena]

Lapuanjoen varren kotirintaman uhrivalmiiden nuorten naisten elämän täyttymys olikin kylvökoneiden siemenistä synnyttää taivaan taimia, joista kasvoi körttiläisyyden sydänalueelle ritarillisia Jumalan sotaurhoja ja vanhurskauden tammia.

Mitähän äitisi sanoisi, jos olisi lukemassa näitä sanojasi?

[luterilainen]

Mitähän äitisi sanoisi, jos olisi lukemassa näitä sanojasi?

Äitini ei sanoisi yhtään mitään, sillä hän on kuollut.

[Pena]

Kirjoitinkin: "Jos olisi lukemassa". Katsotko, että olet vapaa kirjoittamaan naisista miten halventavasti tahansa, kun äitimuori ei ole enää vahtimassa sanojasi?

[luterilainen]

Kirjoitinkin: "Jos olisi lukemassa". Katsotko, että olet vapaa kirjoittamaan naisista miten halventavasti tahansa, kun äitimuori ei ole enää vahtimassa sanojasi?

Asiaan!

Paljon on vettä virrannut Lapuanjoessa, ja ajan saatossa Lapuanjoen varren körttiläisyyden sydänalueeseenkin on valunut ajan hengen mukaiset individualistiset kulttuurimarxilaiset arvot, jotka vaikuttavat ihmisten valintoihin ja arvoihin. Raamatusta voimme lukea, ettemme itse omista itseämme (1.Kor.6:19-20), vaikka ajan henkeen kuuluu naisen oikeus omaan ruumiiseen ja aborttiin. Lapuanjoen varrellakaan ei enää ole niitä uhrivalmiita nuoria naisia, joille  elämän täyttymys oli synnyttää niitä taivaan taimia, joista kasvoi körttiläisyyden sydänalueelle ritarillisia Jumalan sotaurhoja ja vanhurskauden tammia.

Suureksi ikäluokat ovat jo eläkeiässä, ja körttiläisyyden sydänalueen etelä-pohjanmaan väestö vähenee, sillä maassamme syntyvyys on 1800-luvun nälkä­vuosien tasolla.

Kun Kotiliesi sota-aikana neuvoi nuoria naisia avioitumaan sotainvalidiin kanssa ja tekemään kuusi lasta, niin nykyisen ajan hengen mukaan naisen ei tule olla synnytyskone.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen muistuttaa siitä, että maapallolla riittää vauvoja.

– Mutta se, että lapsia tehdään yhteiskunnan vuoksi, on vaarallinen ajatuskulku. Jos sitä vie kovin pitkälle, kohta naiset ovat synnytyskoneita isänmaan puolesta, Sarkkinen sanoo.

– En halua sanoa kenellekään, että teepä nyt lapsia. Jos ihmiset eivät halua tehdä lapsia, sitten eivät tee, ja se ei kuulu yhteiskunnalle, hän muistuttaa.

– Syntyvyyskeskustelussa onkin välillä se epämiellyttävä piirre, että tuntuu haluttavan nimenomaan valkoisia vauvoja, hän sanoo.

– Maapallolla ihmisten keski-ikä on hyvin nuori ja varmasti Suomeenkin olisi tulijoitakin, jos siihen olisi väyliä.

Lähde

”Tuntuu, että halutaan nimenomaan valkoisia vauvoja” – Hanna Sarkkinen ohjaa huomiota siihen miten puhumme lapsista
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4319252-tuntuu-etta-halutaan-nimenomaan-valkoisia-vauvoja-hanna-sarkkinen-ohjaa-huomiota-siihen-miten-puhumme-lapsista

[Pena]

Raamatusta voimme lukea, ettemme itse omista itseämme (1.Kor.6:19-20), vaikka ajan henkeen kuuluu naisen oikeus omaan ruumiiseen ja aborttiin.

Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä? 1. Kor. 3:16 on rinnakkaisteksti, joka kertoo, kenen omia olemme. Se kertoo myös, ettei ole kysymys yksittäisen ihmisen ruumiista, vaan seurakunnasta, joka on Kristuksen ruumis. Paavalin valjastaminen sota-ajan Kotilieden toimittajaksi ei siis onnistu.